{"id":1757,"date":"2015-03-13T18:36:50","date_gmt":"2015-03-13T15:36:50","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/?p=1757"},"modified":"2015-03-12T19:11:31","modified_gmt":"2015-03-12T16:11:31","slug":"talousneuvos-jouko-pennanen-rukajarven-suunnan-taistelut-1941-1944-seka-iisalmi-ja-yla-savo","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/ajankohtaista\/talousneuvos-jouko-pennanen-rukajarven-suunnan-taistelut-1941-1944-seka-iisalmi-ja-yla-savo\/","title":{"rendered":"Talousneuvos Jouko Pennanen: Rukaj\u00e4rven suunnan taistelut 1941 \u2013 1944 sek\u00e4 Iisalmi ja Yl\u00e4-Savo"},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>

Jouko Pennanen: Rukaj\u00e4rven suunnan taistelut 1941 \u2013 1944<\/strong><\/p>\n

Korven Kaiku \u2013lehdess\u00e4 on valokuva kenraali Erkki Raappanasta, h\u00e4nen esikunnastaan, \u00a0Rukaj\u00e4rven suunnan\u00a0 sotureista, sek\u00e4 seuraavaa teksti\u00e4: \u201d14. Divisioonan kotiuttamisparaati pidettiin Repolassa kahdessa er\u00e4ss\u00e4 20 ja 25.9.1944.\u201d \u00a0\u201dKenraalimajuri Raappana ei suostunut nousemaan rakennetulle korokkeelle vaan halusi olla miestens\u00e4 tasolla.\u201d<\/p>\n

\"Talousneuvos,<\/a>
Talousneuvos, tietokirjailija Jouko Pennanen. Kuva Leevi Kuokkanen.<\/figcaption><\/figure>\n

Kuva ja kuvateksti kertovat \u00a0siit\u00e4 yhteishengest\u00e4, mik\u00e4 on ollut leimallista Rukaj\u00e4rven suunnan taisteluille ja taistelijoille vuosina 1941 \u2013 1944. Sotaa alettiin kutsua korpisodaksi, divisioonaa korpidivisioonaksi, komentajaa korpikenraaliksi ja sotilaita korpisotureiksi. \u00a0Sodan j\u00e4lkeen kirjoitti iisalmelaisen tykist\u00f6nkapteenin Erkki Matilaisen (III\/KTR18) l\u00e4hetti, tykkimies Arvo Kettunen esimiehest\u00e4\u00e4n: \u201dH\u00e4n oli kuin kuka tahansa meist\u00e4.\u201d Korven Kaiku sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n valokuvan ja puhuttelevan tekstin \u00a0ankaran sodan ajoittaen my\u00f6s inhimillisist\u00e4 kasvoista: \u201dAlik. Makkonen kantaa haavoittunutta ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sotilasta Pallon taistelun j\u00e4lkeen.\u201d<\/p>\n

Rukaj\u00e4rven suunnalla taistellut 14. Divisioona perustettiin Maasel\u00e4n ( Maansel\u00e4n ) sotilasl\u00e4\u00e4nin alueella. Divisioonan esikunta perustettiin\u00a0 Kajaanissa, komentajana \u00a0eversti, sittemmin kenraalimajuri Erkki Johannes \u00a0Raappana\u00a0 ( 1893 \u2013 1962 ). \u00a0Jo 18.6.1941 oli Divisioona saanut P\u00e4\u00e4majan k\u00e4skyn, jonka mukaan se tuli toimimaan suoraan P\u00e4\u00e4majan eli ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mannerheimin alaisena. \u00a0Reservil\u00e4isens\u00e4 Divisioona sai Kainuun ja Iisalmen suojeluskuntapiirien alueilta \u00a0Yl\u00e4-Savosta, Kainuusta ja Pielisen Karjalasta. P\u00e4\u00e4llyst\u00f6\u00e4 oli my\u00f6s muualta Suomesta.<\/p>\n

Is\u00e4ni joukkueenjohtaja, luutnantti V\u00e4in\u00f6 Armas \u00a0Suvivuo ( 1917 \u2013 1985 ) oli kotoisin Haminasta.<\/p>\n

Suvivuo oli moninkertainen pika-aitojen Suomen mestari, joka Helsingin olympialaisissa 1952 kantoi Suomen lippua. \u00a0Hy\u00f6kk\u00e4ysvaiheen alussa Divisioonassa palveli noin \u00a025\u00a0000 miest\u00e4 ja 1\u00a0000 naista.<\/p>\n

Vuonna 1941 \u00a0Iisalmen suojeluskuntapiiriss\u00e4 oli Pyh\u00e4j\u00e4rvi mukaan luettuna 80\u00a0000 asukasta, Iisalmen kaupungissa ja maalaiskunnassa yhteens\u00e4 16\u00a0000 asukasta, kaupungissa 3\u00a0600 ja maalaiskunnassa 12\u00a0500.<\/p>\n

Everstiluutnantti Lauri Kumlin \u00a0( 1899 \u2013 1969 ) on vuonna 1950 julkaissut teoksen \u201dRukaj\u00e4rven suunnan taistelut\u201d, jossa h\u00e4n k\u00e4sittelee l\u00e4hinn\u00e4 JR ( jalkav\u00e4kirykmentti ) 52:n osuutta. \u00a0Kumlin palveli Rukaj\u00e4rvell\u00e4 I pataljoonan komentajana.\u00a0 H\u00e4n \u00a0kirjoittaa, ett\u00e4 \u201dJR52 joutui aina toimimaan taistelujen polttopisteess\u00e4 ja on siten pysyv\u00e4sti piirt\u00e4nyt nimens\u00e4 Rukaj\u00e4rven suunnan taistelujen historiaan\u201d. Jalkav\u00e4kirykmentti 52 \u00a0\u00a0oli yl\u00e4savolaisrykmentti. Esikunta, esikuntakomppania\u00a0 ja\u00a0 kaksi tykkipatteristoa \u00a0( III\/KTR 18, komentajana majuri, sittemmin everstiluutnantti\u00a0 E. Hartikainen\u00a0 sek\u00e4 Rask.Psto29, komentajana kapteeni, sittemmin everstiluutnantti L. Kaje )\u00a0perustettiin\u00a0 Iisalmen kaupungissa ja Iisalmen maalaiskunnassa; Sukevalla perustettiin \u00a0Tyk.K eli tykkikomppania, Sonkaj\u00e4rvell\u00e4\u00a0 kolonna \u00a0ja Nurmeksessa \u00a0Krh.K\u00a0 eli kranaatinheitinkomppania. Pataljoonia ja komppanioita perustettiin Yl\u00e4-Savon kunnissa seuraavasti: Rautavaaralla rykmentin I pataljoonan 1. K, Varpaisj\u00e4rvell\u00e4\u00a0 2. ja 3. K ja Sonkaj\u00e4rvell\u00e4 1. KKK eli 1. konekiv\u00e4\u00e4rikomppania.<\/p>\n

Rykmentin II pataljoona perustettiin Lapinlahdella\u00a0 eli 4. K, 5. K, 6. K ja 2. KKK.<\/p>\n

Pielavedell\u00e4 \u00a0perustettiin III pataljoona eli 7. K, 8. K, 9. K ja 3. KKK.<\/p>\n

Kiuruvedell\u00e4 \u00a0perustettiin Kev.Os. 2 ( KevytOsasto 2 ).<\/p>\n

Rykmentin ensimm\u00e4inen komentaja oli eversti Kaarlo Raunio. H\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 rykmentin komentajia olivat everstit Joose Hannula, Kai Savonjousi ja Lauri K\u00f6n\u00f6nen.<\/p>\n

Divisioona piti asemansa jatkosodan loppuun saakka.\u00a0 Ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n nimitetty\u00e4 Divisioonan komentajan \u00a0Erkki Raappanan 3.8.1941 Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim\u2013ristin ritariksi, mainitaan nimitysasiakirjoissa\u00a0 \u201dtaitavalla johdolla suoritetut sotatoimet eritt\u00e4in vaikeissa er\u00e4maaolosuhteissa It\u00e4-Karjalassa\u201d.<\/p>\n

Korpisotureiden \u00a0kest\u00e4mist\u00e4 ja jaksamista\u00a0 edesauttoivat erinomaiset er\u00e4taidot, aseveljeys, yhteenkuuluvuuden tunne, \u00a0lottakanttiinit, sauna ja huumori. Vihollinen ei ollut vihollinen, vaan \u201dvihulainen”. T\u00e4rkeit\u00e4 olivat yhteydet kotiin ja kotiseudulle. Pataljoonankomentaja \u00a0\u00a0Kumlin\u00a0 kiitt\u00e4\u00e4 \u00a0muistelmissaan \u00a0rykmentin papiston hengellist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, kentt\u00e4hartaus \u2013 ja ehtoollistilaisuuksia. Yl\u00e4savolaiset reservil\u00e4iset olivat neuvokkaita,\u00a0 kovak\u00e4tisi\u00e4 ja k\u00e4tevi\u00e4\u00a0 k\u00e4sist\u00e4\u00e4n. Korpisoturi \u00a0Laukkasen tekem\u00e4 purilas havaittiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliseksi. Esikuntakomppanian iisalmelainen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Sakari Satamo kirjoittaa \u00a0kirjassaan, \u00a0\u201dVienan saloilta ja vesilt\u00e4\u201d ( 1972 ) – \u201disosta sotasavotasta\u201d. \u00a0Seuraavat viestit \u201dsielt\u00e4 jostain\u201d on kirjoittanut TK\u2013kirjeenvaihtaja Lasse Jaakkola, TK-\u00a0on lyhennys sanasta tiedotuskomppania (L\u00e4hde: Koljonvirta, Iisalmen suojeluskuntapiirin lehti, lokakuu-marraskuu 1941): \u201dTulilinjoilla sanotaan. Tykit jyr\u00e4htelev\u00e4t, ammukset r\u00e4j\u00e4htelev\u00e4t, mutta kiuas kihisee suloisesti.\u201d<\/p>\n

TK-rintamakirjeenvaihtaja Sampsa Korpela pakinoi \u201dSavolaisista sotapoluilla\u201d ( Koljonvirta lehti, elokuu-syyskuu 1941 ), \u00a0kirjoittaen savolaisten luontaisesta huumorista: \u201dMutta savolaiset eiv\u00e4t ole ainoastaan rohkeita, sitkeit\u00e4 ja hyv\u00e4hermoisia, he ovat my\u00f6s aina hyv\u00e4ntuulisia\u2026 Sill\u00e4 mik\u00e4p\u00e4 sen parempaa hermol\u00e4\u00e4kett\u00e4 kuin mehev\u00e4 huumori.\u201d Ja h\u00e4n kertoo \u00a0parin varpaisj\u00e4rvel\u00e4isen sotilaan\u00a0\u00a0\u2013 pommien putoillessa\u00a0 l\u00e4helle lottakanttiinia ja lottien ja h\u00e4nen itsens\u00e4 \u201dlaittautuessa liukkaasti maahan\u201d \u2013 rauhallisesti \u00a0\u201dvakavissaan tokaisemasta\u201d tilannekatsauksesta:<\/p>\n