{"id":1019,"date":"2014-09-09T20:32:17","date_gmt":"2014-09-09T17:32:17","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/?p=1019"},"modified":"2014-09-09T20:32:17","modified_gmt":"2014-09-09T17:32:17","slug":"juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\/","title":{"rendered":"Juha Vuorisen Kansalaisjuhlan esitelm\u00e4: Rautatiet sodan huoltoteht\u00e4viss\u00e4."},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>

Huomioita rautateist\u00e4 jatkosodan kuljetusteht\u00e4viss\u00e4<\/strong><\/p>\n

Talvisota venytti rautatielaitoksemme toimintakyvyn \u00e4\u00e4rirajoilleen. Maaliskuuhun 1940 menness\u00e4 ratojen ja liikkuvan kaluston vauriot hidastivat kuljetuksia ja osittain jopa estiv\u00e4t kokonaan rautateiden k\u00e4yt\u00f6n. Keskeisin\u00e4 ongelmakohtina olivat mm. ankara kalustopula, asemien v\u00e4listen viestiyhteyksien katkeaminen ja ilmah\u00e4lytysten hidastama liikenne. T\u00e4ysi\u00e4 junia odotti p\u00e4\u00e4sy\u00e4 rintaman suuntaan, josta puolestaan oli hyvin vaikeaa saada\u00a0 tyhj\u00e4\u00e4 kalustoa takaisin kuormattavaksi. V\u00e4lirauhan voidaankin sanoa tulleen rautateidemme kannalta l\u00e4hes viimeisell\u00e4 hetkell\u00e4. Jatkosodan alkaessa rautatiet eiv\u00e4t olleet viel\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n toipuneet talvisodan aiheuttamista rasituksista ja menetyksist\u00e4.<\/strong><\/strong>\u00a0<\/strong><\/strong><\/p>\n

\"Juha<\/a>
Juha Vuorisen esitelm\u00e4n aiheena oli Rautatiet sodanajan huoltoteht\u00e4viss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Johtosuhteista<\/strong><\/strong><\/p>\n

Jatkosodan alkaessa rautatieliikenteen johtaminen annettiin talvisotaan n\u00e4hden aikaisempaa selvemmin Puolustusvoimien teht\u00e4v\u00e4ksi. Rautatieliikenteen j\u00e4rjestelyist\u00e4 vastasi P\u00e4\u00e4majan rautatieosasto, johon kuuluivat yleinen rautatietoimisto (Raut. 1.), kuljetustoimisto (Raut. 2.) ja ratatoimisto (Raut. 3.). Paria aktiiviupseeria lukuun ottamatta rautatieosaston henkil\u00f6kunta oli Valtionrautateilt\u00e4 ja Rautatiehallituksesta palvelukseen kutsuttua. Yleisen rautatietoimiston p\u00e4\u00e4teht\u00e4vin\u00e4 oli j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ja ohjata sotilaskuljetukset sek\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 sotatoimiyhtymiin. Kuljetustoimiston p\u00e4\u00e4teht\u00e4vin\u00e4 olivat rautateiden sodanaikaisten aikataulujen laadinta, rautatiekaluston jakaminen ja tarpeellisten liikenteenhoidollisten ohjeiden antaminen. Ratatoimisto puolestaan vastasi nimens\u00e4 mukaisesti ratojen ja viestiyhteyksien rakentamisesta ja korjaamisesta. Rautatieosaston alaisiksi kuuluivat mm. sotarautatiemuodostelmat, eli radankorjaus- ja viestikorjausmuodostelmat.<\/p>\n

Rautatieosasto oli koko sodan ajan sijoitettuna Mikkelin l\u00e4helle, Otavan kansanopiston tiloihin, muttei kokonaisuudessaan. Kuten my\u00f6hemmin kerrotaan, muuttui kuljetustilanne rautateill\u00e4 syksyn 1941 aikana eritt\u00e4in vaikeaksi. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 p\u00e4\u00e4majan huoltop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 eversti H. Roos m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin 25.10.1941 siirtym\u00e4\u00e4n Helsinkiin hoitamaan t\u00e4t\u00e4 kuljetuskysymyst\u00e4 yhdess\u00e4 siviiliviranomaisten kanssa. T\u00e4m\u00e4n seurauksena perustettiin Helsinkiin p\u00e4\u00e4majan huoltop\u00e4\u00e4llik\u00f6n esikunta, johon siirtyiv\u00e4t rautatieosastosta kuljetustoimisto (Raut. 2.) ja vetureiden k\u00e4yt\u00f6n tarkastajana toiminut koneinsin\u00f6\u00f6ri. Samalla Otavaan sijoittuneeksi j\u00e4\u00e4nyt rautatieosasto menetti mahdollisuutensa puuttua siviilikuljetusten suoritukseen. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestely oli voimassa kes\u00e4kuuhun 1944 saakka, jolloin kuljetustoimisto palautettiin Otavaan osaksi rautatieosastoa.<\/p>\n

Liikekannallepano ja keskityskuljetukset<\/strong><\/strong><\/p>\n

K\u00e4sky liikekannallepanosta annettiin 17.6.1941. Rautateill\u00e4 siirryttiin 19.6. liikekannallepano- ja keskityskuljetusten suorittamiseksi ns. sota-ajan maksimiaikatauluun, jolloin siviililiikenne rajoitettiin minimiin. Moskovan rauhan rajamuutosten vuoksi keskityskuljetusten matkat olivat huomattavasti lyhyempi\u00e4 kuin talvisodassa, mik\u00e4 hieman helpotti kuljetusteht\u00e4v\u00e4n suorittamista. Rautateitse tapahtuneet keskitykset k\u00e4sittiv\u00e4t kaikkiaan noin 950 junaa, joista l\u00e4hes kaikki olivat maksimipituisia eli 120 akselisia.<\/p>\n

Omien joukkojen lis\u00e4si tuli rautateiden kuljetettavaksi viel\u00e4 mm. saksalainen 163. divisioona. Yksin t\u00e4m\u00e4n saksalaisen divisioonan kuljettaminen vaati noin 100 junaa, sill\u00e4 saksalaisilla oli kuormastossaan ajoneuvojen lis\u00e4ksi \u201dikivanhoja 4-py\u00f6r\u00e4isi\u00e4 kangaskattoisia vankkureita, joita sopi 2-akseliseen vaunuun vain yksi. Jokaista vankkuria kohti oli junassa viel\u00e4 mukana kaksi hevosta ja n\u00e4ille tietenkin omat vaununsa\u201d<\/em>.<\/p>\n

Kuljetustilanne kiristyy elokuusta 1941 alkaen<\/strong><\/strong><\/p>\n

Keskityskuljetusten j\u00e4lkeen ehdittiin rautateill\u00e4 jo hetkeksi palata normaaliaikatauluun ja kuljetustilanne kaikkiaan s\u00e4ilyi varsin kohtuullisena, sill\u00e4 esimerkiksi kuljetusmatkat rintamalle olivat viel\u00e4 kohtuullisen lyhyit\u00e4. Normaaliaikataulu ei kuitenkaan tarkoittanut s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 henkil\u00f6junaliikennett\u00e4, vaan siviililiikennett\u00e4 rajoitettiin varsin paljon ja t\u00e4ysin p\u00e4ivitt\u00e4isen tarpeen mukaan.<\/p>\n

Elokuun puoliv\u00e4list\u00e4 alkaen rautateiden kuljetustilanne alkoi hiljalleen kiristy\u00e4 useastakin syyst\u00e4. Keskeisimp\u00e4n\u00e4 tietenkin armeijan etenemisest\u00e4 johtuva huoltotarpeen lis\u00e4\u00e4ntyminen ja et\u00e4isyyksien pidentyminen. Vilkas tuontiliikenne oli sodan takia ohjattu Turun satamaan ja Pohjanlahden satamiin, mik\u00e4 aiheutti rautateille runsaasti lis\u00e4kuljetuksia. Esimerkiksi 60 % Turun kautta saapuneesta tuontitavarasta kuljetettiin rautateitse Helsinkiin. Vientiliikenteen ollessa v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 oli my\u00f6s rautatiekalusto t\u00e4lt\u00e4 osin vajaak\u00e4yt\u00f6ll\u00e4, kun toiseen suuntaan jouduttiin kuljettamaan tyhji\u00e4 vaunuja. Siirtov\u00e4en paluumuutto takaisin vallatuille alueille oli my\u00f6s omiaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n vaunupulaa, vaikkakin n\u00e4m\u00e4 kuljetukset olivat t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksess\u00e4 varsin matalalla. Lokakuuhun menness\u00e4 vaunupula oli kasvanut jo yli 2000 vaunun p\u00e4ivitt\u00e4iseen vajaukseen, eli l\u00e4hes 40-50 % p\u00e4ivitt\u00e4isest\u00e4 tarpeesta.<\/p>\n

Vaunuston k\u00e4yt\u00f6n tehokkuutta alensivat huomattavasti my\u00f6s kuormaus- ja purkuty\u00f6voiman ja jatkokuljetukseen soveltuvan (auto)kaluston v\u00e4hyys. Vaunuja ei saatu purettua ja kuormattua tarpeeksi nopeasti, jonka takia t\u00e4ysi\u00e4kin junia jouduttiin seisottamaan odottamassa kuorman purkua. Tilanne oli t\u00e4lt\u00e4 osin kuitenkin huomattavasti parempi kuin talvisodan aikana.<\/p>\n

Talvisodassa menetettyjen alueiden takaisinvaltauksen j\u00e4lkeen sotatoimien ja samalla rautatiekuljetusten painopiste siirtyi It\u00e4-Karjalan suuntaan. Syksyll\u00e4 1941 n\u00e4it\u00e4 kuljetuksia vaikeuttivat Simpele-Elisenvaara ja Jaakkima-Matkaselk\u00e4 -rataosuuksien k\u00e4ytt\u00f6kelvottomuus, jonka vuoksi kuljetukset tuli suorittaa Pieks\u00e4m\u00e4en-Joensuun kautta. Kun armeijan p\u00e4\u00e4osan huolto tapahtui samaa reitti\u00e4 Pieks\u00e4m\u00e4ki-Joensuu-Matkaselk\u00e4-J\u00e4nisj\u00e4rvi kautta, oli t\u00e4m\u00e4 rataosa varsin suuresti ylikuormitettu ja sille jouduttiinkin laatimaan hidastettu erikoisaikataulu. Tilanne helpottui jonkin verran aivan vuoden 1941 lopulla, kun yhteys Simpele-Elisenvaara-Sortavala saatiin avattua liikenteelle.<\/p>\n

Kuinka hitaita kuljetukset sitten olivat? Esimerkiksi syksyll\u00e4 1941 L\u00e4nsi-Suomesta l\u00e4hetetty kuormattu vaunu kulki Syv\u00e4rille ja sielt\u00e4 takaisin noin kahdessa viikossa, kun normaaliliikenteen vallitessa vastaava aika oli reilusti alle viikon.<\/p>\n

\u201dVertaansa vailla oleva ruuhka\u201d<\/strong><\/strong><\/p>\n

Monista korjaavista toimenpiteist\u00e4 huolimatta kuljetustilanne jatkoi edelleen huononemistaan. P\u00e4\u00e4maja ja sotatoimiyhtym\u00e4t pyrkiv\u00e4t toimittamaan suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 tarvikkeita rintamalla oleville joukoille. Kuormauksella ei kuitenkaan ollut keskitetty\u00e4 valvontaa, joten vaunuja kuormattiin ja l\u00e4hetettiin huomattavasti enemm\u00e4n kuin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan rataverkko ja vetokalusto pystyiv\u00e4t v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Tammikuussa 1942 oli tilanne \u00e4itynyt niin pahaksi, ett\u00e4 Matkaselk\u00e4 ja siit\u00e4 eteenp\u00e4in olleet risteysasemat J\u00e4nisj\u00e4rvi, Suoj\u00e4rvi, Suolusm\u00e4ki ja \u00c4\u00e4nislinna olivat \u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n my\u00f6ten t\u00e4ynn\u00e4 vaunukuormia. Lis\u00e4ksi v\u00e4liliikennepaikkojen sivuraiteet olivat l\u00e4hes t\u00e4ynn\u00e4 jatkokuljetusta odottavia t\u00e4ysi\u00e4 vaunustoja, jotka eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet eteenp\u00e4in. Matkasel\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen p\u00e4in tilanne oli yht\u00e4 paha jakaantuen kahteen suuntaan aina Pieks\u00e4m\u00e4en kautta Poriin ja Kouvolan kautta jopa Turkuun saakka! Joensuun ja Matkasel\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 joutuivat sotilaskuormassa olevat vaunustot odottamaan jopa kuukauden p\u00e4\u00e4sy\u00e4 eteenp\u00e4in! Tammikuussa 1942 saavutettiin my\u00f6s alin p\u00e4ivitt\u00e4in kuormattujen vaunujen keskiarvo, vain 3219 vaunua\/p\u00e4iv\u00e4, kun normaalisti kuormattiin noin 4000 vaunua p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. On sanomattakin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oltiin tilanteessa, jossa koko liikenne oli lamaantumassa.<\/p>\n

Ruuhkan selvitt\u00e4miseksi aloitettiin sangen radikaalit toimenpiteet. P\u00e4\u00e4majan rautatieosasto joutui kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkia rautateiden liikennejaksoja luovuttamasta vaunuja l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4ksi Matkasel\u00e4n it\u00e4puolelle ilman rautatieosasto erillist\u00e4 lupaa. Lis\u00e4ksi alettiin vaatia huoltolajinjohtajilta viikottaiset tilaukset em. alueelle l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4ksi pyydett\u00e4v\u00e4st\u00e4 sotilastavarasta. Jo Matkasel\u00e4n it\u00e4puolella olevat vaunut m\u00e4\u00e4r\u00e4si Karjalan armeijan komentaja purettavaksi mahdollisimman nopeasti. N\u00e4ill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 laskettiin ruuhkan alkavan helpottaa noin kolmessa viikossa. 7.2.1942 menness\u00e4 ruuhkan p\u00e4\u00e4 saatiinkin siirtym\u00e4\u00e4n Matkasel\u00e4n l\u00e4nsipuolelta it\u00e4puolelle ja uusia kuormauslupia voitiin v\u00e4hitellen alkaa antamaan.<\/p>\n

Tyhjien vaunujen siirt\u00e4miseksi pois ruuhka-alueelta siirrettiin sinne vetureita mm. Kouvolan varikolta. Tyhjien vaunujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kuvaa hyvin seuraava: \u201dEr\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 toimitetun tarkkailun mukaan \u00c4\u00e4nislinnan ja Matkasel\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 oli 32 t\u00e4ytt\u00e4 junallista, eli noin 1700 kpl tyhji\u00e4 vaunuja virtaamassa l\u00e4nteen.\u201d<\/em><\/p>\n

Ruuhkan purkamisen j\u00e4lkeen annettiin Matkasel\u00e4n alueelle ja siit\u00e4 it\u00e4\u00e4n suuntautuvien kuljetusten valvonta ja johto p\u00e4\u00e4majan rautatieosastolle. Se joutuikin toistuvasti rajoittamaan alueen kuljetuksia, jotta radat saatiin pidetty\u00e4 auki. J\u00e4rjestely toimi asemasotavaiheen p\u00e4\u00e4ttymiseen, kes\u00e4\u00e4n 1944 saakka ilman suurempia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Samoin rautatieliikenne kokonaisuudessaan muuttui jokseenkin vakiintuneesti toimivaksi, kun hy\u00f6kk\u00e4ysvaiheesta siirryttiin hiljalleen asemasotavaiheeseen.<\/p>\n

Kalustosta<\/strong><\/strong><\/p>\n

Osa kotimaisesta kalustosta oli jouduttu luovuttamaan talvisodan rauhanteon yhteydess\u00e4 Neuvostoliittoon. Kotimaassa sodan aikana rakennetut, sotasaaliiksi saadut ja ulkomailta ostetut kalustoyksik\u00f6t eiv\u00e4t pystyneet korvaamaan tapahtuneita menetyksi\u00e4, vaan kalustovajaus oli merkitt\u00e4v\u00e4, kuljetustarpeista riippuen arviolta 10-20 % luokkaa.<\/p>\n

Erin\u00e4iset v\u00e4hennykset huomioiden oli rautateill\u00e4 jatkosodan alkaessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 noin 19\u00a0500 tavaravaunua. Koska tavaravaunuja on kuitenkin erilaisia on parempi puhua kuljetuskyvyst\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en vertaluarvona ns. vaunuarvoa. Kun huomioidaan suuremmat 4-akseliset vaunut kuljetuskyvylt\u00e4\u00e4n kaksinkertaisina 2-akselisiin verrattuna, oli rautateill\u00e4 kuljetuskyky\u00e4 20\u00a0900 vaunuarvon verran. Vastaava luku ennen talvisodan alkua oli ollut 23\u00a0200 vaunuarvoa, joten v\u00e4hennyst\u00e4 oli tullut l\u00e4hes 10 %.\u00a0 T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on lis\u00e4ksi huomiotava jo aikaisemmin mainittu vaunuston hidastunut kiertonopeus ja sodan etenemisen my\u00f6t\u00e4 huomattavasti laajentunut rataverkko, joten vaunukanta my\u00f6s suhteessa liikenn\u00f6it\u00e4v\u00e4n rataverkon kokoon oli harventunut viel\u00e4kin enemm\u00e4n.<\/p>\n

Sodan loppuun menness\u00e4 omalta rintamalta ja saksalaisten avustuksella Virosta saatiin yhteens\u00e4 noin 5600 sotasaalisvaunua. Saksalaisilta oli aluksi hieman hankala saada kalustoa, mutta \u201dsopivissa paikoissa\u201d eli heid\u00e4n oman kuljetustarpeensa kasvaessa toistettujen pyynt\u00f6jen turvin vaunuja saatiin kuitenkin hankituksi. Sodan j\u00e4lkeen sotasaaliskalusto tuli palauttaa Neuvostoliitolle, mutta tosiasiassa joitain yksil\u00f6it\u00e4 j\u00e4i Suomeen ja muutamia niist\u00e4 on s\u00e4\u00e4stynyt museoissa n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka.<\/p>\n

Veturikaluston m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli v\u00e4hentynyt vastaavasti v:n 1939 yhteens\u00e4 756 veturista 688 veturiin. Omalta rintamalta saatiin 33 sotasaalisveturia. Saksalaiset luovuttivat Virosta 39 sik\u00e4l\u00e4ist\u00e4 veturia, mutta l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikkia ei kuitenkaan voitu korjata k\u00e4ytt\u00f6kelpoiseen kuntoon, vaan lopulta liikenteeseen saakka p\u00e4\u00e4tyi 22 veturia.<\/p>\n

Ruotsista puolestaan ostettiin 20 k\u00e4ytetty\u00e4 veturia. Mainittakoon, ett\u00e4 12:ssa n\u00e4ist\u00e4 oli kuparinen tulipes\u00e4 ja Suomen tuli toimittaa vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuparia takaisin Ruotsiin.<\/p>\n

Vallatuilla alueilla veturien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 hankaloittivat mm. vihollisen per\u00e4\u00e4ntyess\u00e4\u00e4n rikkomat vedenantolaitteet sek\u00e4 eritt\u00e4in heikko polttoainetilanne. Lis\u00e4ksi vetureissa ja vaunuissakin alkoi ilmet\u00e4 tavan takaa erilaisia vikoja, sill\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti kalustoa ei oltu voitu kaikilta osin huoltaa kuten normaalioloissa. Kun It\u00e4-Karjalan alueella ei ollut omaa konepajaa oli veturit l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4 korjattavaksi l\u00e4hes 350 km p\u00e4\u00e4h\u00e4n Joensuuhun saakka.<\/p>\n

Rataverkko – junalla melkein etulinjaan saakka<\/strong><\/strong><\/p>\n

Suomen rataverkon pituus talvisodan alkaessa oli noin 5500 km, josta sodissa menetettiin noin 1000 km. Miehitetyn It\u00e4-Karjalan alueen ratojen liikennepituus jatkosodan aikana oli kaikkiaan 443 km, jonka lis\u00e4ksi ehdittiin 1944 liikenn\u00f6id\u00e4 hetki suomalaisten rakentamaa 110 km pituista Uuksu-M\u00e4kri\u00e4 -rataa. Laajan rataverkon ansiosta tarvikekuljetukset voitiin monin paikoin hoitaa rautateitse l\u00e4hes etulinjaan saakka. Karhum\u00e4en pohjoispuolella rata ylsi Sassiin, tykist\u00f6 tuliasema-alueelle. Karjalan kannaksella ajettiin Raivolaan ja edelleen Ollilaan. Valkj\u00e4rven l\u00e4hell\u00e4 rata jatkettiin kentt\u00e4varikolle. Etel\u00e4ss\u00e4 puolestaan p\u00e4\u00e4stiin Syv\u00e4rin sillan korjauksen j\u00e4lkeen Ala-Syv\u00e4riin ja siit\u00e4 edelleen kapearaiteisella rautatiell\u00e4 joukoille saakka. Kapearaiteisia kentt\u00e4rautateit\u00e4 rakennettiin monin paikoin ja ne ovat sen verran laaja kokonaisuus, ettei niit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6s henkil\u00f6liikenne toimi vallatulla alueella ja uusia reittej\u00e4 avattiin sit\u00e4 mukaa, kun alueita saatiin haltuun. Jo vuodenvaihteessa 1941-42 aloitettiin liikenne Viipuriin ja edelleen Rajajoen ja Valkj\u00e4rven suuntiin, Virasojalta Antreaan ja edelleen Sortavalaan, sek\u00e4 Matkasel\u00e4st\u00e4 Suoj\u00e4rvelle ja Pitk\u00e4rantaan. Talven 1942 aikana jatkettiin liikennett\u00e4 \u00c4\u00e4nislinnaan ja Syv\u00e4rille. Lis\u00e4ksi oli kulussa mm. pikajuna Tampereelta Raivolaan. N\u00e4m\u00e4 kaikki yhteydet avattiin ensisijassa sotilaiden kuljetuksia silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en.<\/p>\n

Valtionrautatiet huolehti my\u00f6s saksalaisten joukkojen kuljetuksista Pohjois-Suomessa. N\u00e4m\u00e4 kuljetukset sitoivat esimerkiksi syksyll\u00e4 1941 noin 10 % koko k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevasta vaunum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Vaunum\u00e4\u00e4r\u00e4n suuruuteen vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti 86 km pituinen Kemij\u00e4rven-Sallan rata, jota eritt\u00e4in heikkorakenteisena osin keskener\u00e4isen\u00e4 voitiin liikenn\u00f6id\u00e4 vain kevyimmill\u00e4 vetureilla ja hyvin pienin junin. Normaali junapituus oli vain 5-10 vaunua ja liikenn\u00f6intinopeus enint\u00e4\u00e4n 25 km\/t \u2013 ja t\u00e4st\u00e4kin huolimatta vahinkoja tapahtui alati.<\/p>\n

Huomioita liikenteest\u00e4 ja kuljetuksista <\/strong><\/strong><\/p>\n

P\u00e4\u00e4majan huoltop\u00e4\u00e4llik\u00f6n esikunta laati rautatiekuljetuksille t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksen, jota pienin tarkennuksin noudatettiin koko sodan ajan: 1. Numeroidut sotilaskuljetukset, 2. Veturien polttoaineet, 3. Elintarvikkeet, 4. Polttoaineet yleiseen kulutukseen, 5. Numeroimaton sotilastavara, 6. Siirtov\u00e4en tavara, 7. Rautateiden oma tavara pl. veturien polttoaine, 8. Teollisuuden kuljetukset, 9. Muut kuljetukset. T\u00e4st\u00e4 j\u00e4rjestyksest\u00e4 oli tietenkin pakko joustaa vallitsevan liikennetilanteen hoidossa, mutta esimerkiksi tavaravaunujen jakoon listan merkitys oli huomattavan suuri.<\/p>\n

Aina kun mahdollista, kuljetukset pyrittiin siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n rautateilt\u00e4 muille kuljetusmuodoille, erityisesti sis\u00e4vesiv\u00e4ylille. Mik\u00e4li tavara voitiin kuljettaa vesiteitse, oli mahdollista kokonaan ev\u00e4t\u00e4 tavaravaunun saanti t\u00e4llaiseen kuljetukseen. Kes\u00e4ll\u00e4 1942 asetettiin t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kulkuun my\u00f6s 8 kapppaletta erityisi\u00e4 tavaravuorolaivoja, jotka ajoivat rannikkoa pitkin Viipurin ja Kemin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Vaikeaa kuljetustilannetta puunjalostusteollisuuden osalta pyrittiin helpottamaan rajoittamalla raakapuun ristiinkuljetuksia. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1943 sijoitettiin eri puolille maata kahdeksan puutavaran vaihtoasiamiest\u00e4, joiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli raakapuun ostojen ohjaaminen ja vaihtojen j\u00e4rjest\u00e4minen niin, ettei puuta kuljetettaisi ristiin alueiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Kuten jo aikaisemminkin on todettu, tavaravaunujen kiertonopeutta pyrittiin kasvattamaan kaikin mahdollisin keinoin ja erityisesti kuormaus- ja purkamisvaiheita nopeuttamalla. Sodan aikana mm. vaunujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 valvomaan irrotettiin erikseen henkil\u00f6kuntaa, vaunuista peritt\u00e4vi\u00e4 vuokria korotettiin, sunnuntait ja pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4t lis\u00e4ttiin kuuluvaksi purkamism\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan jne.<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

– Valtionrautatiet 1937-1962, Rautatiehallitus 1962<\/p>\n

– Jouni Eerola, Pasilan konepaja 1903-2003, Pasilan konepajan perinneyhdistys ja Helsingin kaupunginmuseo 2003<\/p>\n

– http:\/\/www.jukkajoutsi.com\/syvari.html<\/p>\n

– Sotahistorian tiekartta, Karttakeskus 2013<\/p>\n

KUVATEKSTEJ\u00c4 Kuvat liitet\u00e4\u00e4n tekstiin my\u00f6hemmin:<\/p>\n

Kuva1: Gb-sarjan umpitavaravaunu edusti jatkosodan aikana maamme moderneinta tavaravaunukalustoa. Vaunun suurin kuorma oli 16,5 tonnia ja tilavuus 46 m3<\/sup>. Yleisemm\u00e4ss\u00e4, pienempikokoisemmassa Gd-sarjan vaunussa tilavuutta oli viel\u00e4kin v\u00e4hemm\u00e4n, vain 36 m3<\/sup>, mutta kuorma oli sent\u00e4\u00e4n sama. Nykyaikaisessa umpitavatavaunussa kuorma voi olla 72 tonnia ja tilavuus jopa 190 m3<\/sup>.<\/p>\n

Kuva2: Hr3 1914 oli yksi Ruotsista ostetuista h\u00f6yryvetureista. Niit\u00e4 k\u00e4ytettiin 1950-luvulle saakka. Kokoelma Kari Salo.<\/p>\n

Kuva3: Matkasel\u00e4n asemalle saapunutta armeijalle elintarvikkeilla kuormattua junaa puretaan autoihin. Kiteenjoen hy\u00f6kk\u00e4yslohko, Koivikkom\u00e4ki 30.7.1941.<\/em> Kuva SA-Kuva<\/p>\n

Kuva4: Olemme 10.8.1941 juuri saavuttaneet rautatienp\u00e4\u00e4n, joka alkaa Kiestingist\u00e4. Louheen t\u00e4llaisella junalla on nyt suoritettu tarvikkeiden ja miehist\u00f6n kuljetuksia eteenp\u00e4in.<\/em> Kuvassa n\u00e4kyy Neuvostoliittolainen kevyt moottoriveturi, jonka molemmin puolin avotavaravaunut. Kuva SA-Kuva<\/p>\n

Kuva5: Junasta lastataan tarvikkeet purilaisiin, joilla tavarat vied\u00e4\u00e4n etulinjaan. Kiestingin-Louhen rautatie, 19.9.1941.<\/em> Kuvassa n\u00e4kyy mm. M-sarjan soravaunu, josta on poistettu laidat ja lis\u00e4tty sivulle tikkaat lavalle kiipe\u00e4mist\u00e4 helpottamaan. Kuva SA-Kuva<\/p>\n

Kuva6: L\u00e4skel\u00e4n asemalla on viisi veturia, jotka on saatu ryssilt\u00e4. L\u00e4skel\u00e4 30.9.1941.<\/em><\/p>\n

Kuva7: Karhum\u00e4en rautatiesillalla, veturi ottaa vett\u00e4 Kumsa-joesta. Karhum\u00e4ki 24.12.1941. <\/em>Vihollisen tuhottua vetureiden vedenantolaitteistot jouduttiin vedenhankinnassa erityisj\u00e4rjestelyihin. Huomionarvoista on, ett\u00e4 vedenantopaikkoja tarvittiin veturista ja junasta riippuen noin 50-90 kilometrin v\u00e4lein. Kuva SA-Kuva<\/p>\n

Kuva8: Rautatie IT:n hiljaiseloa. Krivi 25.6.1942. <\/em>Jatkosodan aikana rautateit\u00e4 pommitettiin merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n kuin talvisodassa, mutta ilmahy\u00f6kk\u00e4ysten vaara oli aina olemassa. Mutta eih\u00e4n ampumiseen paitaa tarvita\u2026 Kuva SA-Kuva<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Huomioita rautateist\u00e4 jatkosodan kuljetusteht\u00e4viss\u00e4 Talvisota venytti rautatielaitoksemme toimintakyvyn \u00e4\u00e4rirajoilleen. Maaliskuuhun 1940 menness\u00e4 ratojen ja liikkuvan kaluston vauriot hidastivat kuljetuksia ja osittain jopa estiv\u00e4t kokonaan rautateiden k\u00e4yt\u00f6n. Keskeisin\u00e4 ongelmakohtina olivat mm. Teksti jatkuu…Juha Vuorisen Kansalaisjuhlan esitelm\u00e4: Rautatiet sodan huoltoteht\u00e4viss\u00e4.<\/span>\u2192<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"class_list":["post-1019","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-rukajarvi-keskus"],"yoast_head":"\nJuha Vuorisen Kansalaisjuhlan esitelm\u00e4: Rautatiet sodan huoltoteht\u00e4viss\u00e4. - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Juha Vuorisen Kansalaisjuhlan esitelm\u00e4: Rautatiet sodan huoltoteht\u00e4viss\u00e4. - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Huomioita rautateist\u00e4 jatkosodan kuljetusteht\u00e4viss\u00e4 Talvisota venytti rautatielaitoksemme toimintakyvyn \u00e4\u00e4rirajoilleen. Maaliskuuhun 1940 menness\u00e4 ratojen ja liikkuvan kaluston vauriot hidastivat kuljetuksia ja osittain jopa estiv\u00e4t kokonaan rautateiden k\u00e4yt\u00f6n. Keskeisin\u00e4 ongelmakohtina olivat mm. Teksti jatkuu...Juha Vuorisen Kansalaisjuhlan esitelm\u00e4: Rautatiet sodan huoltoteht\u00e4viss\u00e4.\u2192\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2014-09-09T17:32:17+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/Vuorinen-Juha-5-9-2014.jpg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"RSHY\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"RSHY\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"11 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"RSHY\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/19de7db68bf72dfd2b5d7f6dfbf8454d\"},\"headline\":\"Juha Vuorisen Kansalaisjuhlan esitelm\u00e4: Rautatiet sodan huoltoteht\u00e4viss\u00e4.\",\"datePublished\":\"2014-09-09T17:32:17+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\\\/\"},\"wordCount\":2196,\"publisher\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2014\\\/09\\\/Vuorinen-Juha-5-9-2014.jpg\",\"articleSection\":[\"Rukaj\u00e4rvi-keskus\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\\\/\",\"url\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\\\/\",\"name\":\"Juha Vuorisen Kansalaisjuhlan esitelm\u00e4: Rautatiet sodan huoltoteht\u00e4viss\u00e4. - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2014\\\/09\\\/Vuorinen-Juha-5-9-2014.jpg\",\"datePublished\":\"2014-09-09T17:32:17+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\\\/#primaryimage\",\"url\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2014\\\/09\\\/Vuorinen-Juha-5-9-2014.jpg\",\"contentUrl\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2014\\\/09\\\/Vuorinen-Juha-5-9-2014.jpg\",\"width\":1754,\"height\":1240,\"caption\":\"Juha Vuorisen esitelm\u00e4n aiheena oli Rautatiet sodanajan huoltoteht\u00e4viss\u00e4.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Juha Vuorisen Kansalaisjuhlan esitelm\u00e4: Rautatiet sodan huoltoteht\u00e4viss\u00e4.\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#website\",\"url\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/\",\"name\":\"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\",\"description\":\"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistyksen verkkosivut.\",\"publisher\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#organization\",\"name\":\"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\",\"url\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2013\\\/12\\\/Otsake_3.jpg\",\"contentUrl\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2013\\\/12\\\/Otsake_3.jpg\",\"width\":1000,\"height\":442,\"caption\":\"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\"},\"image\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/19de7db68bf72dfd2b5d7f6dfbf8454d\",\"name\":\"RSHY\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"RSHY\"},\"url\":\"http:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/author\\\/rshy\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Juha Vuorisen Kansalaisjuhlan esitelm\u00e4: Rautatiet sodan huoltoteht\u00e4viss\u00e4. - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Juha Vuorisen Kansalaisjuhlan esitelm\u00e4: Rautatiet sodan huoltoteht\u00e4viss\u00e4. - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","og_description":"Huomioita rautateist\u00e4 jatkosodan kuljetusteht\u00e4viss\u00e4 Talvisota venytti rautatielaitoksemme toimintakyvyn \u00e4\u00e4rirajoilleen. Maaliskuuhun 1940 menness\u00e4 ratojen ja liikkuvan kaluston vauriot hidastivat kuljetuksia ja osittain jopa estiv\u00e4t kokonaan rautateiden k\u00e4yt\u00f6n. Keskeisin\u00e4 ongelmakohtina olivat mm. Teksti jatkuu...Juha Vuorisen Kansalaisjuhlan esitelm\u00e4: Rautatiet sodan huoltoteht\u00e4viss\u00e4.\u2192","og_url":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\/","og_site_name":"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","article_published_time":"2014-09-09T17:32:17+00:00","og_image":[{"url":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/Vuorinen-Juha-5-9-2014.jpg","type":"","width":"","height":""}],"author":"RSHY","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"RSHY","Arvioitu lukuaika":"11 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\/#article","isPartOf":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\/"},"author":{"name":"RSHY","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#\/schema\/person\/19de7db68bf72dfd2b5d7f6dfbf8454d"},"headline":"Juha Vuorisen Kansalaisjuhlan esitelm\u00e4: Rautatiet sodan huoltoteht\u00e4viss\u00e4.","datePublished":"2014-09-09T17:32:17+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\/"},"wordCount":2196,"publisher":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#organization"},"image":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/Vuorinen-Juha-5-9-2014.jpg","articleSection":["Rukaj\u00e4rvi-keskus"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\/","url":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\/","name":"Juha Vuorisen Kansalaisjuhlan esitelm\u00e4: Rautatiet sodan huoltoteht\u00e4viss\u00e4. - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","isPartOf":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/Vuorinen-Juha-5-9-2014.jpg","datePublished":"2014-09-09T17:32:17+00:00","breadcrumb":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\/#primaryimage","url":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/Vuorinen-Juha-5-9-2014.jpg","contentUrl":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/Vuorinen-Juha-5-9-2014.jpg","width":1754,"height":1240,"caption":"Juha Vuorisen esitelm\u00e4n aiheena oli Rautatiet sodanajan huoltoteht\u00e4viss\u00e4."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/juha-vuorisen-kansalaisjuhlan-esitelma-rautatiet-sodan-huoltotehtavissa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Juha Vuorisen Kansalaisjuhlan esitelm\u00e4: Rautatiet sodan huoltoteht\u00e4viss\u00e4."}]},{"@type":"WebSite","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#website","url":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/","name":"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","description":"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistyksen verkkosivut.","publisher":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#organization","name":"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","url":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2013\/12\/Otsake_3.jpg","contentUrl":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2013\/12\/Otsake_3.jpg","width":1000,"height":442,"caption":"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys"},"image":{"@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#\/schema\/logo\/image\/"}},{"@type":"Person","@id":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#\/schema\/person\/19de7db68bf72dfd2b5d7f6dfbf8454d","name":"RSHY","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g","caption":"RSHY"},"url":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/author\/rshy\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1019","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1019"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1019\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1020,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1019\/revisions\/1020"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1019"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1019"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1019"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}