{"id":3375,"date":"2018-01-05T14:00:51","date_gmt":"2018-01-05T11:00:51","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/?p=3375"},"modified":"2018-01-01T23:13:12","modified_gmt":"2018-01-01T20:13:12","slug":"pentti-karkkaisen-muistolle","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/muistokirjoitukset\/pentti-karkkaisen-muistolle\/","title":{"rendered":"Pentti K\u00e4rkk\u00e4isen muistolle"},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>

Rukaj\u00e4rven veteraani Pentti K\u00e4rkk\u00e4inen kuoli 12.12.2017 l\u00e4hes 100-vuotiaana. H\u00e4n oli syntynyt Kiuruvedell\u00e4 17.6.1918. Pentti K\u00e4rkk\u00e4inen viljeli kotitilaansa Rapakkojoella. Tila on ollut suvun omistuksessa vuodesta 1694 alkaen.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Pentti K\u00e4rkk\u00e4inen (17.6.1918 – 12.12.2017)<\/figcaption><\/figure>\n

Pentti K\u00e4rkk\u00e4inen koki ja n\u00e4ki elinaikanaan maassamme monia merkitt\u00e4vi\u00e4 asioita. H\u00e4nen syntyess\u00e4\u00e4n maa oli juuri itsen\u00e4istynyt, h\u00e4n n\u00e4ki kansalaissodan jo omin silmin ja Jatkosodassa h\u00e4nell\u00e4 oli omakohtaista kokemuksesta maamme puolustamisesta.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Pentti K\u00e4rkk\u00e4inen varusmiehen\u00e4 Kuopiossa v. 1940.<\/figcaption><\/figure>\n

H\u00e4nt\u00e4 koulutettiin maanpuolustusteht\u00e4viin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti heti Talvisodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 27.3.1940 Kuopiossa. Varusmiespalveluksen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 pian kolmen kuukauden kuluttua h\u00e4n sai 17.6.1941 23-vuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4lahjan, m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen astua rintamapalvelukseen. Sota kesti liki 3,5 vuotta (3 v, 5 kk ja 1 pv) ja varusmiesaika yhteenlukien 4 vuotta 9 kk.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Matka Jatkosotaan alkoi Kiuruveden Suojalta 17.6.1941.<\/figcaption><\/figure>\n

Vaaranpaikkoja oli useita, mutta sodan lopulla, elokuussa 1944 tapahtumat olivat koitua kohtalokkaiksi. H\u00e4n haavoittui, onneksi liev\u00e4sti. H\u00e4n oli sotasairaalassa hoidettavana. T\u00e4t\u00e4 haavoittumista h\u00e4n itse piti luojan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n\u00e4 armolahjana. Elokuussa 1944 k\u00e4ydyiss\u00e4 Tahkokosken – Ontrosenvaaran taisteluissa kaatui lyhyess\u00e4 ajassa n\u00e4et yli 200 Pentti K\u00e4rkk\u00e4isen asevelje\u00e4. Tilanne sodan lopulla muodostui Rukaj\u00e4rvell\u00e4 Suomen kannalta kovin vakavaksi. Neuvostojoukot olivat katkaisseet Rukaj\u00e4rven joukkojen ainoan huoltotien tarkoituksenaan motittaa ja tuhota suomalaiset. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen he olisivat voineet edet\u00e4 vapaasti sis\u00e4maahan. Vihollisen saarrostus saatiin vihdoin puretuksi. Taistelut olivat hyvinkin merkitt\u00e4v\u00e4t, koska ne j\u00e4iv\u00e4t Suomen ja neuvostoarmeijan v\u00e4lill\u00e4 Jatkosodassa viimeiseksi taisteluksi.<\/p>\n

Pitkien sotavuosien aikana Pentti n\u00e4ki monen aseveljen kaatuvan vierelleen.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Veteraanin haastattelua tekem\u00e4ss\u00e4 poika Kimmo, veteraani ja Kimmon pojan puoliso kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen. Kuva Antero Huttunen 19.1.2015.<\/figcaption><\/figure>\n

Haastattelimme Pentti K\u00e4rkk\u00e4ist\u00e4 Pentin pojan Kimmon sek\u00e4 Hannakaisa Heikkisen ja Antero Huttusen kanssa vuoden 2015 alkup\u00e4ivin\u00e4 Pentti muisti n\u00e4m\u00e4 vuosikymmenten takaiset tapahtumat erityisen hyvin. Muistissa olivat sodan alun Klyysivaaran nokitappelut, jossa naapuri Tauno Tenhunen  kaatui 21.7.41 ja my\u00f6s v\u00e4\u00e4peli Hiski Tapanisen kaatuminen kesken p\u00e4iv\u00e4rahojen maksun. Samoin muistissa olivat syyskuun 10.  41 tienoilla k\u00e4ydyt taistelut Rukaj\u00e4rven kyl\u00e4n valtauksesta. Niin my\u00f6s juuttuminen Rukasuolle. Satoi vett\u00e4 koko y\u00f6n. Liki vuorokausi vihollisen tulen alle avoimelle Rukasuolla ei ole mik\u00e4\u00e4n leikin asia.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Rukaj\u00e4rven suuntaa Rukavaaralta n\u00e4htyn\u00e4. Pentin joukko-osasto Kevytosasto juuttui kuvassa avautuvalle Rukasuolle vuorokouden ajaksi.<\/figcaption><\/figure>\n

Asemasotavaiheen majoitustiloissa ja etulinjan korsuel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei ole kehumisen aihetta. Haastattelussa Pentti totesi: ”Mink\u00e4h\u00e4nlainen m\u00f6rk\u00f6 min\u00e4 saatoin olla, mutta kyll\u00e4 ne armeijan lutikat viihtyiv\u00e4t likasessa korpisotilasporukassa. Ne oli sitten suuria ja lihavia otuksia. Pelotti, ett\u00e4 tuon lomilla siemenen t\u00e4nne kotirintaman kiusaksi.<\/p>\n

Lomamatkoista Pentti kertoi, ett\u00e4 aina oli kiire lomalle. Kuorma-auton avolavalle pakkautui miehi\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 kaikki seisoivat, min\u00e4kin vain toinen jalka mahtui lavalle ja toinen jalka heilui vapaasti lavan ulkopuolella, vaatteista pidettiin kiinni. Sill\u00e4 tavoin tulla retuutettiin mutkaista ja kuoppaista tiet\u00e4 Rukaj\u00e4rvelt\u00e4 Lieksaan per\u00e4ti 230 km:n matka.<\/p>\n

Lieksaan ensikertaa p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n h\u00e4n oli \u00e4\u00e4neen lausunut: ”Onko t\u00e4m\u00e4 totta, kun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 linnut laulavat”.<\/p>\n

Pentin is\u00e4n vierailu rintamalla on j\u00e4\u00e4nyt mieleen ja ilahdutti korpisoturia. Is\u00e4 saapui muiden Kiuruveden kotiseutuvieraiden mukana 17.6.1943, jolloin h\u00e4n t\u00e4ytti 25 vuotta.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kiuruveden kunnan l\u00e4hetyst\u00f6 tuli Rukaj\u00e4rvelle juuri Pentti K\u00e4rkk\u00e4isen 25-vuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4ksi. Kolmas oikealta Pentin is\u00e4 Ales K\u00e4rkk\u00e4inen.<\/figcaption><\/figure>\n

Pentti haavoittui elokuussa 1944 Rukaj\u00e4rven Tahkokosken Ontrosenvaaran taisteluissa. Sirpaletta h\u00e4n kantoi kehossaan kuolemaansa saakka.<\/p>\n

Sotien j\u00e4lkeen aseveljet kertoivat, ett\u00e4 Pentti ei pel\u00e4nnyt sodassa, h\u00e4n oli peloton mies, ainakaan se ei n\u00e4kynyt p\u00e4\u00e4llep\u00e4in. Aseveljiens\u00e4 mukaan Pentti\u00e4 j\u00e4i harmittamaan er\u00e4s asia. Kiuruvedelt\u00e4 saapuneet kotiseutuvieraat eiv\u00e4t saaneet tutustua Pentin etulinjan ”ty\u00f6paikkaan”. Vierailu etulinjassa oli vuoden 1942 kev\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien kielletty\u00e4 nurmeslaisen kunnallismiehen Uuno Kejosen saatua 14.3.1942 sirpaleen p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4, joihin vammoihin h\u00e4n kuoli my\u00f6hemmin sotasairaalassa.<\/p>\n

Yl\u00e4piha oli vieraanvaraisuudestaan tunnettu ja Pentti itse hyv\u00e4 kokki. Aseveljien muistissa ovat rintamalla vierailut Pentin luona. Kerran Pentti oli varautunut vieraiden tuloon. Keitt\u00e4nyt oikein maittavan hernekeiton, jossa oli sattumiakin. Se oli mieluisa puheenaihe sotien j\u00e4lkeisiss\u00e4 aseveljien tapaamisissa.<\/p>\n

Haastatellessamme Pentti\u00e4 vuonna 2015 h\u00e4nen kertomuksensa oli syd\u00e4nt\u00e4 s\u00e4rkev\u00e4. H\u00e4n oli kolme ja puoli vuotta rintamalla. Varmasti suuren talon is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 kotit\u00f6it\u00e4 oli vaikea j\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksin vanhusten k\u00e4siin. Sodasta h\u00e4n palasi kotiin jalan. Jalkamarssia kertyi n. 460 km.<\/p>\n

Sodan j\u00e4lkeen h\u00e4n tyytyi osaansa, ei voinut purkaa murheitaan kenellek\u00e4\u00e4n. Sotatarinat olisivat vain suotta vieneet l\u00e4heisten y\u00f6unet. N\u00e4in h\u00e4n vaatimattomaan tapaansa aprikoi el\u00e4m\u00e4nmenoaan.<\/p>\n

Pentti K\u00e4rkk\u00e4inen oli sovinnollinen ihminen, joka ei turhista valitellut ja keskittyi sotien j\u00e4lkeen kotitilansa hoitamiseen. Siin\u00e4 riitti ty\u00f6t\u00e4. Rapakkojoen Yll\u00e4piha oli yl\u00e4savolainen suurtila, mik\u00e4 suuren ty\u00f6taakan alla edesauttoi henkisesti irtautumaan sodasta.<\/p>\n

Vilho-enoni kertoi olleensa jo 13-vuotiaana Yl\u00e4pihassa renkin\u00e4 ja saaneensa siell\u00e4 rintamamiehelt\u00e4 hyv\u00e4n kohtelun. Naapurinsa Veikko V\u00e4is\u00e4sen kuultiin lausuneen pojilleen: ”Pentti on sellaisen is\u00e4n poika, ett\u00e4 se kyll\u00e4 osaa k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4. Pentin is\u00e4 Ales K\u00e4rkk\u00e4inen oli herrasmies viimeisen p\u00e4\u00e4lle ja lis\u00e4ksi h\u00e4n oli pitk\u00e4aikaisin Kiuruveden kunnanhallituksen puheenjohtaja (1929 – 1945). Tuohon aikaan ei ollut Kiuruvedell\u00e4 kunnanjohtajan virkaa, joten Ales hallituksen puheenjohtajana hoiti my\u00f6s kunnanjohtajan teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Pentin ja is\u00e4n k\u00e4yt\u00f6stavat olivat kouliintuneet. Is\u00e4 Ales kunnan luottamusteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 oli oppinut valitsemaan sanansa ja Pentti puolestaan oli k\u00e4ynyt Lapinlahdella Portaanp\u00e4\u00e4n kristillisen kansanopiston, jonka h\u00e4n itse koki ”suurena el\u00e4myksen\u00e4.”<\/p>\n

Pentti oli uskollinen seuravieras ja niit\u00e4 harvoja, jolla oli her\u00e4nn\u00e4isyysliikkeen tumma juhlapuku nuoruusvuosista alkaen. Pentti viihtyi kotona, mutta Pentill\u00e4 oli aikaa maanviljelyst\u00f6iden lomassa osallistua her\u00e4tt\u00e4j\u00e4juhlille.<\/p>\n

Viimeiset vuotensa veteraani asui hyv\u00e4kuntoisena Kiuruveden kirkonkyl\u00e4ll\u00e4. Vasta viimevuosien sokeutuminen vaikeutti h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Viel\u00e4 Suomen sadannen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4nkin h\u00e4n sai viett\u00e4\u00e4 lastensa Kimmon ja Maija-Leenan kanssa kotonaan.<\/p>\n

Tenho Tikkanen, puheenjohtaja<\/p>\n

Tietoa Pentti K\u00e4rkk\u00e4isest\u00e4: *<\/strong>Kunniamerkit: Vm 1,1944, Vm 2, 1941, 29\/41. *Ylennykset korpraali 42. *Palvelus 27.3.40-10.5.40 5.KKK\/varusmies, 10.5.40-20.8.40. *Kev.Os 13 varusmies, 20.8.40-3.11.40 IV\/8. Pr varusmies. *3.11.40-11.3.41 4.\/8.Pr vapautettu varusmiespalveluksesta. *17.6.41-31.10.41 Kev.Os.2 tst.l\u00e4h., 31.10.41-16.11.44 10.\/JR 10 tast.l\u00e4h. kotiutettu.<\/p>\n

Osanotto taisteluihin 1941-1944 Repola, Virta, Lupasalmi, Klyysinvaara, Kuutamalahti, Rukaj\u00e4rvi, Ontajoki, Ontrosenvaaran sillanp\u00e4\u00e4taistelut.<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong> Pentti K\u00e4rkk\u00e4isen videohaastattelu 19.1.2015 RSHYry:n perinnearkisto. Kiuruvesi 1873 – 1980 historia, Leo Huovinen, v. 1988. Valistustoimiston (4200) sotap\u00e4iv\u00e4kirjat ja – 8.\/JR 10 sotap\u00e4iv\u00e4kirjat.<\/p>\n

Pentti K\u00e4rkk\u00e4isen 19.1.2015 videohaastattelu (58 min) on kuultavissa kokonaisuudessaan Rukaj\u00e4rvi-keskuksissa ja haastattelun ote (14 min) kuultavissa T\u00c4\u00c4LT\u00c4<\/strong><\/a>:<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rukaj\u00e4rven veteraani Pentti K\u00e4rkk\u00e4inen kuoli 12.12.2017 l\u00e4hes 100-vuotiaana. H\u00e4n oli syntynyt Kiuruvedell\u00e4 17.6.1918. Pentti K\u00e4rkk\u00e4inen viljeli kotitilaansa Rapakkojoella. Tila on ollut suvun omistuksessa vuodesta 1694 alkaen. Pentti K\u00e4rkk\u00e4inen koki ja Lue lis\u00e4\u00e4…Pentti K\u00e4rkk\u00e4isen muistolle<\/span>\u2192<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[26,32,24],"tags":[],"class_list":["post-3375","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista","category-historiayhdistys","category-muistokirjoitukset"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p72N2f-Sr","_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3375","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3375"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3375\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3384,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3375\/revisions\/3384"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3375"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3375"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3375"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}