{"id":10003,"date":"2015-05-29T01:31:29","date_gmt":"2015-05-28T22:31:29","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/?p=10003"},"modified":"2015-05-29T10:38:11","modified_gmt":"2015-05-29T07:38:11","slug":"marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\/","title":{"rendered":"Marskin Maja Lopella 70 vuotta – Juhla 27.5.2015 – SINIVALKOISIN V\u00c4REIN"},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>

Suomen Marsalkka Mannerheimin Mets\u00e4stysmaja ry ja Lopen kunta olivat j\u00e4rjest\u00e4neet Majan \u00a070-vuotisjuhlan. Marskin Maja oli Rukaj\u00e4rven rintaman lahja ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6lleen h\u00e4nen 75-vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"Sven<\/a>
Sven Gr\u00f6nvallin maalaus, joka luvutettiin ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6lle vuoden 1943 jouluksi.<\/figcaption><\/figure>\n
\"Rukaj\u00e4rven<\/a>
Rukaj\u00e4rven rintama rakensi Marskin Majan Repolan Lieksaj\u00e4rven rannalle. Marsalkka Mannerheim suoritti tarkastusk\u00e4ynnin Rukaj\u00e4rvelle 9.-11.9.1942. Taidokkaan lahjakirjan ovat tehneet kersantti V.O. Pulkkinen ja alikersantti M.J. Sonkamo.<\/figcaption><\/figure>\n
\"Suomen<\/a>
Suomen Marsalkka Mannerheimin Mets\u00e4stysmaja Lopella 70 vuotta ohjelma 27.5.2015.<\/figcaption><\/figure>\n

Mielenkiintoisen juhlaesitelm\u00e4n piti professori Martti H\u00e4iki\u00f6, joka selvitti mm. maamme puolustusvoimain perustamista sek\u00e4 Marsalkka Mannerheimin siirtymist\u00e4 presidentin teht\u00e4v\u00e4st\u00e4. H\u00e4nen mukaansa :”Vahvin ehdokas itsen\u00e4isen Suomen puolustusvoimien perustamisp\u00e4iv\u00e4ksi on 7. tammikuuta 1918. Silloin Svinhufvudin senaatti teki ep\u00e4virallisesta Sotilaskomiteasta valtion komitean ja hyv\u00e4ksyi komitean puheenjohtajan, ratsuv\u00e4en kenraali Claes Charpentierin tulevaksi ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi. T\u00e4t\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 hallituksen omien puolustusvoimien rakentamisen ensimm\u00e4isen\u00e4 virallisena askeleena.”<\/p>\n

Julkaisemme juhlassa pidetyt puheet lyhent\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 seuraavassa niiden esitysj\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Tervehdyspuhe – SMMM ry:n puheenjohtaja Kontra-amiraali Veijo Taipalus<\/strong><\/p>\n

Herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyv\u00e4t naiset ja herrat,<\/p>\n

Minulla on Suomen Marsalkka Mannerheimin Mets\u00e4stysmajayhdistyksen puolesta ilo toivottaa teid\u00e4t l\u00e4mpim\u00e4sti tervetulleeksi t\u00e4h\u00e4n juhlatilaisuuteen. Olemme t\u00e4n\u00e4\u00e4n kokoontuneet t\u00e4nne Suomen Marsalkka Mannerheimin Mets\u00e4stysmajalle juhlimaan sit\u00e4, ett\u00e4 Majan pystytt\u00e4misest\u00e4 t\u00e4nne Lopen Puneliaj\u00e4rven rannalle tulee t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 kuluneeksi 70 vuotta.<\/p>\n

\"Kontra-amiraali<\/a>
Tervehdyspuhe: Kontra-amiraali Veijo Taipalus. Kuva Tenho Tikkanen.<\/figcaption><\/figure>\n

Vuonna 1942 Rukaj\u00e4rven rintaman kenraali Raappanan 14. divisioonan sotilaat<\/strong><\/strong> rakensivat Majan ja saunan alkuper\u00e4iselle paikalleen Repolan Lieksaj\u00e4rven rannalle ja luovuttivat sen Marsalkka Mannerheimille h\u00e4nen 75-vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n. Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli my\u00f6s Tasavallan Presidentti my\u00f6nt\u00e4nyt Mannerheimille arvonimen.<\/p>\n

Noustuaan Lieksaj\u00e4rven rannalle Maja oli ehtinyt olla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 runsaat kaksi vuotta, kun sodan lopputuloksen alkaessa jo olla n\u00e4kyviss\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin Maja purkaa ja siirt\u00e4\u00e4 Suomen puolelle turvaan.<\/p>\n

Niinp\u00e4 aloitettiin uuden sijoituspaikan etsint\u00e4. Alkukartoituksen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4dyttiin Mannerheimille esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kolmea eri vaihtoehtoa ja h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi valitsemaan juur4i t\u00e4m\u00e4n paikan jossa nyt olemme. Kun katsomme maisemaa ja luontoa ymp\u00e4rill\u00e4mme, voimme vain todeta, ett\u00e4 hienon paikan ovat etsij\u00e4t l\u00f6yt\u00e4neet.<\/p>\n

Rakennuksen pystytt\u00e4minen t\u00e4lle paikalle aloitettiin toukokuussa 1945 ja ty\u00f6 saatiin valmiiksi juuri ennen juhannusta. Marsalkka saapui ottamaan rakennusty\u00f6n vastaan 21. kes\u00e4kuuta 1945. Siit\u00e4 l\u00e4htien Manneheim ehti tietojen mukaan k\u00e4yd\u00e4 Majalla useita kertoja.<\/p>\n

Viimeinen k\u00e4ynti ajoittunee kev\u00e4\u00e4lle 1948. Tuolloin Marsalkka oli kuitenkin jo tehnyt Majan lahjoitusta koskevan sopimuksen Suomen Yleisen Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liiton kanssa.<\/p>\n

K\u00e4vi kuitenkin niin, ett\u00e4 Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liiton ajatukset Majan ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivien maiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena riistanhoidollisena mallialueena osoittautuivat liian haasteellisiksi toteuttaa, samoin my\u00f6s Majan yll\u00e4pito ja huolto alkoivat vaatia enemm\u00e4n varoja.<\/p>\n

Aluksi kaavailtiin Majan myynti\u00e4, sen siirt\u00e4mist\u00e4 Seurasaareen ja selviteltiin my\u00f6s mahdollisia muita yhteis\u00f6j\u00e4 ja tahoja jotka voisivat ottaa Majan haltuunsa.<\/p>\n

Marsalkan syntym\u00e4n 90-vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, 4. kes\u00e4kuuta 1957 pidetyss\u00e4 Upseerij\u00e4rjest\u00f6jen Yhteistoimintaelimen juhlakokouksessa tehtiin esitys, ett\u00e4 upseerij\u00e4rjest\u00f6jen eli J\u00e4\u00e4k\u00e4riliiton, Upseeriliiton, Kadettikunnan ja Reserviupseeriliiton, toimesta perustetaan yhdistys, jonka kautta kyseiset j\u00e4rjest\u00f6t ottavat yhteisesti vastuun Majasta, sen hoitamisesta ja Majaan liittyvien perinteiden vaalimisesta. Suomen Marsalkka Mannerheimin Mets\u00e4stysmaja r.y. perustettiin Helsingiss\u00e4 11. joulukuuta 1957.<\/p>\n

Siit\u00e4 l\u00e4htien Majayhdistys on kantanut vastuun Majan yll\u00e4pidosta ja perinteiden vaalimisesta, luonnollisesti lukuisten eri tahojen tukemana. Toimintaamme tukeviin tahoihin lukeutuvat vapaaehtoiset talkooty\u00f6l\u00e4iset muun muassa t\u00e4\u00e4lt\u00e4 Lopelta, useat yritykset ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6t taloudellisen tuen muodossa, puolustusvoimat, Lopen kunta ja monet muut meille niin kovin t\u00e4rke\u00e4t tukijat.<\/p>\n

Lausun Majayhdistyksen puolesta parhaat kiitokset kaikille toimintamme tukijoille. Ilman teid\u00e4n tukeanne Majan yll\u00e4pit\u00e4minen, siihen liittyv\u00e4n perinteen vaaliminen ja Mannerheimia koskevan tietouden siirt\u00e4minen asiasta kiinnostuneille olisi huomattavasti vaikeampaa.<\/p>\n

Ty\u00f6 ei t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 ole suinkaan valmis eik\u00e4 loppumassa, vaan kuten arvaatte t\u00e4llaisessa vanhassa kiinteist\u00f6ss\u00e4 isompaa tai pienemp\u00e4\u00e4 laitettavaa riitt\u00e4\u00e4 jatkuvasti.<\/p>\n

Parhaat kiitokset Lopen kunnalle my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n tilaisuuden eteen tehdyst\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ja saadusta arvokkaasta tuesta.<\/p>\n

My\u00f6s yhdistyksen edellinen puheenjohtaja kenraalimajuri Sihvo pyysi minua v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n terveisens\u00e4 ja erityisesti l\u00e4mpim\u00e4t kiitokset kaikille Majan toimintaa tukeneille tahoille. Sami Sihvo on ulkomaan matkalla ja siten ei p\u00e4\u00e4ssyt mukaamme t\u00e4n\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Saamme juhlap\u00e4iv\u00e4n kunniaksi nauttia Majan Herrojen valmistaman aterian, joka perinteen mukaisesti koostuu Mannerheimin mieliruoista. Lausun Majayhdistyksen puolesta parhaat kiitokset my\u00f6s Majan Herroille hyv\u00e4st\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4. Toivotaan museolle ja ravintolalle paljon k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 jo alkaneen sesongin aikana.<\/p>\n

Arvoisat juhlavieraat, n\u00e4ill\u00e4 sanoilla toivotan teid\u00e4t kaikki l\u00e4mpim\u00e4sti tervetulleiksi !<\/p>\n

 <\/p>\n

Tervetuloa Lopelle – kunnanjohtaja Karoliina Viitanen<\/strong><\/p>\n

<\/a>Hyv\u00e4t kutsuvieraat.\u00a0 <\/span>On ilo n\u00e4hd\u00e4 teid\u00e4t t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Lopella, Punelian rannalla, kauniina aurinkoisena kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/span><\/p>\n

Minulla on ilo edustaa t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin Lopen kuntaa \u2013 kuntaa, jonka ehk\u00e4 kuuluisin vapaa-ajan asukas kautta historian on ollut itse Suomen Marsalkka Mannerheim. Loppi on tunnettu ja vilkas vapaa-ajanvy\u00f6hyke. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 Loppi tunnetaan kautta maan perunasta, kuntamme tunnetaan my\u00f6s j\u00e4rvist\u00e4\u00e4n, upeasta luonnostaan, tuhansista kes\u00e4m\u00f6keist\u00e4\u00e4n ja R\u00e4ysk\u00e4l\u00e4n lentokent\u00e4st\u00e4.<\/span><\/p>\n

\"Tervetuloa<\/a>
Tervetuloa Lopelle, Lopen kunnanjohtaja Karoliina Viitanen.<\/figcaption><\/figure>\n

Mannerheimin mets\u00e4stysmaja on ollut t\u00e4n\u00e4 vuonna Lopella 70 vuotta \u2013 jo tuolloin vuosikymmeni\u00e4 sitten Mannerheim n\u00e4ki Punelian rannan kauneuden ja ainutlaatuisuuden \u2013 ja siirr\u00e4tti mets\u00e4stysmajansa n\u00e4ihin maisemiin. N\u00e4iden vuosien aikana majalla on k\u00e4ynyt tuhansia ihmisi\u00e4 \u2013 n\u00e4kem\u00e4ss\u00e4, kuulemassa, kokemassa historiaa mutta my\u00f6s nykyisyytt\u00e4 – palan Lopen kaunista luontoa, sinist\u00e4 j\u00e4rvimaisemaa \u2013 Suomalaista perinnemaisemaa parhaimmillaan.<\/span><\/p>\n

Toivotan teille kaikille mukavaa kev\u00e4ist\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4\u00e4, puheiden, musiikin ja hyv\u00e4 seuran merkeiss\u00e4 sek\u00e4 tietenkin makuhermoja hivelev\u00e4\u00e4 juhlalounasta. <\/span>Kiitos kun tulitte.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Puolustusvoimien tervehdyksen esitti kenraali Jarmo Lindberg<\/strong><\/p>\n

\"Puolustusvoimien<\/a>
Puolustusvoimien tervehdys, kenraali Jarmo Lindberg.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Juhlaesitelm\u00e4 – professori Martti H\u00e4iki\u00f6<\/strong><\/p>\n

Arvoisa Puolustusvoimien komentaja<\/p>\n

Arvoisat juhlavieraat<\/p>\n

Suomi on aloittanut valmistautumisen valtiollisen itsen\u00e4istymisemme 100-vuotisjuhlaan. Sit\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n kahden vuoden kuluttua vuonna 2017. Juhlavuoden teemana on Yhdess\u00e4<\/em>. \u00a0Nyt on alkanut monivuotinen tapahtumien sarja, jonka kautta syvenn\u00e4mme ymm\u00e4rryst\u00e4mme Suomen itsen\u00e4istymiseen ja valtiolliseen vapauteen johtaneesta kehityksest\u00e4 ja suomalaisen kansanvallan vahvuudesta. Suomen itsen\u00e4isyyden saavuttamisen ja s\u00e4ilytt\u00e4misen ainutlaatuisen tarinan tunteminen on meid\u00e4n suomalaisen identiteetin t\u00e4rkein perusta.<\/p>\n

\"Juhlaesitelm\u00e4<\/a>
Juhlaesitelm\u00e4 professori Martti H\u00e4iki\u00f6. Kuva Tenho Tikkanen.<\/figcaption><\/figure>\n

Haluan onnitella ja kiitt\u00e4\u00e4 Marsin majan ja sen perinteiden yll\u00e4pit\u00e4ji\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 juhlatilaisuudessa, jossa muistetaan vuotta 1945. Silloin t\u00e4m\u00e4 maja siirrettiin Lopelle.<\/p>\n

Aion k\u00e4sitell\u00e4 marsalkka Mannerheimin Suomen uran kannalta kahta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tapahtumaa. Aluksi muutama sana siit\u00e4, miten h\u00e4nest\u00e4 tuli ensin hallituksen joukkojen ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 vuonna 1918. Tuolloin Suomi joutui asein varmistamaan itsen\u00e4isyytens\u00e4. Ja sitten vuotta vuonna 1945, jolloin marsalkka Mannerheim johdatti ensin ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 ja tasavallan presidenttin\u00e4 Suomen rauhaan puolustusvoimien pelastettua maan vapauden ja itsen\u00e4isyyden.<\/p>\n

Siirrymme nyt sadan vuoden takaisiin tapahtumiin. Suomen valtiollisen itsen\u00e4istymisen satavuotisjuhlaan liittyy ehk\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin avoin kysymys siit\u00e4, milloin itsen\u00e4isen Suomen puolustusvoimat perustettiin.<\/p>\n

Yksi mahdollinen p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 voisi olla 16. toukokuuta. Ei kuitenkaan Mannerheimin voitonparaati vuonna 1918, vaan vuotta aiemmin eli viel\u00e4 autonomian aikana vuonna 1917. Ep\u00e4ilen, ett\u00e4 kaikkien tuntema paraatip\u00e4iv\u00e4 lienee valittu juuri t\u00e4m\u00e4n tapahtuman ensimm\u00e4iseksi vuosip\u00e4iv\u00e4ksi.<\/p>\n

16. toukokuuta 1917 Tukholmassa pidettiin suomalaisten aktivistien kokous, jossa k\u00e4siteltiin suunnitelmaa sotilaallisen j\u00e4rjest\u00f6n luomisesta Suomeen. On puhuttu \u201dvalkoisen armeijan syntysanojen\u201d lausumisesta. Eversti Matti Lappalaisen kirjoittaman kokouksen keskeisen henkil\u00f6n ratsumestari Hannes Ignatiuksen el\u00e4m\u00e4kerran mukaan kokouksen p\u00f6yt\u00e4kirjaa voidaan pit\u00e4\u00e4 \u201dSuomen sotav\u00e4en ja suojeluskuntien perustamisasiakirjana\u201d.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ajalta voidaan mainita kaksi p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, joilla oli suuri merkitys, mutta tuskin aivan perustamisasiakirjan kaltainen painavuus. Puolustusvoimat voi hakea juurensa my\u00f6s j\u00e4\u00e4k\u00e4riliikkeest\u00e4. Sen synty\u00e4 muistettiin viime marraskuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin tuli kuluneeksi sata vuotta siit\u00e4 kun j\u00e4\u00e4k\u00e4riliikkeen syntysanat lausuttiin Helsingiss\u00e4, Ostrobotnian osakuntatalon Kassahuoneessa \u2013 nykyisess\u00e4 J\u00e4\u00e4k\u00e4rikabinetissa.<\/p>\n

Seuraavassa helmikuussa 1915 Saksassa, Hohenlockstedtissa, otettiin vastaan ne ensimm\u00e4iset 19 suomalaista vapaaehtoista, jotka saapuivat Lockstedt Lageriin koulutettaviksi. He aloittivat neliviikkoisen partiojohtajakurssin, joka kes\u00e4ll\u00e4 vaihtui musket\u00f6\u00f6rikurssiksi ja sitten muuttui ammattimaiseksi j\u00e4\u00e4k\u00e4rikoulutukseksi. J\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoonan synty on hienoimpia kertomuksia siit\u00e4, mit\u00e4 usko Suomen vapauteen voi saada aikaan. Suomalaisista j\u00e4\u00e4k\u00e4reist\u00e4 tuli my\u00f6hemmin liki 50 kenraalia ja monta sataa upseeria. Heist\u00e4 muodostui Suomen puolustusvoimien runko, sen t\u00e4rkeimm\u00e4t kouluttajat ja johtajat.<\/p>\n

On todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 puolustusvoimat muisti n\u00e4kyv\u00e4sti n\u00e4it\u00e4 kahta tapahtumaa, joita voidaan pit\u00e4\u00e4 uuden suomalaisen sotilaskoulutuksen alkuna.<\/p>\n

Suomen irtautuminen Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 tapahtui kuitenkin poliittisesti. Suomi irrotti muodolliset siteens\u00e4 entiseen em\u00e4maahansa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n kolmella askeleella. Ensimm\u00e4inen askel oli, kun Suomen senaatti eli hallitus ei tunnustanut Suomen korkeimman vallan haltijaksi Leninin johtamien bol\u0161evikkien sotilaskaappauksella muodostamaa hallitusta 7. marraskuuta 1917.<\/p>\n

Toinen ja ratkaiseva askel itsen\u00e4isyyteen otettiin viikkoa my\u00f6hemmin, 15. marraskuuta 1917, jolloin eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi eli otti itselleen ne teht\u00e4v\u00e4t, jotka ennen olivat kuuluneet Ven\u00e4j\u00e4n keisarille ja sitten Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liaikaiselle hallitukselle ja heid\u00e4n edustajalleen kenraalikuvern\u00f6\u00f6rille. Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4 viet\u00e4mme kuitenkin 6. joulukuuta, jolloin eduskunta hyv\u00e4ksyi Svinhufvudin johtaman senaatin itsen\u00e4isyysjulistuksen vuonna 1917.<\/p>\n

Tammikuun alussa 1918 Suomi oli siis itsen\u00e4inen, mutta se oli sit\u00e4 vain muodollisesti. Suomen itsen\u00e4isyytt\u00e4 ei yksik\u00e4\u00e4n ulkovalta ollut tunnustanut. Maassa oli viel\u00e4 noin 75\u00a0000 entisen em\u00e4maan eli Ven\u00e4j\u00e4n sotilasta. Eik\u00e4 itsen\u00e4iseksi itse\u00e4\u00e4n kutsuvan maan hallituksella ei ollut lainkaan omaa armeijaa, sill\u00e4 Suomen viimeinenkin oma sotilasosasto oli lakkautettu jo 13 vuotta aikaisemmin. Tilanteen teki \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaaralliseksi se, ett\u00e4 Suomen ty\u00f6v\u00e4enliike oli tehnyt jo marraskuussa 1917 ottanut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vallan haltuunsa, mutta sitten peruuttanut vallankumouksen. Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen ja maahan muodostuneiden punakaartien johto toimi kiinte\u00e4ss\u00e4 yhteistoiminnassa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 vallan kaapanneiden bol\u0161evikkien kanssa. Sis\u00e4inen anarkia levisi koko ajan laajemmalle.<\/p>\n

Helpoimmin ratkesi itsen\u00e4isyyden tunnustamiskysymys. Tammikuun 4. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n kansankomissaarien neuvosto, Ruotsi ja Ranska tunnustivat virallisesti Suomen itsen\u00e4isyyden.<\/p>\n

Vahvin ehdokas itsen\u00e4isen Suomen puolustusvoimien perustamisp\u00e4iv\u00e4ksi on 7. tammikuuta.<\/strong> Silloin Svinhufvudin senaatti tekee ep\u00e4virallisesta Sotilaskomiteasta valtion komitean ja hyv\u00e4ksyi komitean puheenjohtajan, ratsuv\u00e4en kenraali Claes Charpentierin tulevaksi ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi. T\u00e4t\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 hallituksen omien puolustusvoimien rakentamisen ensimm\u00e4isen\u00e4 virallisena askeleena.<\/p>\n

Nyt astuu kenraali Mannerheim Suomen historian n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. H\u00e4n oli saapunut takaisin Helsinkiin viimeist\u00e4\u00e4n 7. tammikuuta, jolloin h\u00e4n osallistui ensimm\u00e4isen kerran Sotilaskomitean kokoukseen Ritarihuoneella ja h\u00e4nen nimens\u00e4 esiintyy Sotilaskomitean j\u00e4senluettelossa, kun komitea samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saatettiin senaatin alaiseksi. H\u00e4nen nostamistaan komitean johtoon ep\u00e4r\u00f6itiin ennen kaikkea siksi, ett\u00e4 komitea oli rakentanut suunnitelmansa vahvasti Saksan varaan ja Mannerheim tiedettiin etenten-mieliseksi.<\/p>\n

Sotilaskomitea oli organisoitunut aseellista toimintaa jo pitkin edellisvuotta yhteistoiminnassa maan hallituksen kanssa. Mutta komitealla ei ollut virallista asemaa. Tohtori Harri Korpisaari on kuvannut erinomaisessa v\u00e4it\u00f6skirjassaan Itsen\u00e4isen Suomen puolesta<\/em> (SKS 2009) Sotilaskomitean t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Kenraaliksi Nikolajevin ratsuv\u00e4kikoulun k\u00e4ynyt kenraali Charpentier oli ylennetty vuonna 1904. H\u00e4n oli komentanut kaukasialaista ratsuv\u00e4kidivisioonaa Puolassa syksyll\u00e4 1914. H\u00e4nen johtamansa laajennettu divisioona oli osallistunut taisteluihin Kaukasian ja jopa Mesopotamian alueella aina kes\u00e4\u00e4n 1916 asti, jolloin Charpentier siirrettiin Kaukasian armeijan komentajan, suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitsin esikuntaan, miss\u00e4 h\u00e4n palvelu maaliskuun vallankumoukseen 1917 saakka.<\/p>\n

Tilanteen vakavuutta kuvaa se, ett\u00e4 seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 eli 8. tammikuuta Helsingin punakaarti otti haltuunsa entisen kenraalikuvern\u00f6\u00f6rin talon ja nimitti sen Smolnaksi. Tunnemme paikan muun muassa parhaillaan menossa olevien hallitusneuvottelujen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Edet\u00e4\u00e4n viel\u00e4 yksi p\u00e4iv\u00e4. 9. tammikuuta senaattori Arthur Castr\u00e9n esitti senaatin puolesta eduskunnalle vaatimuksen tehokkaan Suomen valtion j\u00e4rjestyskunnan perustamisesta j\u00e4rjestyksen ja turvallisuuden yll\u00e4pit\u00e4miseksi.<\/p>\n

Mannerheim osallistui Sotilaskomitean kokouksiin 12., 13. ja 14. tammikuuta, mutta viimeisess\u00e4 kokouksessa h\u00e4n ilmaisi tyytym\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 komitean toimintatapaan ja sen puheenjohtajaan eik\u00e4 suostunut tekem\u00e4\u00e4n komitean pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4 kirjallista ehdotusta uudesta toimintatavasta, vaan ilmoitti eroavansa, \u201dsytytti sikarin ja poistui\u201d. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Charpantier erosi ja Mannerheim valittiin h\u00e4nen tilalleen.<\/p>\n

Mannerheim oli ottanut omalla k\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4\u00e4n johdon k\u00e4siins\u00e4. Mannerheimista tuli hallituksen joukkojen ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se tapahtui vasta sitten, kun h\u00e4n otti ohjat Pohjanmaan suojeluskunnat ja Vimpelin sotakoulun organisoineelta eversti Paul von Gerichilt\u00e4. Loppu on tunnettua historiaa: vapaussodalla karkotettiin ven\u00e4l\u00e4inen sotav\u00e4ki maasta ja kansanvalta pelastettiin kukistamalla punakapina. Suomen itsen\u00e4isyys, vapaus ja kansanvalta s\u00e4ilyiv\u00e4t.<\/p>\n

Ent\u00e4 Mannerheimin poistuminen Suomen historian n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4. Mihin ajankohtaan se tulisi sijoittaa? Tarkoitan luonnollisesti tosiasiallista l\u00e4ht\u00f6\u00e4, en muodollista.<\/p>\n

Marsalkka Mannerheim valittiin Suomen tasavallan presidentiksi elokuun alussa 1944. H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 oli johtaa maa irti sodasta. N\u00e4in tapahtui, kun raskaat ehdot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 v\u00e4lirauhansopimus solmittiin 19. syyskuuta 1944. Hyppy sodasta rauhaan oli uhkarohkea. Yhden suurvaltavihollisen lis\u00e4ksi Suomi tieten tahtoen vihollisekseen toisen suurvallan, Saksan. Se tapahtui keskell\u00e4 maailmansotaa, Saksan ollessa viel\u00e4 voimissaan ja sen sotavoimien ymp\u00e4r\u00f6idess\u00e4 Suomea pohjoisesta ja etel\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4lirauhan ehdot olivat ankarat. Suomi sitoutui vet\u00e4m\u00e4\u00e4n sotajoukkonsa vuoden 1940 Neuvostoliiton ja Suomen v\u00e4lisen rajan taakse ja riisumaan aseista maahan j\u00e4\u00e4neet saksalaisjoukot ja luovuttamaan heid\u00e4t Neuvostoliitolle. Suomi joutui antamaan etel\u00e4- ja lounaisrannikon lentokent\u00e4t Neuvostoliiton ilmavoimien tukikohdiksi It\u00e4meren sotatoimien ajaksi, katkaisemaan suhteet Saksan vasallivaltioihin. Suomi luovutti Petsamon, vuokrasi Porkkalan alueen laivastotukikohdan perustamista varten ja luovutti neuvosto- ja liittolaissotavangit. Suomi sitoutui maksamaan 300 miljoonan dollarin sotakorvaukset sek\u00e4 sallimaan sopimuksen ehtojen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanosta huolehtivan valvontakomission muodostamisen.<\/p>\n

Mannerheimin arvovallalla oli suuri merkitys siin\u00e4, ett\u00e4 Suomi s\u00e4ilyi sis\u00e4isesti ehe\u00e4n\u00e4 kohdatessaan n\u00e4m\u00e4 ankarat rauhanehdot. J. K. Paasikiven hallituksen muodostaminen marraskuussa 1944 johti kuitenkin siihen, maan tosiasialliseksi johtajaksi nousi m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen ja tarmokas Paasikivi ja presidentti Mannerheim joutui yh\u00e4 enemm\u00e4n syrj\u00e4\u00e4n maan asioiden johtamista.<\/p>\n

Ratkaisevat tapahtumat Mannerheimin erossa tapahtuivat syksyll\u00e4 1945. Maailmansota oli p\u00e4\u00e4ttynyt Saksan antautumiseen. Pahin uhka oli ohi, vaikka valvontakomission m\u00e4\u00e4r\u00e4ily ja v\u00e4lirauhan ehtojen t\u00e4ytt\u00e4minen aiheuttivatkin vakavia ongelmia.<\/p>\n

Mannerheimin horjuvassa terveydess\u00e4 oli tapahtunut k\u00e4\u00e4nne huonompaan. P\u00e4\u00e4ministeri Paasikivi k\u00e4vi Mannerheimin luon sairaalassa 16. syyskuuta 1945 uhkaamassa omalla erollaan, mink\u00e4 tarkoituksena oli saada Mannerheim eroamaan ja Paasikivi valituksi h\u00e4nen tilalleen presidentiksi. Pari viikkoa my\u00f6hemmin Paasikivi toisti uhkauksensa, mutta Mannerheim ei taipunut. Paasikivi merkitsi p\u00e4iv\u00e4kirjaansa: \u201dMannerheim on kovin passiivinen, ei h\u00e4n juuri ollenkaan seuraa asioita.\u201d Oikeusministeri Urho Kekkonen oli aktiivinen Mannerheimin syrj\u00e4\u00e4n siirt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Presidentti Mannerheimin l\u00e4\u00e4k\u00e4rit antoivat kirjallisen lausunnon 2.10.1945 jossa he suosittelivat keuhkovaivan hoitamiseksi sairaslomaa l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 ilmastossa. Paasikivi puolestaan sairasti \u201dkylmettymist\u00e4\u201d, mit\u00e4 h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4kertansa kirjoittaja Tuomo Polvinen pit\u00e4\u00e4 \u201ddiplomaattisena sairautena\u201d, jonka tarkoituksena oli kypsytt\u00e4\u00e4 Mannerheim pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n eroa.<\/p>\n

Asian vakavuutta lis\u00e4si yll\u00e4 leijuva uhka Mannerheimin joutumisesta sotasyyllisten listalle. T\u00e4ss\u00e4 oikeusministeri Kekkosella taktiikkana oli est\u00e4\u00e4 Mannerheimin joutuminen syytteeseen, mutta samalla h\u00e4nen syrj\u00e4ytt\u00e4misens\u00e4 presidentin paikalta. Painostusyritykset kuitenkin ep\u00e4onnistuivat. Lis\u00e4mutkia toi viel\u00e4 se, ett\u00e4 Neuvostoliiton l\u00e4hettil\u00e4s Orlov ja valvontakomission johtaja kenraalieversti Zhdanov olisivat halunneet est\u00e4\u00e4 Mannerheimin suunnitelmat l\u00e4hte\u00e4 lomalle Portugaliin ja suunnata h\u00e4nen matkansa sen sijaan Krimille.<\/p>\n

Presidentti Mannerheim palasi Helsinkiin 2. tammikuuta 1946, vuorokauden kuluttua sotasyyllisyyslain s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4n syyteajan umpeutumisesta. Lopulta, hyvin vaikeiden vaiheiden j\u00e4lkeen, Mannerheim j\u00e4tti eroilmoituksensa \u2013 itse valitsemanaan ajankohtana \u2013 4. maaliskuuta 1946.<\/p>\n

Paasikivi piti radiossa puheen, jossa h\u00e4n lausui: \u201dMannerheimin johdolla ja h\u00e4nen arvovaltansa nojassa maamme irrotettiin sodasta. Kukaan muu ei silloin olisi voinut t\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 suorittaa, sill\u00e4 kukaan muu ei nauttinut kansamme suuren enemmist\u00f6n luottamusta niinkuin h\u00e4n.\u201d<\/p>\n

Suomen itsen\u00e4isyyden, vapauden, vaurauden sek\u00e4 kansanvallan suuressa tarinassa on meill\u00e4 kaikilla paljon tutkimista ja oppimista. Menneet sukupolvet panivat omat virkansa ja oman omaisuutensa ja perheens\u00e4 kuolemanvaaraan puolustaessaan ihannettaan vapaasta Suomesta. Matkan varrella on monia vaikeita kipupisteit\u00e4, ylitsek\u00e4ymisi\u00e4 ja virhearvioita, joita ei t\u00e4st\u00e4 inhimillisest\u00e4 tarinasta tule pyyhki\u00e4 pois.<\/p>\n

Samalla kun tunnemme kiitollisuutta edellisten sukupolvien ty\u00f6lle ja iloitsemme vapaasta Suomesta, syventyk\u00e4\u00e4mme l\u00e4hivuosina Suomen itsen\u00e4istymisen tekij\u00f6ihin ja vaiheisiin. N\u00e4in voimme lujittaa sit\u00e4 pohjaa, jolle rakennamme parempaa tulevaisuutta.<\/p>\n

Tutkin parhaillaan P. E. Svinhufvudin valtiomiesty\u00f6t\u00e4. Olen laatimassa Helsingin Suomalaisen Klubin toimeksiannosta nettisivustoa Svinhufvud ja Suomen itsen\u00e4istymisen tekij\u00e4t ja vaiheet<\/em>. Se on jatkoa Klubin Mannerheim-, Sibelius- ja Ylpp\u00f6-sivustoille. P. E. Svinhufvud oli yksikamarisen eduskunnan ensimm\u00e4inen puhemies, itsen\u00e4isyyden julistaneen ja sille eduskunnan ja ulkovaltojen tunnustuksen hankkineen itsen\u00e4isyyssenaatin puheenjohtaja, ja itsen\u00e4isen Suomen ensimm\u00e4isen oman valtionp\u00e4\u00e4mies, ja my\u00f6hemmin viel\u00e4 tasavallan presidentti.<\/p>\n

\u201dEnsin on rajat turvattava, sitten leip\u00e4 levennett\u00e4v\u00e4.\u201d T\u00e4m\u00e4 Svinhufvudin lausuma tosiasia on syyt\u00e4 tunnustaa t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin. Svinhufvud ja h\u00e4nen seuraajansa luottivat Mannerheimiin rajojen turvaajana. Itsen\u00e4isen valtion t\u00e4rkein ominaisuus on kyky puolustaa omaa aluettaan ja omaa kansaansa. Muistoksi t\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 haluan lahjoittaa Mets\u00e4stysmajan kirjastoon n\u00e4k\u00f6ispainoksen teoksesta Svinhufvudin kertomukset Siperiasta<\/em>.<\/p>\n

Musiikki<\/strong><\/p>\n

Tulomusiikista vastasi Lopen puhallinorkesteri, johtajana Jukka Hanhisalo, laulusta yhdistyksen sihteeri Matti Ahtiainen, h\u00e4nt\u00e4 s\u00e4estiv\u00e4t Seppo Lankinen, harmonikkaa ja Jukka Hanhisalo klarinetti.<\/p>\n

\"Tulomusiikista<\/a>
Tulomusiikista vastasi Lopen puhallinorkesteri, johtajana Jukka Hanhisalo, laulusta yhdistyksen sihteeri Matti Ahtiainen, h\u00e4nt\u00e4 s\u00e4estiv\u00e4t Seppo Lankinen, harmonikkaa ja Jukka Hanhisalo klarinetti. Kuva Tenho Tikkanen.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

MUUTA MARSKIN MAJAAN LIITTYV\u00c4\u00c4 TIETOA<\/strong><\/p>\n

Yhdistyksen perustajat<\/strong><\/p>\n

Juhlaan osallistuivat SMMM ry:n perustajien edustajat mm. Kadettikunnnan edustajat, jonka puheenjohtajana toimii\u00a0kontra-amiraali Veijo Taipalus ja varapuheenjohtajana Esa Salminen. Perustajista tarkempi luettelo puheenjohtajan tervehdyspuheessa.<\/p>\n

\"Veijo<\/a>
Veijo Taipalus toimii my\u00f6s Kadettikunnan puheenjohtajana, oikealla varapuheenjohtaja Esa Salminen. Kuva Tenho Tikkanen.<\/figcaption><\/figure>\n

S\u00e4\u00e4 suosi juhlavierailta,\u00a0heill\u00e4\u00a0oli tilaisuus tutustua Marskin Majan n\u00e4yttelyyn. T\u00e4ll\u00e4 kertaa esill\u00e4 on Rukaj\u00e4rven suunnan taidetta, jonka aineiston RSHY on koonnut ja luovutti Marskin Majan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 19.9.2010 pit\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vuosikokouksen yhteydess\u00e4.<\/p>\n

\"Lopen<\/a>
Lopen kuntaa edustivat juhlassa kunnanjohtaja Karoliina Viitanen sek\u00e4\u00a0Tuula Pirinen, Pekka Sahari ja Katja V\u00e4sit\u00f6. Kuva Tenho Tikkanen.<\/figcaption><\/figure>\n

Lopen kunta ja monet yhteis\u00f6t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t Marskin Majaa suuressa m\u00e4\u00e4rin edustustilaisuuksiinsa sen korkeatasoisten palvelujen vuoksi. Palveluista huolehtivat Majan Herrat. Lopen kuntaa edustivat juhlassa kunnanjohtaja Karoliina Viitasen lis\u00e4ksi Tuula Pirinen, Pekka Sahari ja Katja V\u00e4ist\u00f6. Lis\u00e4tietoa saa Marskin Majan nettiosoitteesta (http:\/\/www.marskinmaja.fi\/<\/a> sek\u00e4\u00a0 http:\/\/www.marskinmaja.net<\/a>).<\/p>\n

RSHY ry perustava kokous pidettiin Marskin Majalla<\/strong><\/p>\n

Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys ry (RSHY) perustettiin Marskin Majalla 19.9.2009. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ensimm\u00e4inen vuosikokous pidettiin 19.9.2010 Marskin Majalla, jossa yhteydess\u00e4\u00a0yhdistys luovutti Marskin Majalle, majan alkuper\u00e4isen peruskiven.<\/p>\n

\"Peruskiven<\/a>
Peruskiven luovutustilaisuuteen osallistujat: Takarivist\u00e4 alkaen Martti Soikkeli, Ossi Laine, Timo Laukkanen, Pekka Sahari, Reijo Kortelainen, Timo Tolvanen, V\u00e4in\u00f6 V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, Matti Ahtiainen, Paavo Salmensuu, Antero Huttunen, Sami Sihvo, Tenho Tikkanen, Eeva-Liisa Kumpulainen, Ermei Kanninen, Laila Halme, Raimo Jokisalmi ja Pentti Perttuli.<\/figcaption><\/figure>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen RSHY j\u00e4rjesti 18.10.2012 Majalla Rukaj\u00e4rven luutnantti – kirjan julkistamistilaisuuden. Kirjassa on julkaistu Ermei Kannisen ja h\u00e4nen puolisonsa sota-aikaista kirjeenvaihtoa.\u00a0Samassa tilaisuudessa\u00a0muistettiin t\u00e4ysi\u00e4 suosia t\u00e4ytt\u00e4neit\u00e4 veteraaneja, Ermei Kannista (90 v.), Ilmari Koppista (95 v.), Olavi Tiittasta (90 v.), Heikki A. Reenp\u00e4\u00e4t\u00e4 (90 v.).<\/p>\n

MARSKIN MAJAN SAUNA LOPELLA<\/strong><\/p>\n

Rukaj\u00e4rvell\u00e4 k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n vuonna 1942 Mannerheim tyk\u00e4styi my\u00f6s sen saunaan. Samanlainen sauna rakennettiin Mikkelin p\u00e4\u00e4majaan, joka sodan j\u00e4lkeen siirrettiin Kirkniemen kartanoon. Sauna paloi v. 1968.<\/p>\n

\"Mannerheim<\/a>
Mannerheim Rukaj\u00e4rvell\u00e4 1942 tutkimassa saunan rappukiven kaunista koristetta – saniaiskuviota.<\/figcaption><\/figure>\n

Lopella oleva sauna oheispalveluineen on kaikkien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Kannattaa k\u00e4yd\u00e4 saunomassa. Sen voi tehd\u00e4 esim. 10.8.2015 Marskin Majalla j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n tilaisuuden yhteydess\u00e4, jolloin voi tavata itse Marskin perinneaterialla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen Marsalkka Mannerheimin Mets\u00e4stysmaja ry ja Lopen kunta olivat j\u00e4rjest\u00e4neet Majan \u00a070-vuotisjuhlan. Marskin Maja oli Rukaj\u00e4rven rintaman lahja ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6lleen h\u00e4nen 75-vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n. Mielenkiintoisen juhlaesitelm\u00e4n piti professori Martti H\u00e4iki\u00f6, joka selvitti mm. Teksti jatkuu…Marskin Maja Lopella 70 vuotta – Juhla 27.5.2015 – SINIVALKOISIN V\u00c4REIN<\/span>\u2192<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":10006,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[],"class_list":["post-10003","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista"],"yoast_head":"\nMarskin Maja Lopella 70 vuotta - Juhla 27.5.2015 - SINIVALKOISIN V\u00c4REIN - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Marskin Maja Lopella 70 vuotta - Juhla 27.5.2015 - SINIVALKOISIN V\u00c4REIN - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Suomen Marsalkka Mannerheimin Mets\u00e4stysmaja ry ja Lopen kunta olivat j\u00e4rjest\u00e4neet Majan \u00a070-vuotisjuhlan. Marskin Maja oli Rukaj\u00e4rven rintaman lahja ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6lleen h\u00e4nen 75-vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n. Mielenkiintoisen juhlaesitelm\u00e4n piti professori Martti H\u00e4iki\u00f6, joka selvitti mm. Teksti jatkuu...Marskin Maja Lopella 70 vuotta – Juhla 27.5.2015 – SINIVALKOISIN V\u00c4REIN\u2192\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2015-05-28T22:31:29+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2015-05-29T07:38:11+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2015\/05\/300-S-Gr\u00f6nvall-Marskin-Maja-1942.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2298\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1602\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"RSHY\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"RSHY\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"16 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"RSHY\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/19de7db68bf72dfd2b5d7f6dfbf8454d\"},\"headline\":\"Marskin Maja Lopella 70 vuotta – Juhla 27.5.2015 – SINIVALKOISIN V\u00c4REIN\",\"datePublished\":\"2015-05-28T22:31:29+00:00\",\"dateModified\":\"2015-05-29T07:38:11+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\\\/\"},\"wordCount\":3236,\"publisher\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2015\\\/05\\\/300-S-Gr\u00f6nvall-Marskin-Maja-1942.jpg\",\"articleSection\":[\"Ajankohtaista\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\\\/\",\"url\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\\\/\",\"name\":\"Marskin Maja Lopella 70 vuotta - Juhla 27.5.2015 - SINIVALKOISIN V\u00c4REIN - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2015\\\/05\\\/300-S-Gr\u00f6nvall-Marskin-Maja-1942.jpg\",\"datePublished\":\"2015-05-28T22:31:29+00:00\",\"dateModified\":\"2015-05-29T07:38:11+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\\\/#primaryimage\",\"url\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2015\\\/05\\\/300-S-Gr\u00f6nvall-Marskin-Maja-1942.jpg\",\"contentUrl\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2015\\\/05\\\/300-S-Gr\u00f6nvall-Marskin-Maja-1942.jpg\",\"width\":2298,\"height\":1602,\"caption\":\"Sven Gr\u00f6nvallin maalaus, joka luvutettiin ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6lle vuoden 1943 jouluksi.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Marskin Maja Lopella 70 vuotta – Juhla 27.5.2015 – SINIVALKOISIN V\u00c4REIN\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#website\",\"url\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/\",\"name\":\"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\",\"description\":\"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistyksen verkkosivut.\",\"publisher\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#organization\",\"name\":\"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\",\"url\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2013\\\/12\\\/Otsake_3.jpg\",\"contentUrl\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2013\\\/12\\\/Otsake_3.jpg\",\"width\":1000,\"height\":442,\"caption\":\"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\"},\"image\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/19de7db68bf72dfd2b5d7f6dfbf8454d\",\"name\":\"RSHY\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"RSHY\"},\"url\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/author\\\/rshy\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Marskin Maja Lopella 70 vuotta - Juhla 27.5.2015 - SINIVALKOISIN V\u00c4REIN - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Marskin Maja Lopella 70 vuotta - Juhla 27.5.2015 - SINIVALKOISIN V\u00c4REIN - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","og_description":"Suomen Marsalkka Mannerheimin Mets\u00e4stysmaja ry ja Lopen kunta olivat j\u00e4rjest\u00e4neet Majan \u00a070-vuotisjuhlan. Marskin Maja oli Rukaj\u00e4rven rintaman lahja ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6lleen h\u00e4nen 75-vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n. Mielenkiintoisen juhlaesitelm\u00e4n piti professori Martti H\u00e4iki\u00f6, joka selvitti mm. Teksti jatkuu...Marskin Maja Lopella 70 vuotta – Juhla 27.5.2015 – SINIVALKOISIN V\u00c4REIN\u2192","og_url":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\/","og_site_name":"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","article_published_time":"2015-05-28T22:31:29+00:00","article_modified_time":"2015-05-29T07:38:11+00:00","og_image":[{"width":2298,"height":1602,"url":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2015\/05\/300-S-Gr\u00f6nvall-Marskin-Maja-1942.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"RSHY","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"RSHY","Arvioitu lukuaika":"16 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\/#article","isPartOf":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\/"},"author":{"name":"RSHY","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#\/schema\/person\/19de7db68bf72dfd2b5d7f6dfbf8454d"},"headline":"Marskin Maja Lopella 70 vuotta – Juhla 27.5.2015 – SINIVALKOISIN V\u00c4REIN","datePublished":"2015-05-28T22:31:29+00:00","dateModified":"2015-05-29T07:38:11+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\/"},"wordCount":3236,"publisher":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#organization"},"image":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2015\/05\/300-S-Gr\u00f6nvall-Marskin-Maja-1942.jpg","articleSection":["Ajankohtaista"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\/","url":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\/","name":"Marskin Maja Lopella 70 vuotta - Juhla 27.5.2015 - SINIVALKOISIN V\u00c4REIN - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","isPartOf":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\/#primaryimage"},"image":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2015\/05\/300-S-Gr\u00f6nvall-Marskin-Maja-1942.jpg","datePublished":"2015-05-28T22:31:29+00:00","dateModified":"2015-05-29T07:38:11+00:00","breadcrumb":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\/#primaryimage","url":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2015\/05\/300-S-Gr\u00f6nvall-Marskin-Maja-1942.jpg","contentUrl":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2015\/05\/300-S-Gr\u00f6nvall-Marskin-Maja-1942.jpg","width":2298,"height":1602,"caption":"Sven Gr\u00f6nvallin maalaus, joka luvutettiin ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6lle vuoden 1943 jouluksi."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/marskin-maja-lopella-70-vuotta-juhla-27-5-2015\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Marskin Maja Lopella 70 vuotta – Juhla 27.5.2015 – SINIVALKOISIN V\u00c4REIN"}]},{"@type":"WebSite","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#website","url":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/","name":"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","description":"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistyksen verkkosivut.","publisher":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#organization","name":"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","url":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2013\/12\/Otsake_3.jpg","contentUrl":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2013\/12\/Otsake_3.jpg","width":1000,"height":442,"caption":"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys"},"image":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#\/schema\/logo\/image\/"}},{"@type":"Person","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#\/schema\/person\/19de7db68bf72dfd2b5d7f6dfbf8454d","name":"RSHY","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g","caption":"RSHY"},"url":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/author\/rshy\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10003","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10003"}],"version-history":[{"count":18,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10003\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10033,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10003\/revisions\/10033"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10006"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10003"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10003"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10003"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}