E.J. Raappanan muistoseminaarissa Lieksassa rakennettiin seudullista yhteistyötä

E.J. Raappanan muistoseminaarin aluksi laskettiin Osmo Kukkosen valmistama havuseppele Jotos-muistomerkille.

Muistomerkin sinivalkoisiin nauhoihin oli kirjoitettu.

1. nauha: Minä uskallan toivoa, että säilytätte saman kunniakkaan nimen, jonka joukkomme täällä ovat saavuttaneet. E.J. Raappana Repolassa 20.9.1944

2. nauha: Kunnioitetun Rukajärven suunnan komentaja E.J. Raappanan muistolle.

3. nauha:

Rukajärven suunnan veteraanit

Rukajärven suunnan historiikkitoimikunta

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Seppeleen laskivat Seppo Räihä, Osmo Kukkonen, Ritva Malinen, Jatta Kettunen ja Ritva Kilpeläinen.
Seppeleen lasku Jotos-muistomerkille käynnisti E.J. Raappanan muistoseminaarin 4.6.2022.

Seminaarin aluksi kuultiin

E.J. Raappanan seminaarissa kuultiin juuri tähän maailmantilanteeseen hienosti sopivaa ja sointuvaa musiikkia ja runoutta. Jatta Kettunen aloitti seminaarin Sillanpään marssilaululla, mikä on tuttuakin tutumpi marssi vuodelta -39. Kettunen kertoi valinneensa Sillanpään marssilaulun aloitukseen, koska siitä on sanottu, että se on ”sotamarssien joukossa rauhanomaisimpia, kerronnaltaan kokonaan puolustuksellinen ja sävyltään miltei kotirintaman marssi.”

Seminaarin lopuksi kuultiin Jatta Kettusen herkkä tulkinta Evakon laulu. Seminaarissa kuultiin häneltä myös kaksi runoa, jotka hän oli valinnut kokoelmastaan 100 runoa Suomelle; Neuvotellen – ei sotien ja Äitien vaiettu tuska”. Nämä esitykset kuultuaan yleisöstä tuntui kuin Rukajärvi-keskuksessa ymmärrettäisiin yhtä paljon kulttuurin päälle kuin maamme keskeisessä kulttuuripyhätössä ”Kansallisteatterissa.” Rukajärvi-keskuksen akustiikkakin sopii erinomaisesti Jatta Kettuselle.

Jatta Kettunen: Sillanpään marssilaulu avasi E.J. Raappanan muistoseminaarin.

Lieksan kaupunginjohtajan tervehdys

Lieksan Rukajärvi-keskuksessa rakennettiin sotahistoriamatkailun yhteistyötä. Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen toi seminaariin Lieksan kaupungin tervehdyksen. Tervehdyksessään Määttänen korosti Vaara-Karjalan alueella käynnistyneen matkailualaa koskevan yhteistyön merkityksen aluetalouteen. Vaara-Karjalan kuntien Lieksan, Juuan, Nurmeksen ja Ilomantsin sekä Joensuun ja pohjoisempana Kuhmon sekä Raatteentien kohteitten paikkakunnilla on paljon yhteistä. Ensinnäkin sijoitumme yhden maamme tunnetuimman matkailutien Via Karelia sekä Runon ja Rajan tien varteen. Näiden paikkakuntien alueelle sijoittuu lukuisa määrä autenttisia sotahistoriakohteita. Vieraiden määrän kohotessa matkailun taloudellinen vaikutus on huomattavasti nykyistä suurempi.

Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen toi seminaariin kaupungin tervehdyksen.

Julkaisemme kaupunginjohtaja Jarkko Määttäsen tervehdyksen oheisena, mihin voi tutustua TÄÄLTÄ:

E.J. Raappanan esineistö ensikertaa esillä

Sotakamreeri Rauno Suhonen toi mukanaan poikkeukselliset tuliaiset Lieksan Rukajärvi-keskukseen. Sotakamreeri oli koonnut ensimmäistä kertaa E.J. Raappanan laajan henkilökohtaisen esineistön näyttelyn. Näyttelyn esineet Rauno Suhonen oli asettanut Rukajärvi-keskuksessa ”lukkojen taakse” kuten hän itse asian ilmaisi. Tähän esineistöön ei saa koskea kukaan muu, ja ne on asetettava esille muutenkin turvalliseen paikkaan. Vasta sillä ehdolla sotakamreeri suostui esittelemään näyttelyään julkisessa tilassa.

Niinpä esineistö oli esillä Rukajärvi-keskuksessa arvokkaalla paikalla vitriineissä, jotka ovat peräisin Suomen kulttuurien museosta Helsingistä. Kuultiin, että edellisen kerran vitriineissä oli Marsalkka Mannerheimin Aasian matkan yli 3000 kappaleen näyttely. Niinpä vitriinit on nimetty ”Marsalkka Mannerheimin” nimen mukaisesti.

Seminaariyleisö kokoontui haltioissaan kuulemaan Suhosen tosi mielenkiintoista esitystä. Esitelmä käsitteli E.J. Raappanaa laajemminkin, sotien aikaisena joukko-osastojensa komentajana, mutta myös ihmisenä ja koko Pohjois-Karjalaisen maakunnan kunnioittamana vaatimattomana kansakunnan johtajana.

Sotakamreeri Rauno Suhonen. Esitelmä Ilomantsin taistelut.

E.J. Raappanan henkilökuvan lisäksi Rauno Suhonen piti yli tunnin käsittävän mielenkiintoisen esitelmän Ilomantsin taisteluista ja lisäksi hän sivusi myös E.J. Raappanan taisteluita Lieksan rintamalla Talvisodassa sekä tietysti Rukajärven suunnan taisteluita Jatkosodassa.

Rauno Suhonen oli halunnut tulla esitelmöimään juuri Lieksaan paikkakuntien sotahistoriatyön yhteistyön vuoksi. Suhonen kertoi, että hän oli joutunut muuttamaan ohjelmaansa muutamaan kertaan, koska hänellä juuri Suomen puolustusvoimain lippujuhlan päivänä on useimmiten useita esitelmätilaisuuksia.

Antti Haapalainen: Kenttävartiopuolustuslinja

Antti Haapalaisen mukaan kenttävartiopuolustuslinjasta valmistuneet tutkimukset osoittavat parhaimmillaan mitä yhteistyön avulla saadaan aikaan. Haapalainen kiitteli sitä, että Rukajärven suunnan historiayhdistys on ylipäätään perustettu ja sen antaman tuen avulla on voitu koota yhteen tietoa, mitkä on voitu julkaista yhdistyksen netttisivuilla yhdistyksen jäsenten ja muiden asiasta kiinnostuneitten sotahistoria- ja sukututkijoitten käyttöön. Haapalaisen esitys oli kattava kooste pääosin hänen ja Reijo Pulkkisen maastotutkimuksin julkaistuista esityksistä. Haapalainen kiitteli nimeltä mainiten lukuisia Rukajärven suunnan historiayhdistyksen jäseniä, joilta oli tutkimuksia varten saanut apua.

Puheenjohtaja Tikkanen kiitteli Antti Haapalaista ja myös Reijo Pulkkista arvokkaasta työstä. Tikkanen pyysi seminaariyleisöä panemaan merkille, että ”Antti ja Reijo” ovat henkilökohtaisesti käyneet suuressa osassa 290 km kenttävartiopuolustuslinjan vastuualueen, eli liki 200 kenttävartiossa ja tukikohdassa, tehneet tarkkoja maastokartoituksia niistä ja lisäksi koonneet taistelukuvauksia. Tuohon työhön ei olisi moni pystynyt ja mikä ihmeellisintä koko työ on tehty ilman mitään palkkiota, eikä edes kuluja kuin vähäiseltä osin ole korvattu. Kaiken tämän työn videohaastatteluineen he ovat tehneet tarkoituksenaan hyödyntää kaikkia niitä, jotka etsivät tietoa lähiomaistensa sotatiestä ja taisteluista omissa tutkimuksissaan. Todella merkittävä työpanos, joka ansaitsee meidän kaikkien kunnioituksen. Kaikki tuo tieto on esillä niin täällä Lieksan kuin myös Kiuruvedellä sijaitsevissa Rukajärvi-keskuksissa, Tikkanen esitti Haapalaiselle kiitokset.

Antti Haapalainen, esitelmä tänään: Kenttävartiotutkimukset Pentti Perttulin jäljillä. Kuva otettu Iisalmella 2020 pidetyn esitelmän yhteydessä.
Antti Haapalainen ja Reijo Pulkkinen lähdössä suotaipaleelle suksisauvoista päätellen. Mittavaan tutkimukseen tarvittiin usein myös venettä. Haapalainen kertoi esitelmässään työn etenemisestä.

Jari Kärkkäinen – Kenttävartiotutkimuksille luvassa jatkoa

Haapalaisen ja Pulkkisen työlle on luvassa jatkoa. Jari Kärkkäinen on ammatiltaan yhdyskuntasuunnittelija. Kärkkäisen erikoisalaa on myös maastotutkimusten digimuotoinen esittäminen uuden tekniikan avulla. Kärkkäinen on luvannut täydentää Haapalaisen ja Pulkkisen työtä lähinnä Kotiniemen ja Vansjärven takaisen alueen kartoituksella. Kärkkäinen valaisi seminaariyleisölle eri tekniikoita miten hän tulee tutkimustuloksia jatkossa tuomaan esille. Myös Kärkkäisen tutkimustulokset tulevat yleiseen käyttöön.

Kärkkäinen kertoi myös tulevan kesän matkoista. Kuluvana vuonna ei tulla tekemään rajantakaisia matkoja. Tulevana kesänä tullaan tekemään Ylä- ja Pohjois-Savosta sekä Kainuusta Radio Sandelssin kanssa yhteistyössä kuuntelijamatkoja. Ensimmäinen kuuntelijamatka Rukajärven tien kohteisiin tehtiin jo 12..5.. Matka alkoi Kiuruvedeltä. Seuraavana on heinäkuun alkupäivinä vuorossa matka Varkaudesta Rukajärven tielle ja 2.9.2022 matka Varkaudesta ja Kuopiosta, jolloin tutustutaan Ilomantsin taisteluihin. Matkoista tullaan kertomaan hyvissä ajoin yhdistyksen nettisivuilla.

Jari Kärkkäinen kertoi kenttävartiotutkimuksen jatkosta.

Tenho Tikkanen: E.J. Raappana ja Rukajärven rintaman kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta

Ennen varsinaisen esitelmänsä alkua Tikkanen kertoi, että yhdistyksellä on edessään tiivis parin vuoden jakso, yhdistyksemme historian laajin hanke. Toivomme kaikkien tukea Rukapirtti-hankkeen toteutumiseksi, mikä on suuri kunnianosoitus komentaja E.J. Raappanan Rukajärven suunnan veteraaneille. Rukapirtti tuo merkittävää tukea Via Karelian tien kaikille kunnille matkailun kautta. Toivomme, että syntyisi Ylä-Savossa, Kainuussa kuin koko Vaara-Karjalan alueella laaja kansalaisliike Rukapirtin rakentamiseksi.

Tikkasen mukaan kansakunta elää poikkeuksellista aikaa. Meillä kaikilla on vahvoja mielipiteitä ja sen lisäksi maassamme on yli puolimiljoonaa toiskielistä ihmistä. Asiat saattavat kärjistyä ja siksikin Tikkanen kertoi omalta osaltaan rukoilleensa viisautta, että hän osaisi sovittaa sanansa siten, ettei hänen tarvitsisi hävetä kahden vuoden kuluttua sanomisiaan eikä sen jälkeenkään.  

Tikkasen mukaan maltillisuudessa on kysymys lopulta rauhasta – eikä vähemmästä kuin maailmanrauhasta. Löytyykö rauhan sovitteluun kelvollisia kansalaisia. Rauhantilan aikaansaaminen on tärkeintä ja erityisen tärkeää on juuri se, mitä tapahtuu omassa maassamme, mikä on yksin meidän omissa käsissämme. Veteraanit loivat asiallisen keskustelukulttuurin avulla vahvan henkisen perustan, mistä meidän ei pitäisi luopua.

Rukoilen, että osaisin käyttäytyä kaikissa tilanteissa samoin kuin Voltaire (1694-1778): Olen eri mieltä kanssasi, mutta olen valmis kuolemaan sen puolesta, että sinulla on oikeus sanoa se.” Joskus tuo erilainen mielipide voi osoittautua todelliseksi viisauden lähteeksi, mistä Paasikivi on oiva esimerkki.

Tikkanen kertoi lähestyvänsä esitelmässään Erkki Johannes Raappanaa ihmisenä – ihmisenä, jonka hän olisi halunnut henkilökohtaisesti tavata. Sotahistoriatyössä parhaiten kunnioitamme komentaja Raappanan muistoa kertomalla hänestäkin totuuden. Mikäli sivuutamme totuuden siitä mitä todella myös Rukajärven rintamalla tapahtui, niin juuri se samalla loukkaa komentaja Erkki Johannes Raappanan muistoa ja kunniaa. Erkki Johannes Raappana ansaitsee juuri sen tasoista sotahistoriatyön tutkimista mistä parhaimmillaan voimme lukea mm. tohtorien Pasi Tuunaisen ja Pekka Visurin teoksista – asenteet on riisuttu – vain totuus jää.

Tikkasen esitelmän aihe: Rukajärven rintaman kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta. Tikkanen kertoi perustavansa esityksensä pääosin tapaamiensa kolmen henkilön haastatteluihin ja heidän kirjoituksiinsa. Esitelmään hän kertoi liittäneensä lähteet, jotta niihin voi jokainen tarttua jälkikäteenkin. Välittömästi Rukajärven suunnan historiayhdistyksen perustamisen jälkeen Tikkanen kertoi paneutuneensa Jatkosodan aikaiseen kulttuurityöhön veteraani Pentti Perttulin kautta. Perttuli oli nimetty rintamalla RjP 6:n valistusupseeriksi ja hänet oli nimitetty myös Rukajärven rintamatunnuksen merkkitoimikunnan jäseneksi. Perttuli toimi sotien jälkeen Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:n hallituksessa ja tämän lisäksi em. yhdistyksen perinnetoimikunnan puheenjohtajana. Perttulin esityksestä perustettiin Lopelle Kenttävartio Museo ”Sisu”. Hän kirjoitti useita teoksia, mm. Marskin Majan, Marskin ryypyn ja Kenttävartio Sisu-museon historiikit. Perttulin lukuisat esitelmät ja puheet olivat myös käytettävissä ja niissä Perttuli toi esille komentajansa toimintaa sotilaana ja ihmisenä. Perttulin kanssa käydyt keskustelut nostivat esiin komentaja E.J. Raappanan luonteenpiirteet niin sodassa kuin sotien jälkeisessä toimissa.

Tämän lisäksi Tikkanen kertoi haastatelleensa komentaja Raappanan perhetuttavaa, Espoossa asuvan naapurinsa Rukajärven veteraani Aulis Lintusta useaan otteeseen. Lintunen tunsi komentaja Raappanan läpikotaisin.

Kolmantena henkilönä Tikkanen mainitsi maaherra Esa Timosen, jonka jäljille hänet oli ohjannut joinakin vuosina maamme parhaaksi ulkomuseoksi nimetyn Pielisen museon johtaja Liisa Eskelinen. Liisa Eskelisen isä oli myös Rukajärven veteraani. Esa Timosen haastattelu on vakuuttava tallenne ihmisestä, jota sota ja vaativat sotatehtävät olivat koulineet ihmisenä. Yhtenä esimerkkinä maaherra Timonen mainitsi, että kun Raappanan luona vieraili entisiä aseveljiä – kalakavereita – Raappana ei koskaan asettunut perätuhdolle, vaan kunnioituksesta soutajan paikalle.

Ensimmäinen syvällisin havainnon Raappanasta Tikkanen kertoi saaneensa Perttulin v. 2005- 2006 luovuttamasta Einari Kakon veteraanihaastattelusta. ”Tuo haastattelu oli vahvin tekijä, miksi pyrin seuraamaan komentaja E.J. Raappanan toimintaa.” Tikkanen kertoi pitäneensä useita esitelmiä ja laatineensa useita kirjallisia selvityksiä. Laajin selvitystyö koski asevelitalojen rakentamista. Tämä työ paljasti, että Rukajärvellä Raappanan alaisuudessa toimi maamme laajin huoltorahasto, minkä tuotto ohjattiin rintamalla kaatuneitten aseveljien omaisille.

Pentti Perttuli oli Rukajärven suunnan historiayhdistyksen perustajajäsen. Hänelle luovutettiin yhdistyksen standaari 16.9.2014. Perttulin kertomukset ja hänen arkistonsa oli merkittävin tietolähde Tikkasen esitelmään: ”E.J. Raappana – Rukajärven rintaman kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta.”

Julkaisemme Tikkasen kirjallisen esitelmän kokonaisuudessaan, johon pääsee tutustumaan oheisen linkin kautta TÄÄLTÄ: