Tietoa yhdistyksestä

Rukajärven suunnan historiayhdistyksen tarkoituksena on vaalia Talvi- ja Jatkosodan ajan Rukajärven suunnan ja rintamajoukkojen sotahistoriallisia perinteitä. Yhdistys kokoaa veteraanien ja lottien yhteisiä muistoja. Yhdistys pyrkii lujittamaan maanpuolustustahtoa yhdessä muiden järjestöjen kanssa.

Yhdistys jatkaa ja täydentää Rukajärven suunnan joukoissa taistelleiden veteraanien Nurmeksen asevelikokouksessaan 15.6.1986 perustaman Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnaksi nimetyn toimielimen työtä.

Rukajärven suunnalla, rintamalla, joukoilla ja veteraaneilla tarkoitetaan kaikkia sotien aikaisia kyseisen rintamavastuualueen sotatoimiyhtymiä, joukko-osastoja ja muita yksiköitä. Näihin kuuluvat varsinaisen Rukajärven suunnaksi kutsutun vastuualueen joukkojen ohella näiden sodanaikaiselle komentajalle kenraalimajuri E.J. Raappanalle alistetuissa joukko-osastoissa alueen ulkopuolellakin taisteluihin osallistuneet sotilaat.

Rukajärven suunnan muistoristin sääntöjen mukaisesti veteraaneihin rinnastetaan linnoitusjoukoissa palvelleet, Lotta Svärd -järjestön lotat, sotilaskotisisaret ja lääkintähenkilöstö sekä suunnan taisteluissa kaatuneiden lähimmät omaiset, jotka kaikki siten ovat saavuttaneet oikeuden kantaa muistoristiä.

Yhdistyksen perustajat

Yhdistys perustettiin 19.9.2009 Lopella Marskin Majalla. Pentti Perttuli kutsui perustavan kokouksen koolle ja siihen osallistui kaikkiaan 20 henkilöä. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat Rukajärven veteraanit Kyllikki Villa, Ermei Kanninen, Maunu Kankaanpää, Paavo Salmensuu ja Jalmari Manu. Lisäksi perustamiskirjan allekirjoittivat kirjailija Antti Tuuri, Veli-Matti Räsänen, Kirsti Natunen, Martti Soikkeli, Matti J. Yrjänä, Timo Tolvanen, Pentti Kärkkäinen, Timo Laukkanen, Riitta Oksanen, Leevi Kuokkanen, Väinö Väänänen, Tenho Tikkanen, Antero Huttunen ja Raimo Jokisalmi.

Veteraanihaastattelut

Yhdistyksen ehkä tärkeimpänä työnä on tehdä niin paljon veteraanien haastatteluja kuin mahdollista. Haastateltavat vähenevät koko ajan, joten asialla on kiire. Yhdistys on muuntanut vuosina 1987–1993 kerätyn aineiston tallenteet sähköiseen muotoon. Yhteensä haastatteluaineistoja on koossa yli 15 000 sivua.

Videohaastattelut ja valokuva- ja puhdetyönäyttelyt

Yhdistys on tallentanut yli 50 veteraanin haastattelut videolle. Yhdistys on tallentanut myös myös suuren määrän veteraanien Rukajärven suunnalla ottamia valokuvia ja koonneet niistä kolme valokuvanäyttely kokoelmaa. Rukajärven suunnan taidetta valokuvanäyttely on ollut esillä Iisalmen lisäksi Kiuruvedellä, Pielavedellä, Lieksassa, Ilomantsissa ja Raahessa. Muurmannin radan vuoden 1942 partioretken valokuvanäyttely ja Pentti Perttulin 95-vuotisjuhlanäyttely oli esillä Lieksassa.

Erilaiset kokoelmat

Yhdistys kokosi Muurmannin 10.-23.1.1942 tehdyn majuri Majewskin johtamasta partioretkestä n. 2.500 sivun aineiston, josta Ari Komulainen kokosi n. 200-sivuisen julkaisun. Yhdistys on koonnut haastattelujen ja valokuvien lisäksi tietoja merkittävimmistä taisteluista, partioretkistä ja kaatuneista. Yhdistyksellä on yksityiskohtaiset tiedot Rukajärven suunnan kaatuneista, rintaman tukikohdista ja kenttävartioista.

Rukajärvi-keskus

Yhdistyksen keräämää aineistoa on näytteillä Lieksassa ja Iisalmessa sijaitsevissa Rukajärvi-keskuksissa. Lieksan toimipiste sijaitsee entisessä Rajavartioston kasarmissa ”Timitran linnassa” , jossa toimii nykyisin matkailuyritys. Iisalmen toimipiste on sijoittunut Hotelli Seurahuoneen yhteyteen.

Keskukseen kootaan veteraanien rintamalla valmistamia puhdetyöesineitä ja taideteoksia. Siellä on esillä video- ja ääninauhat. Videodokumentteja on yli 130 ja ääninauhoitteita 800. Keskuksessa on yksityiskohtaiset tiedot Rukajärvellä kaatuneista 2750 sotilaasta. Rukajärvi-keskuksessa on tiedot suunnan kenttävartiolinjan tukikohdista koordinaatein. Veteraanien luovuttamia valokuvia siellä on liki 7000 kappaletta. Rukajärvi-keskuksessa tulee olemaan esillä laaja, reilut 300 teosta käsittävä kirjasto, joka käsittelee Rukajärven suunnan taisteluja.