{"id":10128,"date":"2015-07-12T13:02:51","date_gmt":"2015-07-12T10:02:51","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/?p=10128"},"modified":"2015-07-14T21:32:18","modified_gmt":"2015-07-14T18:32:18","slug":"laila-halme-1923-2015-in-memoriam","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/laila-halme-1923-2015-in-memoriam\/","title":{"rendered":"Laila Halme (1923 – 2015) in memoriam"},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>

\"Laila<\/a><\/p>\n

Laila Kyllikki Halme (o.s. Pulkkinen) syntyi 23.9.1923 Kuhmossa, jossa h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 toimi tuohon aikaan kunnan kirjurina. Kolmevuotiaana h\u00e4nen perheens\u00e4 muutti Nuottij\u00e4rvelle, silloisen Kajaanin maalaiskunnan alueelle – nykyisen viitostien varteen.<\/p>\n

Lottaty\u00f6st\u00e4 h\u00e4n kiinnostui \u00e4itins\u00e4 esimerkki\u00e4 noudattaen, ja perheen muutettua Iisalmeen Laila siirtyi Iisalmen Lotta Sv\u00e4rdin tytt\u00f6osastoon. Vuonna 1942 h\u00e4n l\u00e4hti 18-vuotiaana yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kanssa Sorjan lottaopistoon Karkkuun. Kahden ja puolen kuukauden radios\u00e4hk\u00f6tt\u00e4j\u00e4kurssi alkoi 8. toukokuuta 1942 ja p\u00e4\u00e4ttyi 26. hein\u00e4kuuta, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4net komennettiin Rukaj\u00e4rven suunnalle.<\/p>\n

\"Lottia<\/a>
Lottia kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1942 radistikurssilla Sorjan lottaopistolla Karkussa.<\/figcaption><\/figure>\n

Laila Halme siirrettiin Lotta Sv\u00e4rdin Iisalmen piirist\u00e4 uuteen yksikk\u00f6\u00f6ns\u00e4 Rukaj\u00e4rven ilmavalvontakeskukseen 19.8.1942 radiolotaksi. Samaan aikaan siirrettiin muitakin lottia, joista tuli Lailan hyvi\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4 koko h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajaksi.<\/p>\n

Rannan korva ja Korva<\/strong><\/p>\n

Laila toimi lottana Rukaj\u00e4rven suunnalla \u201dKorvassa\u201d, Tiiksj\u00e4rven lentokent\u00e4n l\u00e4himaastossa, Repola-Rukaj\u00e4rvi -tien v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4. Korva oli kuunteluaseman (ilmavalvontaviestien ker\u00e4yspaikka, ivke) peitenimi. Aluksi he asuivat pahviparakissa Tiiksj\u00e4rven rantamaastossa, jossa ensimm\u00e4isin\u00e4 syksyn pakkas\u00f6in\u00e4 oli j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4n kylm\u00e4\u00e4. My\u00f6hemmin syksyll\u00e4 he majoittuivat valmiiksi saatuun lautarakenteisen Ivken majoitustiloihin. Isossa huoneessa oli kaksikerroksiset s\u00e4ngyt, joissa nelj\u00e4 radistilottaa ja nelj\u00e4 puhelinlottaa nukkuivat. Rakennuksen toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli p\u00e4ivystyshuone.<\/p>\n

\"Korvan<\/a>
Korvan korsu talvisessa asussaan.<\/figcaption><\/figure>\n

Lotat v\u00e4littiv\u00e4t mm. s\u00e4\u00e4sanomat ja viholliskoneiden tiedot eteenp\u00e4in, ty\u00f6vuoro kesti aina 4 tuntia kerrallaan, y\u00f6t ja p\u00e4iv\u00e4t. Lotat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t my\u00f6s lomalle palveluksen aikana, Lailakin sai olla kotonaan lomalla jouluna 1942.<\/p>\n

\""Korvan"<\/a>
”Korvan” henkil\u00f6it\u00e4 kuunteluaseman edess\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Laila Halme osallistui kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1943 Korven Kaiku \u2013rintamalehden j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n lottien runokilpailuun. Ykk\u00f6ssijan h\u00e4n jakoi lottatoverinsa Kyllikki Villan kanssa.<\/p>\n

\"Korven<\/a>
Korven Kaiun j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n runokilpailun voittaneet runot.<\/figcaption><\/figure>\n

Syv\u00e4rilt\u00e4 Suomenlinnan kautta Porkkalaan<\/strong><\/p>\n

Syyskuussa 1943 lotat siirrettiin uuteen palveluspaikkaan, nuorimmat l\u00e4hetettiin jatkamaan sodan alussa keskeytynytt\u00e4 kouluaan. Tilalle tulivat taas uudet lotat. Kuitenkin Laila hankki seuraavana kes\u00e4n\u00e4 siirron Syv\u00e4rinniskalle, Vosnesenjaan radiolotaksi.<\/p>\n

Kes\u00e4n 1944 vet\u00e4ytymisen aikaan Laila palasi viimeisess\u00e4 junassa Suomeen. H\u00e4net siirrettiin aluksi Suomenlinnaan, josta sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 edelleen Neuvostoliitolle luovutettavaan Porkkalan niemeen. Viikon ajan h\u00e4n oli nostamassa er\u00e4\u00e4n maatilan sokerijuurikassatoa. Majoitus tapahtui suuressa salissa, jossa peitteena oli ainoastaan lottamantteli.<\/p>\n

Lottapalveluksen p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen Laila palasi yhteiskoulun viimeiselle luokalle ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1945 h\u00e4nest\u00e4 tuli ylioppilas. Laila Halme ty\u00f6skenteli kaksi vuotta toimittajana Kainuun Sanomissa ja perusti my\u00f6hemmin perheen Tampereelle. Laila Halme ty\u00f6skenteli Aamulehden toimittajana ja pakinoitsijana. Aikuisi\u00e4ll\u00e4 Laila jatkoi opintojaan ja h\u00e4n valmistui maisteriksi historia p\u00e4\u00e4aineenaan Tampereen Yliopistosta vuonna 1973. El\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n h\u00e4n kirjoitti useita j\u00e4rjest\u00f6historiikkeja ja julkaisi omakustanteita.<\/p>\n

Kunnallispollitiikassa h\u00e4n toimi valtuutettuna Tampereen kaupunginvaltuustossa yhteens\u00e4 12 vuotta, josta kaupunginhallituksen j\u00e4senen\u00e4 kuusi vuotta. H\u00e4n oli my\u00f6s kansanedustaja- ja presidentin valitsijamiesehdokkaana.<\/p>\n

\u201dEi niin ett\u00e4 olisi kuvitellut pystyv\u00e4ns\u00e4 ihmeellist\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n\u201d<\/strong><\/p>\n

Kuolemaansa saakka h\u00e4n jatkoi toimintaansa sotaveteraani- ja lotta-asioissa. H\u00e4nelle oli kaikki kaikessa Rukaj\u00e4rvell\u00e4 syntyneet yst\u00e4vyyssiteet lottakollegoiden kanssa.<\/p>\n

Rukaj\u00e4rven suunnan tapahtumista h\u00e4nt\u00e4 haastatellessamme vuonna 2013, h\u00e4n kiteytti suhtautumistaan jatkosodan aikaisiin tapahtumiin seuraavasti:<\/p>\n