Säännöt

RUKAJÄRVEN SUUNNAN HISTORIAYHDISTYKSEN säännöt 30.9.2015

Muutokset tummennettu. – Säännöt hyväksytty vuosikokouksessa 30.9.2015

****

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry:n säännöt

1 § Yhdistyksen nimi on Rukajärven suunnan historiayhdistys ry, sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko maa.

2 § Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia Talvi- ja Jatkosotien aikana Rukajärven suunnan ja rintaman joukkojen sotahistoriallisia perinteitä sekä koota veteraanien ja lottien yhteisiä muistoja. Yhdistys pyrkii näin lujittamaan maanpuolustustahtoa yhteistoiminnassa muiden järjestöjen ja henkilöiden kanssa.

Yhdistys jatkaa ja täydentää Rukajärven suunnan joukoissa taistelleiden veteraanien asevelikokouksessaan 15.6.1986 Nurmeksessa perustaman, Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnaksi nimetyn toimielimen työtä.

Rukajärven suunnalla, rintamalla, joukoilla ja veteraaneilla tarkoitetaan kaikkia sotien aikaisia kyseisen rintamavastuualueen sotatoimiyhtymiä, joukko-osastoja ja muita yksiköitä. Näihin kuuluvat varsinaisen Rukajärven suunnaksi kutsutun vastuualueen joukkojen ohella näiden sodanaikaiselle komentajalle kenraalimajuri E.J. Raappanalle alistetuissa joukko-osastoissa alueen ulkopuolellakin taisteluihin osallistuneet sotilaat. Rukajärven suunnan muistoristin sääntöjen mukaisesti veteraaneihin rinnastetaan linnoitusjoukoissa palvelleet, Lotta Svärd -järjestön lotat, sotilaskotisisaret ja lääkintähenkilöstö sekä suunnan taisteluissa kaatuneiden lähimmät omaiset, jotka kaikki siten ovat saavuttaneet oikeuden kantaa muistoristiä.

3 § Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan toimeenpanemalla Rukajärven suunnan joukkojen ja niissä toimineiden henkilöiden historiaa koskevia tutkimuksia, keräämällä, kokoamalla ja tallentamalla tietoja sekä perinneaineistoa perustamissaan Rukajärvi-keskuksissa. Yhdistyksellä on museotoimintaa.

 Yhdistys toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja voi järjestää kokous-, esitelmä- ja tutustumistilaisuuksia, näyttelyitä, matkoja sekä juhlia ja muita perinteen vaalimistilaisuuksia.

4 § Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi voimassaolevia lakeja ja säännöksiä noudattaen harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa, ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä toimeenpanna myyjäisiä, arpajaisia ja rahankeräyksiä. Yhdistys voi omistaa sekä kiinteää että irtainta omaisuutta, kuten rahastoja ja arvopapereita.

5 § Yhdistyksen jäsenet.

Varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa Rukajärven suunnan muistoristin kantamisoikeuden saanut ja hänen jälkeläisensä, jonka jäsenyyden hallitus vahvistaa. Yhdistyksen hallitus voi jäsenhakemuksen tai saamansa esityksen nojalla hyväksyä varsinaisiksi jäseniksi muitakin Rukajärven suunnan sotahistoriasta tai veteraaniperinteistä kiinnostuneita hyvämaineisia henkilöitä.

Yhdistyksen kunniajäseneksi yhdistyksen jäsenkokous voi hallituksen esityksestä päätöksellään kutsua Rukajärven suunnan muistoristiin oikeutetun tai yhdistyksen toiminnassa erityisesti ansioituneen henkilön.

Yhdistyksen kannatusjäseniksi hallitus on oikeutettu hyväksymään yhdistyksen toimintaa taloudellisesti tukeneita yksityishenkilöitä ja oikeustoimikelpoisia yhteisöjä.

6 § Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet ovat velvollisia suorittamaan yhdistykselle jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen jäsenkokous erikseen eri jäsenryhmille toimintakausittain etukäteen määrää. Kunniajäseneksi kutsuttu vapautuu jäsenmaksusta.

7 § Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai jäsenkokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jäsen, joka toimii vastoin yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä tai muulla tavoin vahingoittaa toiminnallaan yhdistystä, ei enää täytä laissa eikä yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja taikka jonka todetaan laiminlyöneen edelliseltä toimintavuodelta erääntyneen jäsenmaksunsa, voidaan jäsenoikeutensa menettäneenä hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä yhdistyslaissa säännellyin menettelyin.

8 § Yhdistyksellä on hallitus, jonka puheenjohtajan ja vuosikokousten päätösten mukaiset vähintään neljä ja enintään kahdeksan muuta hallituksen jäsentä vuosikokous jäsenistään valitsee.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja kutsuu mahdolliset yhdistyksen toiminnan kannalta tarpeelliset toimihenkilöt ja toimikunnat.

Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan toimintavuodeksi kerrallaan. Yhdistyksen toimintavuosi on sama kuin tilikausi. Muut hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi toimintavuodeksi siten, että heistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla erovuoroiset valitaan vaalin yhteydessä arvalla. Erovuoroon tulevat voidaan valita uudelleen.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen tulee kokoontua myös silloin kun vähintään kaksi muuta hallituksen jäsentä tätä kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokoontumisen on tällöin tapahduttava 14 vuorokauden kuluessa.

Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä osallistuu kokoukseen. Hallituksen kokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ja hänen poissa ollessaan varapuheenjohtajan ääni.

Hallituksen tehtävänä on:

– valvoa sääntöjen noudattamista sekä vuosikokouksen päätösten mukaisesti hoitaa yhdistyksen asioita ja johtaa yhdistyksen toimintaa sen tarkoitusperien toteuttamiseksi,

– määrätä yhdistyksen kokousten aika ja paikka, valmistella niissä käsiteltävät asiat sekä toimeenpanna jäsenkokousten päätökset,

– hoitaa ja vastata yhdistyksen rahavaroista ja muusta omaisuudesta,

– laatia yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös,

– laatia ehdotukset yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi,

– valita hallitukselle varapuheenjohtaja ja muut kysymykseen tulevat toimihenkilöt ja mahdolliset toimikunnat kokoonpanoineen sekä määrätä heidän palkkionsa hyväksyttyjen tulo- ja menoarvioiden puitteissa

– hyväksyä jäsenet yhdistykseen ja päättää heidän erottamisestaan sekä pitää ajantasaista jäsenluetteloa

– edustaa yhdistystä ja tehdä sen puolesta sitoumuksia.

9 § Yhdistyksen tilikausi on 1.1.–31.12. Tilinpäätös, tilit, toimintakertomus ja muut tarpeelliset asiakirjat on jätettävä toiminnantarkastajalle yhden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Toiminnantarkastajan tulee antaa tarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään 14 päivää ennen tilinpäätöstä käsittelemään kutsuttua jäsenkokousta.

10 § Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin tai kaksi hallituksen muuta jäsentä yhdessä.

11 § Yhdistyksen vuosikokous pidetään maaliskuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen jäsenkokous on pidettävä, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä on ilmoittamansa asian käsittelyä varten sitä kirjallisesti pyytänyt. Kokouskutsu tulee viimeksi mainitussa tilanteessa toimittaa kahden viikon kuluessa.

Hallitus toimittaa kutsun vuosi- ja muihin jäsenkokouksiin viimeistään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää sähköpostilla tai postitse jäsenen yhdistykselle ilmoittamaan osoitteeseen.

Hallitus voi käyttää tiedottamisessaan sähköisiä välineitä kuten sähköpostia tai internetsivustoja.

12 § Yhdistyksen jäsenkokouksissa on kullakin varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Jäsen voi käyttää äänioikeuttaan myös asiamiehen välityksellä valtakirjalla. Yksi asiamies voi esittää korkeintaan yhden valtakirjan. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä laskettuina annetuista äänistä, lukuun ottamatta asioita, joissa laki tai nämä säännöt mahdollisesti edellyttävät tätä suurempaa enemmistöä.

Vaalit toimitetaan avoimella äänestyksellä, ellei suljettua äänestystä vaadita. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.

Yhdistyksen jäsenkokouksissa kunniajäsenillä ja kannattajajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus. Kunniajäseneksi valittu jäsen säilyttää äänioikeutensa. Yhteisöjäseniä voivat edustaa näiden rekisteröidyt lakimääräiset henkilöedustajat tai erikseen valtuutetut.

13 § Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. todetaan kokouksen osanottajat sekä laillisuus ja päätösvaltaisuus,
  2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri,
  3. valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi valtakirjojen tarkastajaa, jotka samalla toimivat ääntenlaskijoina, tarkastetaan valtakirjat ja todetaan äänimäärät ja äänioikeus,
  4. esitetään päättyneen toimintakauden kertomus, tilit ja toiminnantarkastajan lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös,
  5. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille tai päätetään toimenpiteistä, joihin päättyneen toimintakauden hallinto ja siitä tehty tili antavat aihetta,
  6. päätetään meneillään olevalle toimintakaudelle eri jäsenryhmien jäsenmaksujen suuruuksista ja maksutavasta,
  7. vahvistetaan meneillään olevan toimintakauden toimintasuunnitelma- ja talousarvioehdotukset,
  8. valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä muut jäsenet erovuoroisten tilalle,
  9. valitaan kokouspäätöksen mukaisesti yksi toiminnantarkastaja ja hänelle varamies,
  10. päätetään mahdollisen neuvottelukunnan asettamisesta jäsenmäärineen ja valitaan sille puheenjohtaja ja jäsenet,
  11. käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat.

14 § Näiden sääntöjen muuttaminen vaatii 3/4 äänten enemmistön annetuista äänistä yhdistyksen kokouksessa. Sääntöjen muutoksesta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Yhdistyksen purkamispäätökseen vaaditaan tämän lisäksi myös seuraavassa yhdistyksen kokouksessa 3/4 ääntenenemmistö annetuista äänistä. Purkautumisesta päättävien kokousten välisen ajan tulee olla vähintään yksi kuukausi. Purkamisehdotus on mainittava kokouskutsussa.

15 § Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi on sen jäljellä olevat varat käytettävä yhdistyksen säännöissä ilmaistun päämäärän kanssa sopusoinnussa olevaan tarkoitukseen, jota purkamispäätöksen tekevä yhdistyksen kokous on velvollinen noudattamaan.

16 § Muissa kohdin noudatetaan voimassaolevaa yhdistyslakia.

****

Marskin Majalla pidetyssä Perustavassa kokouksessa hyväksytyt säännöt:

RUKAJÄRVEN SUUNNAN HISTORIAYHDISTYKSEN säännöt 19.9.2009

1 §

Yhdistyksen nimi on Rukajärven suunnan historiayhdistys, sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko maa.

2 §

Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia Talvi- ja Jatkosotien aikana Rukajärven suunnan ja rintaman joukkojen sotahistoriallisia perinteitä sekä koota veteraanien ja lottien yhteisiä muistoja. Yhdistys pyrkii näin lujittamaan maanpuolustustahtoa yhteistoiminnassa muiden järjestöjen ja henkilöiden kanssa.

Yhdistys jatkaa ja täydentää Rukajärven suunnan joukoissa taistelleiden veteraanien asevelikokouksessaan 15.6.1986 Nurmeksessa perustaman, Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnaksi nimetyn toimielimen työtä.

Rukajärven suunnalla, rintamalla, joukoilla ja veteraaneilla tarkoitetaan kaikkia sotien aikaisia kyseisen rintamavastuualueen sotatoimiyhtymiä, joukko-osastoja ja muita yksiköitä. Näihin kuuluvat varsinaisen Rukajärven suunnaksi kutsutun vastuualueen joukkojen ohella näiden sodanaikaiselle komentajalle kenraalimajuri E.J. Raappanalle alistetuissa joukko-osastoissa alueen ulkopuolellakin taisteluihin osallistuneet sotilaat. Rukajärven suunnan muistoristin sääntöjen mukaisesti veteraaneihin rinnastetaan linnoitusjoukoissa palvelleet, Lotta Svärd -järjestön lotat, sotilaskotisisaret ja lääkintähenkilöstö sekä suunnan taisteluissa kaatuneiden lähimmät omaiset, jotka kaikki siten ovat saavuttaneet oikeuden kantaa muistoristiä.

3 §

Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan toimeenpanemalla Rukajärven suunnan joukkojen ja niissä toimineiden henkilöiden historiaa koskevia tutkimuksia, keräämällä, kokoamalla ja tallentamalla tietoja sekä perinneaineistoa. Yhdistys toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja voi järjestää kokous-, esitelmä- ja tutustumistilaisuuksia, näyttelyitä, matkoja sekä juhlia ja muita perinteen vaalimistilaisuuksia.

4 §

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi voimassaolevia lakeja ja säännöksiä noudattaen harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa, ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä toimeenpanna myyjäisiä, arpajaisia ja rahankeräyksiä. Yhdistys voi omistaa sekä kiinteää että irtainta omaisuutta, kuten rahastoja ja arvopapereita.

5 §

Yhdistyksen jäsenet.

Varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa Rukajärven suunnan muistoristin kantamisoikeuden saanut ja hänen jälkeläisensä, jonka jäsenyyden hallitus vahvistaa. Yhdistyksen hallitus voi jäsenhakemuksen tai saamansa esityksen nojalla hyväksyä varsinaisiksi jäseniksi muitakin Rukajärven suunnan sotahistoriasta tai veteraaniperinteistä kiinnostuneita hyvämaineisia henkilöitä.

Yhdistyksen kunniajäseneksi yhdistyksen jäsenkokous voi hallituksen esityksestä päätöksellään kutsua Rukajärven suunnan muistoristiin oikeutetun tai yhdistyksen toiminnassa erityisesti ansioituneen henkilön.

Yhdistyksen kannatusjäseniksi hallitus on oikeutettu hyväksymään yhdistyksen toimintaa taloudellisesti tukeneita yksityishenkilöitä ja oikeustoimikelpoisia yhteisöjä.

6 §

Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet ovat velvollisia suorittamaan yhdistykselle jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen jäsenkokous erikseen eri jäsenryhmille toimintakausittain etukäteen määrää.

Kunniajäseneksi kutsuttu vapautuu jäsenmaksusta.

7 §

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai jäsenkokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jäsen, joka toimii vastoin yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä tai muulla tavoin vahingoittaa toiminnallaan yhdistystä, ei enää täytä laissa eikä yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja taikka jonka todetaan laiminlyöneen edelliseltä toimintavuodelta erääntyneen jäsenmaksunsa, voidaan jäsenoikeutensa menettäneenä hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä yhdistyslaissa säännellyin menettelyin.

8 §

Yhdistyksellä on hallitus, jonka puheenjohtajan ja vuosikokousten päätösten mukaiset vähintään neljä ja enintään kahdeksan muuta hallituksen jäsentä vuosikokous jäsenistään valitsee.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja kutsuu mahdolliset yhdistyksen toiminnan kannalta tarpeelliset toimihenkilöt ja toimikunnat.

Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan toimintavuodeksi kerrallaan. Muut hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi toimintavuodeksi siten, että heistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla erovuoroiset valitaan vaalin yhteydessä arvalla. Erovuoroon tulevat voidaan valita uudelleen.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen tulee kokoontua myös silloin kun vähintään kaksi muuta hallituksen jäsentä tätä kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokoontumisen on tällöin tapahduttava 14 vuorokauden kuluessa.

Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä osallistuu kokoukseen. Hallituksen kokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ja hänen poissa ollessaan varapuheenjohtajan ääni.

Hallituksen tehtävänä on:

  1. valvoa sääntöjen noudattamista sekä vuosikokouksen päätösten mukaisesti hoitaa yhdistyksen asioita ja johtaa yhdistyksen toimintaa sen tarkoitusperien toteuttamiseksi,
  2. määrätä yhdistyksen kokousten aika ja paikka, valmistella niissä käsiteltävät asiat sekä toimeenpanna jäsenkokousten päätökset,
  3. hoitaa ja vastata yhdistyksen rahavaroista ja muusta omaisuudesta,
  4. laatia yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös,
  5. laatia ehdotukset yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi,
  6. valita hallitukselle varapuheenjohtaja ja muut kysymykseen tulevat toimihenkilöt ja mahdolliset toimikunnat kokoonpanoineen sekä määrätä heidän palkkionsa hyväksyttyjen tulo- ja menoarvioiden puitteissa
  7. hyväksyä jäsenet yhdistykseen ja päättää heidän erottamisestaan sekä pitää ajantasaista jäsenluetteloa
  8. edustaa yhdistystä ja tehdä sen puolesta sitoumuksia.

9 §

Yhdistyksen tilikausi on 1.7.–30.6. Tilinpäätös, tilit, toimintakertomus ja muut tarpeelliset asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille yhden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Tilintarkastajien tulee antaa tarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään 14 päivää ennen tilinpäätöstä käsittelemään kutsuttua jäsenkokousta.

10 §

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin tai kaksi hallituksen muuta jäsentä yhdessä.

 11 §

Yhdistyksen vuosikokous pidetään syyskuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen jäsenkokous on pidettävä, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä on ilmoittamansa asian käsittelyä varten sitä kirjallisesti pyytänyt. Kokouskutsu tulee viimeksi mainitussa tilanteessa toimittaa kahden viikon kuluessa.

Hallitus toimittaa kutsun vuosi- ja muihin jäsenkokouksiin viimeistään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää sähköpostilla tai postitse jäsenen yhdistykselle ilmoittamaan osoitteeseen.

Hallitus voi käyttää tiedottamisessaan sähköisiä välineitä kuten sähköpostia tai internetsivustoja.

12 §

Yhdistyksen jäsenkokouksissa on kullakin varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Jäsen voi käyttää äänioikeuttaan myös asiamiehen välityksellä valtakirjalla. Yksi asiamies voi esittää korkeintaan yhden valtakirjan. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä laskettuina annetuista äänistä, lukuun ottamatta asioita, joissa laki tai nämä säännöt mahdollisesti edellyttävät tätä suurempaa enemmistöä.

Vaalit toimitetaan avoimella äänestyksellä, ellei suljettua äänestystä vaadita. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.

Yhdistyksen jäsenkokouksissa kunniajäsenillä ja kannattajajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus. Kunniajäseneksi valittu jäsen säilyttää äänioikeutensa. Yhteisöjäseniä voivat edustaa näiden rekisteröidyt lakimääräiset henkilöedustajat tai erikseen valtuutetut.

 13 §

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. todetaan kokouksen osanottajat sekä laillisuus ja päätösvaltaisuus,
  2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri,
  3. valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi valtakirjojen tarkastajaa, jotka samalla toimivat ääntenlaskijoina, tarkastetaan valtakirjat ja todetaan äänimäärät ja äänioikeus,
  4. esitetään päättyneen toimintakauden kertomus, tilit ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös,
  5. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille tai päätetään toimenpiteistä, joihin päättyneen toimintakauden hallinto ja siitä tehty tili antavat aihetta
  6. päätetään meneillään olevalle toimintakaudelle eri jäsenryhmien jäsenmaksujen suuruuksista ja maksutavasta,
  7. vahvistetaan meneillään olevan toimintakauden toimintasuunnitelma- ja talousarvioehdotukset,
  8. valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä muut jäsenet erovuoroisten tilalle,
  9. valitaan kokouspäätöksen mukaisesti yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja yksi tai kaksi varatilintarkastajaa,
  10. päätetään mahdollisen neuvottelukunnan asettamisesta jäsenmäärineen ja valitaan sille puheenjohtaja ja jäsenet,
  11. käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat.

14 §

Näiden sääntöjen muuttaminen vaatii 3/4 äänten enemmistön annetuista äänistä yhdistyksen kokouksessa. Sääntöjen muutoksesta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Yhdistyksen purkamispäätökseen vaaditaan tämän lisäksi myös seuraavassa yhdistyksen kokouksessa 3/4 ääntenenemmistö annetuista äänistä. Purkautumisesta päättävien kokousten välisen ajan tulee olla vähintään yksi kuukausi. Purkamisehdotus on mainittava kokouskutsussa.

 15 §

Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi on sen jäljellä olevat varat käytettävä yhdistyksen säännöissä ilmaistun päämäärän kanssa sopusoinnussa olevaan tarkoitukseen, jota purkamispäätöksen tekevä yhdistyksen kokous on velvollinen noudattamaan.

 16 §

Muissa kohdin noudatetaan voimassaolevaa yhdistyslakia.