{"id":3623,"date":"2018-05-07T11:15:18","date_gmt":"2018-05-07T08:15:18","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/?p=3623"},"modified":"2018-05-07T11:19:52","modified_gmt":"2018-05-07T08:19:52","slug":"marskin-ritari-yliopistomiehena-kirja-arvio","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/ajankohtaista\/marskin-ritari-yliopistomiehena-kirja-arvio\/","title":{"rendered":"Marskin ritari yliopistomiehen\u00e4 – kirja-arvio"},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>

Marskin ritari yliopistomiehen\u00e4 – kirja-arvio:                                        Pertti Vuorela.<\/p>\n

Matti Parjanen: Mister Koli, oletteko kommunisti? Yliopistobarrikadien r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n

Tampere University Press 2018. 377 sivua.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

H\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4 kirjan nimi Mister Koli, oletteko kommunisti? pohjautuu Kolin stipendiaattikokemuksiin Yhdysvalloissa 1949\u20131951. Er\u00e4\u00e4ll\u00e4 taloustieteen luennolla Paavo Koli kysyi taloustieteen luennoitsijalta, miksi h\u00e4n ei k\u00e4sitellyt ollenkaan Karl Marxia. T\u00e4m\u00e4n kysymyksen takia Koli joutui Liittovaltion poliisin FBI kuulusteluun kommunistiksi ep\u00e4iltyn\u00e4. Uhkana oli stipendikauden loppuminen ja passitus kotimaahan.  FBI pyysi kuitenkin Suomesta Suojelupoliisilta lausunnon, josta k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 ep\u00e4ilty oli ansainnut Mannerheim-ristin tuhoamalla jatkosodassa Kiestingin taisteluissa pienen ryhm\u00e4ns\u00e4 kanssa neuvostopataljoonan viimeiseen mieheen. Marshall Collegen rehtori pyysi opiskelijalta anteeksi ja antoi hyvitykseksi tuhat dollaria.<\/p>\n

Jatkosodan aikana 1942\u201343 Koli k\u00e4vi kadettikoulun ja taisteli sitten rintamalla sodan loppuun saakka. Sodan j\u00e4lkeen h\u00e4n ty\u00f6skenteli pioneerien kouluttajana Korealla.<\/p>\n

 Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1945 Koli yll\u00e4tt\u00e4en erosi puolustusvoimien palveluksesta ja kirjoittautui Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan sosiologiaa. Samanaikaisesti h\u00e4n aloitti my\u00f6s voimistelunopettajakoulutuksen.  Opiskelu oli tehokasta ja molemmat tutkinnot valmistuivat kahdessa ja puolessa vuodessa. Koli kehitti tehokkaan pikalukutekniikan. Sitoipa h\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 itsens\u00e4 tuoliin kiinni, jotta ei olisi karannut nukkumaan. Sodasta kulkeutunut pirist\u00e4v\u00e4n aineen pervetiinin k\u00e4ytt\u00f6 tehosti lukemista.<\/p>\n

Nuorena 28-vuotiaana maisterina Koli l\u00e4hti stipendin saatuaan Amerikkaan West Wirginiaan Huntingtonin Marshall Collegeen opiskelemaan. Siell\u00e4 ollessaan h\u00e4n sai Suomen ensimm\u00e4isen ASLA-stipendin ja opiskeli sen turvin Chicagon yliopistossa Illinoisissa. Englannin kielelt\u00e4 stipendiaatti ei osannut lainkaan, mutta oppi sen nopeasti. Noihin vuosiin kuului my\u00f6s pitk\u00e4 automatka USA:n l\u00e4nsirannikolle yst\u00e4vien kanssa ja peukalokyyti takaisin it\u00e4\u00e4n. Tiedonjanoinen opiskelija tutustui amerikkalaiseen sosiologiaan ja yliopistoihin. N\u00e4ill\u00e4 kokemuksilla ja opeilla oli ratkaiseva merkitys Kolin my\u00f6hemm\u00e4lle uralle.<\/p>\n

Palattuaan Suomeen 1951 Koli jatkoi sosiologian opintoja ja v\u00e4itteli tohtoriksi vuonna 1955 Ennakkoluuloista teollisessa organisaatiossa. (Olen opiskeluaikoinani tehnyt seminaariesitelm\u00e4n t\u00e4st\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjasta).  My\u00f6s v\u00e4it\u00f6skirjan tekoa samoin kuin Kolin muitakin tekemisi\u00e4 leimasi tehokkuus ja ankarat vaatimukset itse\u00e4\u00e4n kohtaan.  Matti Parjasen kirjoittaman Kolin el\u00e4m\u00e4kerran ensimm\u00e4isen osan nimen\u00e4 on \u201dMarskin ritari Paavo Koli, Itse\u00e4\u00e4n k\u00e4skev\u00e4 mies\u201d(2009) Kirjan alaotsikko p\u00e4tee niin sotasankarin opiskeluun kuin muuhun tekemiseen.<\/p>\n

Amerikan matkan j\u00e4lkeen 1951 Koli avioitui Ilse Laitisen kanssa. Avioliitosta syntyi kaikkiaan viisi lasta. Tarmokas Ilse Koli tuki miest\u00e4\u00e4n, mutta loi my\u00f6s uran. H\u00e4n suomensi oppikirjoja, ty\u00f6skenteli toimittajana ja j\u00e4i el\u00e4kkeelle ty\u00f6voimaministeri\u00f6st\u00e4 1993.<\/p>\n

Tampereen yliopiston perustaja<\/strong><\/p>\n

Yhteiskunnallinen korkeakoulu (YKK) muutti Helsingist\u00e4 Franzeniasta Tampereelle vuonna 1960. Koli nimitettiin t\u00e4m\u00e4n pienen korkeakoulun sosiologian professoriksi 1959 ja perhe muutti Tampereelle. Syksyll\u00e4 1961 nuori tohtori nimitettiin ensin vararehtoriksi ja sitten vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 rehtoriksi, jota teht\u00e4v\u00e4\u00e4 h\u00e4n hoiti vuoden 1968 loppuun saakka.<\/p>\n

Paavo Koli k\u00e4vi rehtorikautenaan viel\u00e4 pari kertaa Amerikassa hakemassa oppeja ja innovaatioita. Yhden matkan h\u00e4n teki kollegoittensa Jyv\u00e4skyl\u00e4n Martti Takalan ja Oulun Erkki Koiso-Kanttilan kanssa 1967.  Matkoilta tuli mukana runsaasti uudistavia ajatuksia ja n\u00e4kemyksi\u00e4 yliopistomaailmaan sek\u00e4 kymmenitt\u00e4in alan oppikirjoja.<\/p>\n

Paavo Kolin rehtorikaudella YKK kasvoi voimakkaasti.  Opiskelijam\u00e4\u00e4r\u00e4 viisinkertaistui.  Vuonna 1964 yhteiskuntatieteellisest\u00e4 tiedekunnasta lohkaistiin humanistinen tiedekunta ja vuotta my\u00f6hemmin perustettiin taloudellis-hallinnollinen tiedekunta.  Yliopiston statuksen YKK sai vuonna 1966. Kolin visiot k\u00e4sittiv\u00e4t my\u00f6s l\u00e4\u00e4ketieteellisen ja teknilliset tiedekunnat.  Amerikan peruja oli my\u00f6s ajatus yliopistollisesta teatterikoulutuksesta. Se toteutui Draamastudion ja Teatterimontun nimell\u00e4.  Rehtori n\u00e4ki my\u00f6s tietokoneiden tulon ja 1966 Tampereen yliopisto sai ensimm\u00e4isen tietokoneensa.  Lis\u00e4ksi perustettiin mm. opintotoimisto ja kielikeskus, kohennettiin opetusta ja terveydenhoitoa.  Yliopistoel\u00e4m\u00e4 oli rehtorin mielest\u00e4 vanhoillista ja paikalleen seisahtunutta. Paikalleen j\u00e4m\u00e4ht\u00e4neit\u00e4 professoreita Koli nimitti \u201dliimaperseprofessoreiksi\u201d. Ylioppilaille h\u00e4n halusi antaa enemm\u00e4n valtaa ja piti ylioppilaskuntaa joustavana organisaationa.<\/p>\n

Teollisuussosiologina Koli korosti ty\u00f6ntekij\u00f6iden ottamista mukaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.  Nykyisin t\u00e4m\u00e4 osallistuminen tunnetaan yritysdemokratiana.  H\u00e4n n\u00e4ki my\u00f6s p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6n tulon ja korosti koulutuksen merkityst\u00e4.<\/p>\n

Kahtena viimeisen\u00e4 elinvuotenaan Koli keskittyi kuningasideaansa kansainv\u00e4lisen tutkimuskeskuksen Unicityn perustamiseksi Tampereelle. Keskuksen sijaintipaikaksi h\u00e4n oli valinnut pienen Aitolahden pit\u00e4j\u00e4n, joka oli juuri liitetty Tampereeseen. Keskuksessa id\u00e4n ja l\u00e4nnen tutkijat voisivat tehd\u00e4 yhdess\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja se verkottuisi my\u00f6s kansainv\u00e4lisesti. Koli perusteli keskusta Suomen puolueettomuudella ja maantieteellisell\u00e4 sijainnilla.  My\u00f6s itse rakennuksesta oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulla erikoinen. Suuren lasikuvun alle rakennettaisiin erilaisia pienilmastoja trooppisesta kylm\u00e4\u00e4n. Tutkijat sukkuloisivat helikopterilla Helsingin ja Tampereen v\u00e4li\u00e4<\/p>\n

Suorasukaisen rehtorin avajaispuhe 1966 ravisteli korkeakoulumaailmaa. Ns. oligarkia-puheessaan Koli moitti ankarasti Suomen tuon hetkist\u00e4 akateemista maailmaa ja erityisesti korkeakoululaitoksen ylint\u00e4 hallintoa, joka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoitti opetusministeri\u00f6t\u00e4.  Urho Kekkonen otti puheesta my\u00f6s itseens\u00e4 ja myllykirje l\u00e4hti. Presidentti\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n valittu yliopiston kunniatohtoriksi ensimm\u00e4isess\u00e4 promootiossa, mink\u00e4 h\u00e4n sitten my\u00f6hemmin hyvin muisti.<\/p>\n

Tietorikas el\u00e4m\u00e4nkerta<\/strong><\/p>\n

Fyysisest\u00e4 kunnostaan Koli piti huolta koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan.  Hyv\u00e4 kunto auttoi kest\u00e4m\u00e4\u00e4n vaativan ty\u00f6n ja paikkasi uniongelmia, joista h\u00e4n k\u00e4rsi koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4.  Koli n\u00e4ki painajaisia sodasta, vaikka ei sotakokemuksistaan puhunut. Luennoillaan h\u00e4n k\u00e4ytti havaintoja sodasta, mutta ei ihannoivassa merkityksess\u00e4.<\/p>\n

Sota oli merkitt\u00e4v\u00e4 kokemus Kolin koko el\u00e4m\u00e4lle. Taistelut loivat h\u00e4nest\u00e4 rohkean tilannejohtajan. T\u00e4m\u00e4 taito tuli sitten esiin yliopiston johtamisessa.  Vision\u00e4\u00e4risyys yhdistyneen\u00e4 vakuuttavaan puhumiseen teki h\u00e4nest\u00e4 karismaattiseen yliopistojohtajan, vaikka tuota sanaa ei silloin juuri k\u00e4ytetty. Toisaalta h\u00e4n oli itsep\u00e4inen k\u00e4skij\u00e4, joka her\u00e4tti ristiriitaisia tunteita erityisesti vanhoillisissa professoreissa.<\/p>\n

Kirjoittaja kamarineuvos Matti Parjanen toimi Kolin assistenttina ja mm. yliopiston vararehtorina. H\u00e4nest\u00e4 tuli rehtorin luottomies, joka sai usein toteutettavakseen jonkin uuden teht\u00e4v\u00e4n kuten opintotoimiston p\u00e4\u00e4llikkyyden. El\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 Tampereen yliopistossa tehnyt Parjanen on kirjoittanut itsens\u00e4 el\u00e4v\u00e4sti mukaan moniin tapahtumiin.  Er\u00e4ilt\u00e4 osin kirja on \u201dosallistuvaa havainnointia\u201d tuon ajan yliopistomaailmasta.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4kertaa varten Matti Parjanen on haastatellut yli 200 henkil\u00f6\u00e4, sotaveteraaneita, ty\u00f6tovereita ja sukulaisia. Kaikki haastattelut eiv\u00e4t ole edes mahtuneet kirjaan mukaan. Ilse Kolilta kirjoittaja sai lainaksi puolisoiden runsaan kirjeenvaihdon. Kirjeenvaihto toi esiin puolisoiden l\u00e4mpim\u00e4n ja huolehtivan suhteen, sek\u00e4 Kolin herk\u00e4n puolen ja ajoittaisen ep\u00e4varmuuden.<\/p>\n

Kirjan henkil\u00f6galleria on monipuolinen ja runsas. Yliopistov\u00e4en lis\u00e4ksi kuvassa on mukana Tampereen aseveliakseli ja kaupungin johtoa alkaen apulaiskaupunginjohtaja Erkki Napoleon Lindforsista. N\u00e4iden kanssa Koli vei hankkeitaan tehokkaasti l\u00e4pi. Matti Parjanen viipyy joissakin henkil\u00f6iss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4nkin. El\u00e4m\u00e4kerrassa on my\u00f6s runsaasti yksityiskohtia, jotka ovat kiinnostavia, mutta viev\u00e4t lukijaa sivupoluille.<\/p>\n

Kirja vie lukijansa 1950- ja 1960-luvun yliopisto- ja opiskeluaikaan, jonka taustalla on sodasta toipuva Suomi. Vauhdikas yliopistomies ei viihtynyt tasaisessa puurtamisessa eik\u00e4 kest\u00e4nyt suunnitelmien pys\u00e4htymist\u00e4 ja perumista. Unicityn vesittymisen h\u00e4n koki erityisen raskaana. Kolin itsemurha maaliskuussa 1969 tuli kuitenkin kaikille yll\u00e4tyksen\u00e4. H\u00e4n oli tosin saanut silloin sairaslomaa, mutta hoiti silti hallintoteht\u00e4vi\u00e4.  Kun l\u00e4heiset olivat tottuneet rehtorin vauhtiin, ei ep\u00e4ilyksi\u00e4 itsemurhasta her\u00e4nnyt etuk\u00e4teen. Paavo Koli on haudattu Tampereen Vatialan hautausmaalle.<\/p>\n

Pertti Vuorela<\/strong><\/p>\n

Sosiologian dosentti<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Marskin ritari yliopistomiehen\u00e4 – kirja-arvio:                                        Pertti Vuorela. Matti Parjanen: Mister Koli, Lue lis\u00e4\u00e4…Marskin ritari yliopistomiehen\u00e4 – kirja-arvio<\/span>\u2192<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[26,30],"tags":[],"class_list":["post-3623","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista","category-muistelmat"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p72N2f-Wr","_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3623","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3623"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3623\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3626,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3623\/revisions\/3626"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3623"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3623"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3623"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}