{"id":1843,"date":"2015-04-27T11:00:16","date_gmt":"2015-04-27T08:00:16","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/?p=1843"},"modified":"2015-04-27T10:39:00","modified_gmt":"2015-04-27T07:39:00","slug":"rajakapteeni-tauno-oksanen-kansallisena-veteraanipaivana-lieksassa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/ajankohtaista\/rajakapteeni-tauno-oksanen-kansallisena-veteraanipaivana-lieksassa\/","title":{"rendered":"Rajakapteeni Tauno Oksanen kansallisena veteraanip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Lieksassa"},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>

Teksti on tiivistelm\u00e4 rajakapteeni Tauno Oksasen pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 juhlapuheesta kansallisena veteraanip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2001 Lieksan kirkossa.<\/p>\n

VETERAANIP\u00c4IV\u00c4N TERVEHDYS <\/strong><\/strong><\/p>\n

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, kansallisen veteraanip\u00e4iv\u00e4n juhlav\u00e4ki!<\/p>\n

Huhtikuun 28. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1945 ilmoitti kenraaliluutnantti Siilasvuo tasavallan presidentti-ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mannerheimille: \u201dIlmoitan t\u00e4ytt\u00e4neeni ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6lt\u00e4 syyskuussa 1944 saamani teht\u00e4v\u00e4n. Saksalaiset sotavoimat on karkotettu Pohjois-Suomesta 27.4. kello 13.30 menness\u00e4\u201d.<\/p>\n

\"Tauno<\/a>
Tauno Oksanen kenraaliluutnantti E. J. Raappanan muistotilaisuudessa 14.9.2012.<\/figcaption><\/figure>\n

Karkottaminen oli mahtava ilmaisu, koska elleiv\u00e4t saksalaiset joukot vet\u00e4ytyneet omasta tahdostaan, suomalaisjoukot eiv\u00e4t olisi pystyneet niit\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n k\u00e4skyn mukaisesti internoimaan tai taistellen pakottamaan pois Suomen alueelta \u2013 karkottamisesta puhumattakaan. Kuitenkin kyseisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sota Suomessa viimein lopullisesti p\u00e4\u00e4ttyi ja p\u00e4\u00e4stiin kolmen sodan j\u00e4lkeen normaaliin el\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 vaikka se tiesikin valtavan j\u00e4lleenrakentamisen, uudelleenj\u00e4rjestelyjen ja suhteessa toisen maailmansodan suurimpien sotakorvauksien maksamisen aikoja. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli kuitenkin sopiva kansalliseksi veteraanip\u00e4iv\u00e4ksi, vaikka sota Neuvostoliiton kanssa p\u00e4\u00e4ttyi jo syyskuussa 1944. Siin\u00e4 yhteydess\u00e4 solmituissa v\u00e4lirauhanehdoissa oli viimeisen, Lapin sodan, aiheuttanut vaatimus, johon suomalaisilla ei ollut sananvaltaa, mutta suomalainen sotilas taisteli viel\u00e4 senkin, koska is\u00e4nmaa ei olisi muuten pelastunut.<\/p>\n

\"Rajakapteeni<\/a>
Rajakapteeni Tauno Oksanen Lieksan kirkossa 5.9.2014 Valtakunnallinen veteraanijuhla 70 vuotta Jatkosodan p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Kansallista veteraanip\u00e4iv\u00e4\u00e4 on vietetty vasta vuodesta 1986 l\u00e4htien. Se kuvastaa veteraanien urot\u00f6iden tarkoituksellista unohtamista sotien j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 ja heid\u00e4n tekojensa my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 tunnustamista sek\u00e4 kaikkien kansallisten toimenpiteiden hitautta ja kankeutta. Hyvin helposti nykyisin unohdetaan, ett\u00e4 sotiemme veteraanit ovat lis\u00e4ksi Suomen j\u00e4lleenrakentamisen veteraaneja. Harvat sukupolvet ovat joutuneet elinaikanaan n\u00e4in mittavien teht\u00e4vien toteuttajiksi ja on my\u00f6s muistettava, ett\u00e4 sotilaiden ja lottien lis\u00e4ksi vaadittiin koko kansan ponnistuksia yhteiskunnan toimintojen yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Siksi veteraanip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on hyv\u00e4 muistaa rintamalla taistelleiden ja veteraanitunnuksen omaavien lis\u00e4ksi my\u00f6s kotirintamaa. Sotiemme veteraanien ty\u00f6n merkityst\u00e4 on kuvattu sattuvasti korkealla taholla mm. seuraavin lausein: \u201dMe sotaa kokemattomat sukupolvet olemme mittaamattomassa kiitollisuudenvelassa sankarivainajille, sotainvalideille, sotaveteraaneille, lotille ja kaikille sodank\u00e4yneille sukupolville, jotka taistelullaan lunastivat meille oikeuden el\u00e4\u00e4 vapaina suomalaisina itsen\u00e4isess\u00e4 is\u00e4nmaassamme. Emme saa unohtaa rintamilla taistelleiden lis\u00e4ksi niit\u00e4 naisia, vanhuksia ja nuoria, jotka rintamien takana arkisia t\u00f6it\u00e4\u00e4n tehden rakensivat maatamme lujasti luottaen uudelleen nousevaan Suomeen antamatta el\u00e4m\u00e4nuskonsa sammua synkimpin\u00e4k\u00e4\u00e4n p\u00e4ivin\u00e4. Talvisodassa suomalaiset puolustivat kansallista ja siten my\u00f6s henkil\u00f6kohtaista vapauttaan kerrassaan itsepintaisesti. Talvisodan henki j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 tunteen suuresta kansallisesta yhteenkuuluvaisuudesta. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n jatkosodan lopulliset torjuntataistelut eiv\u00e4t olisi onnistuneet ja sotien j\u00e4lkeen tehty valtava rakennusty\u00f6 olisi j\u00e4\u00e4nyt suorittamatta, ellei olisi ollut yhteist\u00e4 halua selviyty\u00e4. Sodat j\u00e4ttiv\u00e4t henkisen perinn\u00f6n: Vapaus on oleva my\u00f6s seuraavien sukupolvien suomalaisille yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 asia kuin se oli isille ja isoisille\u201d. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 muistaa, ett\u00e4 valtakunnan johto pystyi sotien aikana ja niiden j\u00e4lkeen taitavasti torjumaan uhkaavan tuhon vain siksi, ett\u00e4 sen takana oli yksimielinen ja taisteluvalmis kansa.<\/p>\n

Adolf Ehrnrooth on kertonut v\u00e4sym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti suomalaisille totuuden sotiemme merkityksest\u00e4: \u201dSotiemme p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli itsen\u00e4isyyden ja vapauden turvaaminen. Saavutimme t\u00e4m\u00e4n taistellen. Maksoimme raskaat lunnaat mutta emme h\u00e4vinneet. Puheet h\u00e4vityist\u00e4 sodista ovat v\u00e4\u00e4ri\u00e4. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttaja ei voi olla h\u00e4vi\u00e4j\u00e4 \u2013 sotien lopputulos m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi lopputaisteluissa\u201d.<\/p>\n

\"Kenraali<\/a>
Kenraali Adolf Ehnrooth<\/figcaption><\/figure>\n

Viimeist\u00e4\u00e4n entisen Neuvostoliiton arkistojen avauduttua selvisi lopullisesti, mik\u00e4 olisi ollut Suomen ja suomalaisten kohtalo ilman per\u00e4\u00e4nantamatonta puolustustaistelua. Samalla kun seuraavaksi tutustutaan n\u00e4ihin hyyt\u00e4viin Stalinin Neuvostoliiton suunnitelmiin, selvi\u00e4\u00e4, miten suomalaisten taistelu vaikutti toisen maailmansodan tapahtumiin.<\/p>\n

Suomi joutui talvisotaan tilanteessa, jossa suurvallat valmistautuivat toisen maailmansodan taisteluihin valtaamalla suoja-alueita ja l\u00e4ht\u00f6asemia t\u00e4ysin h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. Suomalaisten moraali ja oikeustaju eiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4neet, ett\u00e4 Neuvostoliitto voisi sotilaallisella hy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4 ottaa vaatimansa suoja-alueet ja tukikohdat haltuunsa \u2013 puhumattakaan koko maan miehitt\u00e4mist\u00e4 ja Suomen kansan eliminointia. Pienet Euroopan maat miehitettiin toinen toisensa j\u00e4lkeen voimalla ja kun Puolakin vallattiin muutamassa viikossa, syksyll\u00e4 1939 vallalla oli yleinen alistuminen suurten edess\u00e4.<\/p>\n

Silloin mustan Euroopan pohjoiselle taivaalle syttyi kirkas t\u00e4hti, jota koko maailma seurasi henke\u00e4\u00e4n pid\u00e4tellen 105 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Pieni, noin 3,5 miljoonan asukkaan Suomi ryhtyi j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4tt\u00e4 taistellen puolustautumaan l\u00e4hes 200-miljoonaisen Neuvostoliiton oikeudetonta hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 vastaan est\u00e4en suurvallan suunnitelman toteutumisen. T\u00e4n\u00e4\u00e4n tied\u00e4mme mik\u00e4 se suunnitelma p\u00e4\u00e4piirtein oli. Koko Saksan varustautumisen ajan Neuvostoliitto valmistautui mahdolliseen sotaan sit\u00e4 vastaan ja t\u00e4h\u00e4n kuului sotilasstrategisen tilanteen parantaminen valtaamalla tukikohtia, satamia ja alueita It\u00e4meren ja mahdollisesti Pohjois-Atlannin rannikoilta. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6sopimus Saksan kanssa helpotti asiaa ja samalla pienet maat jaettiin suurten etupiireihin. Tukikohtien ohella suunniteltiin samalla liitt\u00e4\u00e4 uusia Neuvostovaltioita suureen kommunistiseen perheeseen. Baltian maat eiv\u00e4t vastustaneet suurta suunnitelmaa ja kun Suomi ei taipunut heti, p\u00e4\u00e4tettiin asia hoitaa aseilla ja nopeasti. Suomen valtaamisen laskettiin kest\u00e4v\u00e4n noin kaksi viikkoa. Suomen miehitt\u00e4misen lis\u00e4ksi suunnitelmiin kuului v\u00e4est\u00f6n hajauttaminen ja ainakin osittainen tuhoaminen. Neuvostoliiton alueella oli talvisotaa varten useita suomalaisille tarkoitettuja vankileirej\u00e4.<\/p>\n

Suomen armeijan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen sitke\u00e4 puolustautuminen esti Neuvostoliiton suunnitelmat ja pitkittynyt sota alkoi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 maailmanpoliittisesti hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan ja operaatioaika loppui. Suomen menestyksellinen taistelu talvisodassamme aiheutti useita toisen maailmansodan kulkuun vaikuttaneita seurauksia. Suomi tuhosi Neuvostoliiton Puna-armeijan sotilasmaineen ja pakotti sen suuriin koulutuksellisiin, taktisiin ja aseteknologisiin uudistuksiin. Saksa p\u00e4\u00e4tti lopullisesti hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 Neuvostoliittoon, operaatio Barbarossan, koska se oletti suomalaisten taistelun perusteella vastassa olevan \u201dsavijaloilla seisova j\u00e4ttil\u00e4inen\u201d. Talvisodan opetuksista paranneltu Puna-armeija oli saksalaisille aivan muuta kuin savijalka- j\u00e4ttil\u00e4inen. Harvemmin ajatellaan, ett\u00e4 Suomi esti sodan levi\u00e4misen Skandinavian alueelle kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1940 kielt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 Englannin ja Ranskan avusta. N\u00e4iden joukot olivat nimellisesti tulossa Suomen avuksi, mutta p\u00e4\u00e4tarkoitus oli vallata Kiirunan alue, josta Saksa sai sen asetuotannolle t\u00e4rkeit\u00e4 raaka-aineita. Jos Suomi olisi pyyt\u00e4nyt l\u00e4nsiapua virallisesti maaliskuun alussa 1940, Saksa olisi puuttunut v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tilanteeseen ja maailmansodan painopiste olisi siirtynyt Pohjolaan. Saksa varmisti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1940 tilanteen valtaamalla Tanskan ja Norjan. Er\u00e4s t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 oli se, ett\u00e4 Suomi osoitti taistelullaan puolustautumisen kannattavan. T\u00e4st\u00e4 esimerkist\u00e4 useat sotaan joutuneet valtiot ottivat oppia ja esimerkiksi Englanti rohkaistui jyrkk\u00e4\u00e4n puolustukseen Saksaa vastaan kes\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 1940.<\/p>\n

Suomi j\u00e4i talvisodassa maailman my\u00f6t\u00e4tunnosta huolimatta eristettyn\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yksin ja Moskovan rauha tehtiin viime hetkell\u00e4 romahduksen kynnyksell\u00e4. T\u00e4rkein \u2013 vapaus ja itsen\u00e4isyys s\u00e4ilyiv\u00e4t, mutta suurvallan yksipuolisen sanelurauhan pienent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja ahdistamalla Suomella ei ollut talvisodan j\u00e4lkeisess\u00e4 tilanteessa mit\u00e4\u00e4n mahdollisuutta pysy\u00e4 erill\u00e4\u00e4n seuraavasta sodasta \u2013 jatkosodasta. Asiasta on vuosikymmenien aikana esitetty monenlaisia \u201dajopuuteorioita\u201d, mutta totuus on se, ett\u00e4 jos Suomen armeija ei olisi ryhtynyt taistelemaan Suomen alueella, sen olisivat tehneet Saksa ja Neuvostoliitto. Suomi ei olisi siihen aikaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n selvinnyt eristettyn\u00e4 hengiss\u00e4 eik\u00e4 miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ilman Saksan tukea.<\/p>\n

Suomen selviytyminen jatko- ja Lapin sodista suursodan myllerryksess\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4en itsen\u00e4isyytens\u00e4 ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutensa oli vertaansa vailla oleva saavutus. T\u00e4m\u00e4 onnistui taitavan poliittisen ja sotilaallisen johdon ansiosta \u2013 mutta sen mahdollisti koko kansan tuella uskollisesti ja urhoollisesti taistellut Suomen armeija. Er\u00e4s sotien j\u00e4lkeinen rehellinen katsaus poliittisista ja sotilaallisista ratkaisuista kertoo t\u00e4m\u00e4n pelkistetysti: \u201dTehtyj\u00e4 ratkaisuja on jokaisessa vaiheessa ohjannut tahto s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 maamme vapaana ja itsen\u00e4isen\u00e4, pyrkimys johtaa se suursodan l\u00e4pi niin, ett\u00e4 se ei joutuisi miehitetyksi eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n suurvaltojen taistelutantereeksi. Suurvaltojen voimasuhteista riippuen ovat ratkaisut olleet erilaisia, mutta j\u00e4lkeenp\u00e4in katsoen emme voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ne kulloisenkin tilanteen huomioon ottaen olisivat olleet v\u00e4\u00e4ri\u00e4\u201d.<\/p>\n

Lopullisesti Neuvostoliitto arvioi kes\u00e4ll\u00e4 1944 talvisodan tapaan suomalaisten puolustuskyvyn v\u00e4\u00e4rin \u2013 onneksi. Se keskitti suurhy\u00f6kk\u00e4ykseens\u00e4 niin valtavan voiman, ett\u00e4 sill\u00e4 varmasti piti ly\u00f6d\u00e4 Suomen armeija ja pakottaa ehdottomaan antautumiseen. Mutta suomalaiset taistelivat j\u00e4lleen k\u00e4ytt\u00e4en tehokkaasti Saksan aseavun hyv\u00e4kseen ja saavuttivat torjuntavoitot, jotka poistivat antautumisvaatimukset ja mahdollistivat aselevon sek\u00e4 v\u00e4lirauhan itsen\u00e4isen\u00e4 kansakuntana. Mutta viel\u00e4 v\u00e4lirauhan j\u00e4lkeen Suomi joutui kiirastuleen. V\u00e4lirauhan ehdoissa m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin, ett\u00e4 saksalaiset joukot on ajettava maasta kahdessa viikossa ja ellei se onnistu, joukot oli internoitava ja sotilasvoimin karkotettava. Suomen armeija oli t\u00e4m\u00e4n ohessa kotiutettava ja saatettava p\u00e4\u00e4osin 1.1.1939 vastaavaan vahvuuteen kahden ja puolen kuukauden aikana. Jos Suomen armeija ei pysty toteuttamaan n\u00e4it\u00e4 ehtoja, sen tekee Puna-armeija. Jokainen tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 se olisi merkinnyt. Suomalainen sotilas joutui viel\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sotaan \u2013 nyt vanhaa asevelje\u00e4 vastaan. Mutta senkin h\u00e4n teki samalla velvollisuudentunnolla ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyydell\u00e4 kuten aikaisemmissa sodissa.<\/p>\n

Harvemmin on ajateltu, ett\u00e4 Suomi saavutti taistellen ja valtioviisain p\u00e4\u00e4t\u00f6ksin rauhan viime hetkell\u00e4. My\u00f6hemmin samaan pyrkineill\u00e4 ei ollut edes neuvottelumahdollisuuksia ja mm. It\u00e4valta sai valtiolliset oikeutensa vasta vuonna 1955. Ankaraa tilannetta ennen aselepoa Neuvostoliiton kanssa kuvaavat hyvin presidentti-ylip\u00e4\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mannerheimin Hitlerille 2.9.1944 l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n kirjeen sanat: \u201dVaikka kohtalo ei soisikaan aseillenne menestyst\u00e4, Saksa tulee kuitenkin yh\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Samaa ei voida v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 Suomen kohdalta. Jos t\u00e4m\u00e4 tuskin nelimiljoonainen kansa sotilaallisesti voitettaisiin, lienee ep\u00e4ilem\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 se karkotettaisiin maasta ja h\u00e4vitett\u00e4isiin sukupuuttoon. T\u00e4llaisen uhan alaiseksi en voi kansaani p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4\u201d.<\/p>\n

Olen k\u00e4sitellyt t\u00e4ss\u00e4 puheessa melko laajasti sotiin liittyvi\u00e4 erityisi\u00e4 asioita siksi, ett\u00e4 jokainen ymm\u00e4rt\u00e4isi, mink\u00e4laisilta kohtaloilta te kunnioitetut sotiemme veteraanit Suomen pelastitte ja mink\u00e4laista uhrivalmiutta se teht\u00e4v\u00e4 vaati \u2013 ja mist\u00e4 kaikesta nykyinen Suomi on teille kiitollisuuden velassa. Siksi sotiemme veteraanien teot ja sotiemme historia tulee s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 sukupolvesta sukupolveen. Viel\u00e4 on veteraaneja kertomassa tapahtumista omakohtaisesti, mutta tulevaisuudessa se kuuluu nuoremmille. Sen takia on huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 oikeaa ja tarkkaa tietoa annetaan ja sit\u00e4 on saatavilla. Tiedon tulee aina kuulua kouluopetukseen, oppilaitoksiin, kirjastoihin ja museoihin. Samoin sotahistoriaan ja maanpuolustukseen liittyv\u00e4t merkkip\u00e4iv\u00e4t tulee s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tulevaisuudessa ja er\u00e4\u00e4n\u00e4 t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on muutamien t\u00e4rkeiden taisteluista ja sotahistoriasta kertovien rakenteiden s\u00e4ilytt\u00e4minen opiksi tuleville sukupolville.<\/p>\n

On viel\u00e4 kaksi suurta asiaa, jotka ovat rahallisen arvon yl\u00e4puolella ja ainutlaatuisia ja jotka te veteraanit olette tuoneet ja n\u00e4ytt\u00e4neet suomalaisille. Kaikki ik\u00e4polvet ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t nyt sotiemme taisteluiden merkityksen ja niiden suorittajien tekojen suuruuden. Maanpuolustushenki on korkealla ja l\u00e4hes kaikki kansalaiset ovat valmiina puolustamaan Suomen koskemattomuutta taistellen. L\u00e4hes sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 taisteluun olisi k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 koko kansan voimin, eik\u00e4 esimerkiksi palkka-armeijan voimin. Toinen asia on teid\u00e4n elinik\u00e4inen aseveljeytenne, jollainen voi muodostua vain \u00e4\u00e4rimm\u00e4isiss\u00e4 olosuhteissa kuoleman varjossa. Aseveljeys oli se voima, jolla muodostettiin kaikki sotiemme veteraanien j\u00e4rjest\u00f6t ja nimenomaan veteraanien aloitteesta ja toimesta. Talvisodan Taipaleen runoilija Yrj\u00f6 Jylh\u00e4 kirjoitti heti talvisodan j\u00e4lkeen s\u00e4keet, jotka peilaavat sattuvasti suomalaista sotilasta ja asevelihengen synty\u00e4: \u201dSota, niin painostavana kuin sen loppujen lopuksi koki n\u00e4\u00e4ntynyt armeijamme, karsi tavanomaiset sankarik\u00e4sitteet, mutta viimeiseen asti s\u00e4ilyiv\u00e4t syd\u00e4men pett\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t alkuvoimat; kiintymys kotiin, syv\u00e4lle sy\u00f6pynyt velvollisuudentunto ja soturijoukon kohtalonyhteys, jota ei pelkk\u00e4 kuri pysty korvaamaan\u201d. Samaa asiaa koskettavat my\u00f6s kenraali Raappanan sanat sotilailleen: \u201dTe olette tulen tuttavina tulleet veljiksi, tuli on pessyt teid\u00e4t puhtaiksi\u201d.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00e4n puheeni Antti Juutilaisen vaikuttavin sanoin. N\u00e4m\u00e4 s\u00e4keet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t niin menneisyyden kuin tulevaisuudenkin ja sopivat t\u00e4sm\u00e4lleen kansallisen veteraanip\u00e4iv\u00e4n sanomaksi: \u201dTaisteluista ovat viel\u00e4 kertomassa muutamat niihin osallistuneet sankarit, mutta kun he ovat poistuneet, j\u00e4\u00e4v\u00e4t heid\u00e4n teoistaan kertomaan vain muistokivet ja kirjallisuus, luvut, jotka suomalainen sotilas kirjoitti syd\u00e4nverell\u00e4\u00e4n Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4listen sotien historiaan. Parhaiten suurista voitoista it\u00e4rajan er\u00e4maissa tarinoivat taistelumaastot, sen j\u00e4rvet, vuosittain uuteen kukkaan puhkeavat suot ja ikipuut. Joka haluaa kuulla niiden kertomaa, kuulee vapauden laulun\u201d.<\/p>\n

Kunnioitetut sotiemme veteraanit!\u00a0 Toivotan teille muistorikasta juhlap\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja kaikkea hyv\u00e4\u00e4 tulevaisuuteen sek\u00e4 kaikille juhlavieraille mieleenpainuvaa kansallista veteraanip\u00e4iv\u00e4\u00e4!<\/p>\n

Kansallisena veteraanip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 27.4.2001 Lieksassa<\/p>\n

Rajakapteeni Tauno Oksanen<\/p>\n

Lieksan juhla 5.9.2014<\/p>\n

Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys j\u00e4rjesti 4. \u2013 5.9.2014 Lieksassa Kansallisen veteraanijuhlan 70 vuotta Jatkosodan p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4. Juhlallisuuksiin kuului h\u00f6yryjunamatka Kiuruvedelt\u00e4 Lieksaan. Matkalle osallistui 27 veteraania, kaikkiaan juhlallisuuksiin osallistui 3.500 henkil\u00f6\u00e4 eri paikkakunnilla. Oheinen kuva on Iisalmen rautatieasemalta, jossa koululaiset l\u00e4hettiv\u00e4t rauhankyyhky-ilmapalloja.<\/p>\n

Rautatieasemalla j\u00e4rjestettiin erilaista ohjelmaa, mm. h\u00f6yryjunassa mukana olleet Yl\u00e4-Savon veteraanimuusikot ja Kiuruveden mieskuoro esiintyiv\u00e4t. J\u00e4rjest\u00e4jien puolesta h\u00f6yryjunan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 rajakapteeni Tauno Oksanen k\u00e4ytti lyhyen puheenvuoron Iisalmen lis\u00e4ksi Kajaanin, Kontiom\u00e4en, Sotkamon, Nurmeksen ja Lieksan asemilla.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 tietoa juhlasta l\u00f6yd\u00e4tte nettisivuiltamme 9.9.2014 julkaistusta jutusta \u201dOnnistunut kansalaisjuhla \u2013 s\u00e4\u00e4kin suosi\u201d<\/p>\n

\"Tauno<\/a>
Tauno Oksanen Iisalmen rautatieasemalla 4.9.2014.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti on tiivistelm\u00e4 rajakapteeni Tauno Oksasen pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 juhlapuheesta kansallisena veteraanip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2001 Lieksan kirkossa. VETERAANIP\u00c4IV\u00c4N TERVEHDYS Kunnioitetut sotiemme veteraanit, kansallisen veteraanip\u00e4iv\u00e4n juhlav\u00e4ki! Huhtikuun 28. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1945 ilmoitti kenraaliluutnantti Siilasvuo tasavallan presidentti-ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Lue lis\u00e4\u00e4…Rajakapteeni Tauno Oksanen kansallisena veteraanip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Lieksassa<\/span>\u2192<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1846,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[26],"tags":[],"class_list":["post-1843","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista"],"jetpack_featured_media_url":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-content\/uploads\/2015\/04\/7_Oksanen_puhe.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p72N2f-tJ","_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1843","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1843"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1843\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1858,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1843\/revisions\/1858"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1846"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1843"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1843"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1843"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}