{"id":14637,"date":"2022-06-12T21:22:13","date_gmt":"2022-06-12T18:22:13","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/?p=14637"},"modified":"2023-02-24T00:51:15","modified_gmt":"2023-02-23T22:51:15","slug":"entinen-ulkoministeri-keijo-korhonen-on-kuollut-88-vuotiaana-arizonassa-yhdysvalloissa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/entinen-ulkoministeri-keijo-korhonen-on-kuollut-88-vuotiaana-arizonassa-yhdysvalloissa\/","title":{"rendered":"Entinen ulkoministeri Keijo Korhonen on kuollut 88-vuotiaana Arizonassa Yhdysvalloissa."},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>\n

Entinen ulkoministeri ja pitk\u00e4aikainen ulkopolitiikan vaikuttaja professori Keijo Korhonen on kuollut. Korhonen kuoli Puolustusvoimain lippup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Arizonassa Yhdysvalloissa 88-vuotiaana.<\/p>\n\n\n\n

Keijo Korhonen on Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistyksen j\u00e4sen. H\u00e4nen kotikyl\u00e4ns\u00e4 ja Paltamon miehet ja l\u00e4hisukulaiset taistelivat Jatkosodassa Rukaj\u00e4rven suunnalla. T\u00e4m\u00e4n vuoksi Korhonen oli suosittu juhlapuhuja Rukaj\u00e4rven suunnan veteraanijuhlissa. Erityisen l\u00e4hell\u00e4 h\u00e4nen syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n oli koko veteraanisukupolvi. Se aikuisv\u00e4est\u00f6, joka kesti vaikeat ajat ja sotavuodet ja loi ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n maamme vaurauden. \u201dSuomen suurin sukupolvi\u201d kuten Keijo Korhonen asian ilmaisi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Keijo Korhonen (23.2.1934 – 4.6.2022).<\/em> Kuva Paltamon Melalahdessa 11.8.2018.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Keijo Korhonen syntyi Paltamossa, miss\u00e4 h\u00e4n vietti puolisonsa Anitan kanssa el\u00e4kep\u00e4iviens\u00e4 kes\u00e4t. Keijo Korhosen lapsuudenkoti sijaitsee Paltamon Melalahdessa Ouluj\u00e4rven rannalla. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli maanviljelij\u00e4 ja \u00e4iti Melalahden koulun opettaja.<\/p>\n\n\n\n

Keijo Korhonen oli poliittisen historian tutkija, maamme ulkoasiainhallinnon virkamies. H\u00e4n oli presidenttiehdokkaana vuonna 1994.<\/p>\n\n\n\n

Korhonen toimi Helsingin yliopiston poliittisen historian professorina (1974 \u2013 1977) ja Arizonan yliopiston vierailevana professorina. H\u00e4n v\u00e4itteli tohtoriksi vuonna 1963 Turun yliopistosta ja siirtyi ulkoministeri\u00f6\u00f6n vuonna 1967. Korhonen tunnetaan erityisesti siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n puolusti Suomen puolueettomuuspolitiikkaa usein ulkomailla esitettyj\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 vastaan. Keijo Korhonen oli tunnettu suorapuheisuudestaan. Yksi tunnetuimmista Korhosen lausunnoista kerrotaan olevan h\u00e4nen vastauksensa ulkolaisten toimittajien kysymyksiin Konigstedtin kartanossa v. 1972. Die Weltin toimittaja kyselless\u00e4 Korhoselta suomettumisesta ivallisesti, Korhonen vastasi, ett\u00e4 jokaisen maan valitsevan mieluummin suomettumisen kuin saksoittumisen. Toimittajan jatkaessa kysely\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 saksoittuminen tarkoittaisi, Korhonen vastasi sen tarkoittavan maan miehitt\u00e4mist\u00e4 ja maan kahtiajakoa. T\u00e4m\u00e4 hiljensi kyselij\u00e4n suun.<\/p>\n\n\n\n

Helsingin yliopiston poliittisen historian professorin viranhoito j\u00e4i lyhyeksi. H\u00e4n ehti hoitaa virkaa vain parin vuoden ajan, kun h\u00e4net nimitettiin ulkoministeriksi. Ulkoministerin teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen Korhonen toimi ulkoministeri\u00f6ss\u00e4 alivaltiosihteerin\u00e4 sek\u00e4 suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4 YK:ssa.<\/p>\n\n\n\n

Korhosella oli presidentti Urho Kekkosen tuki, mist\u00e4 kerrotaan presidentin todenneen Korhoselle nimitetyksi tulemisen j\u00e4lkeen: \u201dSin\u00e4 johdat ulkoministeri\u00f6t\u00e4.\u201d Korhosen l\u00e4heisin ty\u00f6kaveri ulkoministeri\u00f6ss\u00e4 oli tri Juhani Suomi.<\/p>\n\n\n\n

Keijo Korhonen toimi Kainuun Sanomien p\u00e4\u00e4toimittajana 1989 \u2013 1994. T\u00e4st\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 h\u00e4n erosi presidentinvaalien j\u00e4lkeen ja siirtyi vierailevaksi professoriksi Arizonan yliopistoon.<\/p>\n\n\n\n

Korhonen on kirjoittanut ulkopolitiikkaa ja Yhdistyneit\u00e4 kansakuntia k\u00e4sittelevi\u00e4 kirjoja sek\u00e4 kolumneja aikakauslehtiin. Vuonna 1972 Korhonen sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon.<\/p>\n\n\n\n

Viimeisin kirja ilmestyy postuumisti viel\u00e4 kuluvan vuoden aikana. Kirja on nimelt\u00e4\u00e4n \u201d HULLUUDESTA\u00a0 JOLLA\u00a0 MAAILMAA\u00a0 HALLITAAN\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Tenho Tikkanen                    Ossi Laine<\/p>\n\n\n\n

***<\/p>\n\n\n\n

Seuraavassa julkaisemme otteen h\u00e4nen Kumossa pit\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n Rukaj\u00e4rven suunnan veteraanijuhlan juhlapuheesta ja otteen h\u00e4nen v. 2001 ilmestyneest\u00e4 kirjasta \u201dPoika\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Keijo Korhosen Kuhmolainen lehdess\u00e4 12.6.1990 julkaistu juhlapuhe. <\/strong>(Rukaj\u00e4rven suunnan veteraanijuhla, Kuhmo 10.6.1990)<\/p>\n\n\n\n

\u201dSuomi puolustusajattelussaan Euroopan kehityksen k\u00e4rjess\u00e4<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n

-Suomen kansanarmeijan periaate, tukeutuminen reserveihin, tavanomaisiin aseisiin, sotilastekniikan ajanmukaistaminen, kehittyminen ehdottomasti vain puolustukseen, omavastuisuus ja omavaraisuus ovat olleet ja ovat Suomen pulustuskyvyn perusta ja olemus. Nyt n\u00e4m\u00e4 kaikki ovat nousemassa keskeiseksi Euroopan kansojen ajattelussa, sek\u00e4 id\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4nness\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Suomi on yll\u00e4tt\u00e4en, varmaan sattumaltakin, ollut my\u00f6s puolustusajattelussaan eurooppalaisen kehityksen k\u00e4rjess\u00e4, totesi p\u00e4\u00e4toimittaja Keijo Korhonen 14. divisioonan asevelijuhlassa Kalevanlakyl\u00e4ss\u00e4 sunnuntaina.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Korhonen huomautti Euroopan maiden sotilaallisessa ajattelussa painopisteen siirtyv\u00e4n modernien tavanomaisten aseiden puolelle.<\/em><\/p>\n\n\n\n

-Liittokuntien teht\u00e4v\u00e4t muuttuvat ja niiden uskottavuus murenee. Ydinaseilla ei en\u00e4\u00e4 uskalleta spekuloida. Ennen muuta maan kansallinen vastuu omasta puolustuksestaan korostuu, samoin oman p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, p\u00e4\u00e4toimittaja Keijo Korhonen korosti veteraaneille pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n juhlapuheessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Puolustusvoimat pelastivat kansan<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Keijo Korhonen muistutti, ett\u00e4 puolustusvoimat pelastivat Suomen kansan puoli vuosisataa sitten. Suurin osa suomalaisista sen viel\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 ja tunnustaa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Itsen\u00e4isyyden puolustamisen imagoa ei ole luotu kepulikonsteilla. Korhosen mukaan puolustusvoimien suorituskyvyn uskottavuus on ostettava suomalaisella ty\u00f6ll\u00e4 ja veronmaksajien rahoilla. Siihen tarvitaan vuosia ja vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 pitk\u00e4aikaista uurastusta, pitk\u00e4n linjan vakaata politiikkaa. Eiv\u00e4t puheet vaan teot merkitsev\u00e4t. Uskottavaa puolustuskyky\u00e4 ei osteta pelkill\u00e4 poliittisilla vakuutteluilla.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kun Eurooppa on juuri nyt t\u00e4ynn\u00e4 ep\u00e4varmuutta, kannattaa Suomen Keijo Korhosen mielest\u00e4 edustaa jatkuvuutta ja varmuutta.<\/em><\/p>\n\n\n\n

-T\u00e4m\u00e4 koskee, paradoksaalista kyll\u00e4, my\u00f6s puolustautumiskyky\u00e4, h\u00e4n korosti.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Korhosen mukaan suomalaisten kannattaa muistaa esimerkiksi h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4hankinnoissa, ett\u00e4 maamme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puolustukseen vain 1,5 prosenttia bruttokansantulosta. Sveitsin ja Ruotsin puolustusmenot ovat kolmen nelj\u00e4n prosentin tienoilla, USA:n sotilasmenot seitsem\u00e4n kahdeksan prosentin luokkaa ja Neuvostoliiton varustelukuorma 17-18 prosentin tasolla bruttokansantulosta. Jotkut neuvostoasiantuntijat arvioivat varusteluun uppoavan jopa l\u00e4hes nelj\u00e4nnes it\u00e4naapurin bruttokansantulosta.<\/em><\/p>\n\n\n\n

-Supervallat, niiden liittolaiset ja Euroopan muut puolueettomat maat ovat tervetulleita 1,5 prosentin puolustusmenojen tasolle. Kun ne ovat t\u00e4m\u00e4n tason saavuttaneet, Suomen kansa varmasti mielihyvin yhtyy aseiden riisumiseen, p\u00e4\u00e4toimittaja Keijo Korhonen sanoi Kalevalakyl\u00e4\u00e4n kokoontuneille asevelijuhlan osanottajille.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Ote Keijo Korhosen v. 2001 ilmestyneess\u00e4 kirjasta \u201dPoika\u201d <\/strong>(s. 92-93)<\/p>\n\n\n\n

\u201dJokelan V\u00e4in\u00f6 p\u00e4\u00e4si sodasta. Se p\u00e4\u00e4si sielt\u00e4 ihan ehj\u00e4n\u00e4. Oli ollut tuurintynk\u00e4\u00e4 mukana, se sanoi. V\u00e4in\u00f6 on oikeasti minun serkkuni mutta paljon vanhempi. V\u00e4in\u00f6 tuli syksyn aikana monta kertaa meille tuumaamaan is\u00e4n kanssa. Ne polttivat vieraskamarissa pillitupakkaa ja porisivat. \u00c4iti keitti niille paahdetusta rukiista ja sikurista ja kuivatuista voikukanjuurista tehty\u00e4 kahvinvastiketta ja tarjosi sit\u00e4 pullan kanssa. Min\u00e4 tulin nurkkaan istumaan ja koetin kuunnella. Joskus sain olla siin\u00e4, joskus is\u00e4 k\u00e4ski pois, kun huomasi minut. Ne puhuivat silloin miesten asioita.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Is\u00e4 kysyi, ett\u00e4 onko se totta, kun sanotaan ett\u00e4 me h\u00e4vittiin koska upseerit rupesivat siell\u00e4 rintamalla vain ryypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n koko ajan. Is\u00e4 on raittiusmiehi\u00e4 eik\u00e4 V\u00e4in\u00f6k\u00e4\u00e4n ota. Min\u00e4 en kuullut mit\u00e4 V\u00e4in\u00f6 vastasi, kun is\u00e4 k\u00e4ski minut juuri silloin menem\u00e4\u00e4n toiseen huoneeseen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

V\u00e4in\u00f6 oli ollut Rukaj\u00e4rven suunnalla kenraali Raappanan 14. divisioonassa niin kuin melkein kaikki Melalahden miehet. Vaikka kyll\u00e4 Eino sen vanhempi veli, joka oli kes\u00e4ll\u00e4 kaatunut, oli ollut j\u00e4\u00e4k\u00e4rijoukoissa muilla rintamilla talvisodasta l\u00e4htien.<\/em><\/p>\n\n\n\n

V\u00e4in\u00f6 kertoi, ett\u00e4 kun sota oli p\u00e4\u00e4ttynyt, oli Raappana pit\u00e4nyt l\u00e4hti\u00e4isparaatin ja puhunut joukoilleen Suomen puolella, jonne niiden v\u00e4lirauhansopimuksen takia piti takaisin marssia. Se oli sanonut olevansa ylpe\u00e4 miehist\u00e4\u00e4n koska 14. divisioonan kaista oli koko it\u00e4rintamalla ollut ainoa sellainen, josta sodan loppuun saakka ei ollut tarvinnut hatkoja ottaa. Ne olivat panneet naapuripojalle vastaan niin kuin oikeat Suomen miehet eik\u00e4 se ikin\u00e4 asemiin p\u00e4\u00e4ssyt eik\u00e4 niit\u00e4 pois ajanut, se oli paraatipuheessa sanonut. Raappanan mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei t\u00e4h\u00e4n loppuisi. Viel\u00e4 min\u00e4 teit\u00e4 tarvitsen, se oli sanonut.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Keijo Korhosen kirjallinen tuotanto:<\/strong><\/p>\n\n\n\n