{"id":572,"date":"2013-09-07T19:25:40","date_gmt":"2013-09-07T16:25:40","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/?p=572"},"modified":"2013-10-30T18:09:28","modified_gmt":"2013-10-30T15:09:28","slug":"raskas-patteristo-29-pallon-taisteluissa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/luokittelematon\/raskas-patteristo-29-pallon-taisteluissa\/","title":{"rendered":"RASKAS PATTERISTO 29 \u201dPALLON\u201d TAISTELUISSA"},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>

Is\u00e4ni yliluutnantti Esko Saraluoto<\/i> (s. 1921, k. 1992, kev\u00e4\u00e4seen 1944 Salin<\/i>) toimi l\u00e4hes koko jatkosodan ajan 3.Ptri\/Rask.Psto 29:n tulenjohtajana, v\u00e4lill\u00e4 jaosjohtajana ja patteriupseerina.<\/p>\n

\n
\"HS-DSC09013-Saraluoto\"<\/a>
Hannu Saraluoto 31.8.2013 Iisalmen Kulttuurikeskuksen Eino S\u00e4is\u00e4 salissa. Kuva Leevi Kuokkanen.<\/figcaption><\/figure>\n

Itse olen 67-vuotias yritt\u00e4j\u00e4el\u00e4kkeell\u00e4 oleva entinen asianajaja, kentt\u00e4tykist\u00f6n tulenjohtaja- ja reserviupseerikoulutuksen saanut yliluutnantti (1986).<\/p>\n

Rukaj\u00e4rven suunnan jatkosotahistoriaan aloin tutustua muokatessani veteraani-is\u00e4ni Rukaj\u00e4rven suunnan historiikkitoimikunnalle sanelemat sotatiemuistelmat \u201dTykki ravissa\u201d -kirjaksi kymmenisen vuotta sitten. Aktiivisen harrastukseni my\u00f6t\u00e4 pid\u00e4n itse\u00e4ni \u2019toisen polven tykist\u00f6veteraanina\u2019.<\/p>\n

Esitykseni n\u00e4k\u00f6kulma on keskeisesti kentt\u00e4tykist\u00f6n tulenjohtajan.<\/p>\n

Tietoja Rukaj\u00e4rven suunnan kentt\u00e4tykist\u00f6st\u00e4 kalustoineen ja johtajineen, erityisesti Rask.Psto 29<\/h2>\n

Liikekannallepanovaiheessa Pielisj\u00e4rven it\u00e4- ja pohjoispuolelle oli suoraan ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 C.G.E. Mannerheimin<\/i> alaisuuteen keskitetty eversti, sittemmin kenraalimajuri E.(rkki) J.(ohannes) Raappanan <\/i>komentoon 14. Divisioona.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n kuului ensinn\u00e4kin Kentt\u00e4tykist\u00f6rykmentti 18 (KTR 18), jonka tykkikalustoina olivat 76K02 ja 120H13. Rykmentti\u00e4 komensi majurista everstiksi ylennyt Viljo Id\u00e4np\u00e4\u00e4-Heikkil\u00e4<\/i>. KTR 18:n I Patteristoa johti majuri, sittemmin kenraaliluutnantti Reino Hirva<\/i>, II\/KTR 18:a puolestaan majuri Onni Nousiainen<\/i> ja III\/KTR 18:a majuri, my\u00f6hemmin everstiluutnantti Erkki \u201dTonni\u201d Hartikainen<\/i>.<\/p>\n

\"HS-01-UrhoTainen<\/a>
3.\/Rask.Psto 29:n 155H17 tykkimies Urho Tiainen \u2019mittatikkuna\u2019<\/figcaption><\/figure>\n
\"HS-2-<\/a>
3.\/Rask.Psto 29:n 155H17 tykkimies Urho Tiainen \u2019mittatikkuna\u2019 haupitsi juuri laukaistuna<\/figcaption><\/figure>\n
\"HS-03-RsHaupitsi<\/a>
3.\/Rask.Psto 29:n 155H17 Militaria Museon pihalla<\/figcaption><\/figure>\n
\"HS-04-DSC00018\"<\/a>
Veteraanit 2005 tutulla KaiTR:n perinnetykill\u00e4 Kajaanissa.<\/figcaption><\/figure>\n

KTR 18:n rinnalla toimi erillinen Raskas Patteristo 29 (Rask.Psto 29). T\u00e4m\u00e4n tykkein\u00e4 olivat alkuvaiheessa 107K10 ja koko sodan keston 155H17, lempinimelt\u00e4\u00e4n \u201dTuhkaluukku\u201d. T\u00e4t\u00e4 patteristoa komensi koko jatkosodan ajan alunperin kapteeni, sittemmin yleisesikuntaeversti Lennart Kaje<\/i>, \u201dTappara\u201d.<\/i> Patterinp\u00e4\u00e4llikk\u00f6in\u00e4 toimivat (1.) kapteeni E. M\u00e4kinen<\/i>, (2.) pappissukutaustainen majuri Tatu Malmivaara<\/i> ja (3.) kapteeni Erkki \u201dM\u00e4yr\u00e4\u201d eli \u201dIerikka\u201d M\u00e4h\u00f6nen<\/i>.<\/p>\n

Divisioonan tykist\u00f6voimaa t\u00e4ydensiv\u00e4t alkuvaiheessa Linnoitustykist\u00f6patteristo 5:n kolme patteria, ik\u00e4\u00e4ntyneine j\u00e4ykk\u00e4lavettisine 107K77 -tykkeineen (\u201dHyppy-Jaakot\u201d).<\/p>\n

Rukaj\u00e4rven suunnalla tykkipatterit olivat l\u00e4hes yksinomaan hevosvetoisia. Vain paikallisissa siirroissa apuna oli traktoreita. Kun raskaat haupitsit painoivat noin 4.000 kg, ne vaativat vet\u00e4jikseen nelj\u00e4 hevosparia. Muissakin teht\u00e4viss\u00e4 hevosia rintamalla k\u00e4ytettiin. Niit\u00e4 oli siten todella runsaasti, ja hevosten roolista muodostui keskeinen er\u00e4maasodank\u00e4ynnin vaikeakulkuisessa maastossa.<\/p>\n

\"HS-05-156813-34<\/a>
3.\/Rask.Psto 29:n raskasta haupitsia ajetaan Tykist\u00f6nm\u00e4elt\u00e4 uusiin asemiin elokuussa 1944<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n

Rukaj\u00e4rven suunnan kes\u00e4taisteluiden 1943 l\u00e4ht\u00f6kohdista<\/h2>\n
\n

Kuten tunnettua, Rukaj\u00e4rven kauppalan\/kyl\u00e4n valtauksen ja Ontajoen ylitt\u00e4misen j\u00e4lkeen 14.Divisioonan hy\u00f6kk\u00e4ys Ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4yksell\u00e4 pys\u00e4ytettiin tavoitetasalle. Joukot ryhmitettiin suomaaston vuoksi osittain varsin ep\u00e4edullisina pidettyihin puolustusasemiin, jotka pidettiin olennaisilta osin sellaisinaan aina syyskuun 1944 alussa julistettua aselepoa seuranneeseen joukkojen paluuvet\u00e4ytymiseen saakka.<\/p>\n

Tilanteen yleisesti vakiinnuttua tulitoiminta asemasodan aikana pysyi ajoittain hyvinkin v\u00e4h\u00e4isen\u00e4 my\u00f6s Rukaj\u00e4rven suunnalla. Erillisten vihollishy\u00f6kk\u00e4ilyjen torjunnan ohella keskityttiin ahkeroimaan asemien parantamiseksi. Kentt\u00e4vartioita, \u201dPallon\u201d tapaan, muokattiin juoksuhaudoin, piikkilankaestein ja miinakentin varustetuiksi ympyr\u00e4nmuotoisiksi \u2019siilitukikohdiksi\u2019; piirrokset j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Rukaj\u00e4rven suunnalla voimat jouduttiin puolustuslohkon laajuuden (noin 200 x 200 kilometri\u00e4) vuoksi keskittym\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 teiden suunnassa olevien asemien puolustukseen. V\u00e4liin j\u00e4\u00e4neill\u00e4 er\u00e4maaosuuksilla tukeuduttiin kentt\u00e4vartioketjuihin. II\/JR52:n kaistalla eteenty\u00f6nnettyn\u00e4 tukikohtana suosaarekkeessa oli mm. \u201dPallo\u201d, aiemmin suomalaisittain nimetty \u201dVuoreksi\u201d.<\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4iset kutsuivat alkuvaiheessa ko. kumparetta \u201dNimett\u00f6m\u00e4ksi kukkulaksi\u201d. Siit\u00e4 oli tullut neuvostojoukoille \u201dpiikki nahassa\u201d ja erityinen \u201dsilm\u00e4tikku\u201d. Jo lokakuussa 1942 vihollinen oli vallannut haltuunsa naapuritukikohta \u201dSuven\u201d, ja hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 jatkettiin 1943 alkupuolella toistuvasti my\u00f6s mm. \u201dPallon\u201d valloittamiseksi.<\/p>\n

\u00a0Vihollinen valtaa 26.6.1943 \u201dPallon\u201d yll\u00e4tyshy\u00f6kk\u00e4yksin<\/h2>\n

Juhannusp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeisen\u00e4 aamuna jo klo 8:00 aikaan vihollinen aloitti tavattoman voimakkaana ja tasaisena toista tuntia kest\u00e4neen tulivalmistelun \u201dPalloon\u201d takamaastoineen. Hy\u00f6kk\u00e4ys tapahtui ilman tavanomaisia edelt\u00e4neit\u00e4 harhautuksia ja muutoinkin t\u00e4ysin yll\u00e4tt\u00e4en. Suomalaisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 salakuuntelutoiminta ei ollut antanut v\u00e4h\u00e4isint\u00e4k\u00e4\u00e4n viitett\u00e4 vihollisten hy\u00f6kk\u00e4ysaikeista, vaikka \u201dPallon\u201d edess\u00e4 oli kyll\u00e4 todettu vilkasta toimintaa. Yll\u00e4tyst\u00e4 juuri edelt\u00e4nyt perinteinen suomalais-juhannus oli siten saatu viett\u00e4\u00e4 per\u00e4ti rauhanomaisissa ja leppoisissa tunnelmissa.<\/p>\n

\"HS-07-T\u00e4hystystorni<\/a>
\u201dTer\u00e4n\u201d 30-metrisiin ikihonkiin rakennettu t\u00e4hystys- ja tulenjohtotorni (kuva vieress\u00e4 oikealla)<\/figcaption><\/figure>\n
\"HS-06-s16-3\"<\/a>
3.\/Rask.Psto 29:n tulenjohtajat Esko Salin ja Kauko Jokiala upseerikorsussa Rovam\u00e4en \u201dTilhess\u00e4\u201d\/\u201dTer\u00e4ss\u00e4\u201d (kuva alla)<\/figcaption><\/figure>\n

Veteraani-is\u00e4ni muistelee her\u00e4nneens\u00e4 t\u00e4ydest\u00e4 unesta valtavaan rytin\u00e4\u00e4n \u201dTer\u00e4\u201d-peitenimell\u00e4 (aiemmin \u201dTilhi\u201d) tuossa vaiheessa kutsutun vakinaisen t\u00e4hystys- ja tulenjohtotorninsa upseerikorsussa Rovam\u00e4ell\u00e4, kun vihollinen raivoisan tykist\u00f6tulen tukemana aloitti yll\u00e4tyshy\u00f6kk\u00e4yksen \u201dPalloa\u201d kohtaan. \u2013 Rask.Psto 29:n 1. Patterin jaosupseerina toisessa korsussa p\u00e4\u00e4tien etel\u00e4puolella Tykist\u00f6nm\u00e4ell\u00e4 muutamaa kilometri\u00e4 et\u00e4\u00e4mp\u00e4n\u00e4 seurannut kapteeni Arvo \u201dAki\u201d Pelkonen<\/i> on osuvasti kuvannut rumputulen kuulovaikutelmaa \u201dkuin olisi perunoita kaadettu laariin\u201d.<\/p>\n

Pian is\u00e4lleni puhelimitse ilmoitettiin takaa, ett\u00e4 h\u00e4nen \u2013 peitenimelt\u00e4\u00e4n \u201dRoisto Kakkosen\u201d \u2013 pit\u00e4isi heti siirty\u00e4 tulenjohtotorniltaan \u201dPalloon\u201d. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n oli yksinkertaisesti se, ettei edes \u201dTer\u00e4n\u201d 30-metrisest\u00e4 ikihonkien varaan pystytetyst\u00e4 tornista ollut suoraa n\u00e4k\u00f6- ja t\u00e4hystysyhteytt\u00e4 \u201dPalloon\u201d saatika sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n vihollisen hallitsemaan alavaan suomaastoon.<\/p>\n

Is\u00e4ni l\u00e4hti \u201dPalloon\u201d tietysti niin nopeasti kuin pystyi. T\u00e4t\u00e4 l\u00e4hestyess\u00e4\u00e4n h\u00e4n tapasi muitakin Raskaan Patteriston miehi\u00e4, mm. hyvin tuntemansa 2.\/Rask.Psto 29:n patterinp\u00e4\u00e4llik\u00f6n luutnantti Veli Maunulan<\/i> ja tulenjohtajan v\u00e4nrikki Mikko Huttusen<\/i>. Is\u00e4ni sai heilt\u00e4 kuulla tilanteesta ja asioista, mm. tukikohdan menett\u00e4misen syyksi ep\u00e4illyn ensi kerran uutuutena Rukaj\u00e4rven suunnalla k\u00e4ytetty\u00e4 Katjusha (Katjushja, Katju\u0161a) -rakettiasetta eli \u201dhehtaaripyssy\u00e4\u201d, jonka kerrottiin pelottaneen miehi\u00e4 ilke\u00e4ll\u00e4 vonkunallaan (t\u00e4m\u00e4 tunnettiin my\u00f6s lempinimell\u00e4 \u201dStalinin urut\u201d). \u2013 Rukaj\u00e4rven suunnan historiikkitoimikunnan j\u00e4sen, professori Toimi \u201dTommi\u201d Lukkarinen<\/i> on kyll\u00e4 ep\u00e4illyt tietoa rakettien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ensi kertaa vasta \u201dPallossa\u201d ja halunnut sen oikaistakin. Is\u00e4ni muistikuva kuitenkin saa arvovaltaista tukea tiedoista mm. Robert Brantbergin<\/i> kirjoittamassa Erkki Raappanan el\u00e4m\u00e4kertateoksessa. <\/i><\/p>\n

Tuossa juhannuksen j\u00e4lkeisess\u00e4 yll\u00e4tysrynn\u00e4k\u00f6ss\u00e4 vihollisen onnistui puolen tunnin sis\u00e4ll\u00e4 jalkav\u00e4kens\u00e4 etummaisin osin p\u00e4\u00e4st\u00e4 tunkeutumaan suomalaistukikohtaan \u201domassa tulessaan\u201d edeten \u2013 siis jo yht\u00e4mittaisena kokonaisen tunnin kest\u00e4neen hy\u00f6kk\u00e4ystulivalmistelun keskivaiheilla. Jalkav\u00e4en el\u00e4v\u00e4\u00e4 voimaa sumeilematta uhraava menettelytapa poikkesi olennaisesti vihollisen totutuista aiemmista rynn\u00e4k\u00f6ist\u00e4. \u2013 J\u00e4lkeenp\u00e4in vihollisvangilta kuultiin heille tuolloin koituneen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tuosta uhkarohkeasta omasta tulivalmistelusta 80 miehen tappiot. Toinen vanki oli kertonut, ettei miehist\u00f6lle ollut ennalta annettu mit\u00e4\u00e4n tietoja hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 \u2013 se siis tarkoituksellisesti viime hetkeen saakka salattiin omilta. \u2013 3.\/Rask.Psto 29:n sotap\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00e4n mukaan vangit olivat kertoneet tarkoituksena olleen suorittaa paljon laajempia operaatioita. Suurin osa hy\u00f6kk\u00e4\u00e4jist\u00e4 oli ollut varta vasten l\u00e4hiseudulta koottuja 15-17 -vuotiaita poikia ja ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 yli 40-vuotiaita miehi\u00e4.<\/p>\n

\u201dPalloa\u201d oli puolustanut alkuvaiheessa ep\u00e4toivoisesti JR 52:n 1. komppania. Tulta johtamaan tukikohtaan oli 2.\/KTR 18:n tulenjohtueen avuksi iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hetetty v\u00e4nrikki Mikko Huttusen johtama 1.\/Rask.Psto 29:n tulenjohtue. Huttuselle teht\u00e4v\u00e4t luovutti v\u00e4nrikki Urho Tiainen<\/i> 2.\/KTR 18:sta, joka oli komennettu paikalle vihollisen alkuvaiheen valtausrynn\u00e4k\u00f6ss\u00e4 vaikeasti haavoittuneen tukikohdan vakinaisen tulenjohtajan luutnantti B\u00f6rje Gr\u00e4sb\u00e4ckin<\/i> tilalle. \u2013 Huttunen on kertonut, ett\u00e4 tukikohdan ulkoiseen yhteydenpitoon oli toimintakuntoisena k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ainoastaan yksi tykist\u00f6n tulenjohtoradio.<\/p>\n

\"HS-08-Lasketut<\/a>
Maasto Rask.Psto 29:n tuliasemista Tuliharjulla \u201dTer\u00e4n\u201d tulenjohtotukikohtaan Rovam\u00e4elle ja edelleen \u201dPallon\u201d kentt\u00e4vartiotukikohtaan; ympyr\u00e4t kuvaavat valmisteltuja maaleja (ruudut 1 x 1 km).<\/figcaption><\/figure>\n

Heti vihollisen tulivalmistelun alettua ja tilanteen selvitty\u00e4 Rask.Psto 29 ja III\/KTR 18 j\u00e4rjestettiin nk. yhteiskytkent\u00e4kuunteluun. Etumaastoon ennalta laskettuja ja valmisteltuja maaleja hy\u00f6dynt\u00e4en tykist\u00f6yksik\u00f6t aloittivat vastavalmisteluammunnat. Rask.Psto 29 ryhtyi Tuliharjun tykkiasemista k\u00e4sin tulittamaan t\u00e4hystyksin \u201dTer\u00e4st\u00e4\u201d havaittuja vihollisen pattereita. Vihollinen vastasi tulitukseen, jolloin sattuivat mm. Arvo Pelkosen muistelemat t\u00e4ysosumat 1. Patterin oikeanpuoleisen jaoksen tykkien v\u00e4liin. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 toinen osuma tuli sitten viel\u00e4 1. tykin aseman sis\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u00a0Suomalaisten ep\u00e4onnistunut palautusyritys<\/h2>\n

JR 52:n historiikin jo 1950 kirjoittanut Lauri Kumlin<\/i> lausuu \u201dPallon\u201d merkityksen olleen rykmentille ensiarvoisen. Niinp\u00e4 JR 52:n komentaja majuri Antti Seitamo<\/i> oli divisioonankomentaja E.J. Raappanalta pyyt\u00e4nyt \u2013 ja my\u00f6s k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 saanut \u2013 takaisinvaltaukseen reservipataljoonan.<\/p>\n

Rykmentin esikuntaan kiireesti koolle kutsutussa neuvottelussa Raappanan, tykist\u00f6komentaja everstiluutnantti Viljo Id\u00e4np\u00e4\u00e4-Heikkil\u00e4n<\/i> ja majuri Eino Lassilan<\/i> saapuvilla ollessa torjunnan johtoon m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin my\u00f6s paikalla ollut I\/KTR 18:n komentaja Reino Hirva<\/i>. \u2013 Hirva on kertonut tulleensa m\u00e4\u00e4r\u00e4tyksi tuossa tilanteessa lomalle l\u00e4hteneen Id\u00e4np\u00e4\u00e4-Heikkil\u00e4n sijaiseksi. Rykmentin komentaja eversti Joose O. Hannula<\/i> puolestaan oli Hirvan kertoman mukaan \u201dsairaana\u201d, mist\u00e4 syyst\u00e4 Lassila oli kutsuttu paikalle h\u00e4nen tilalleen.<\/p>\n

Yhteistoiminnassa sittemmin everstin arvon saaneen jalkav\u00e4kijohdon tilap\u00e4isen operaatiop\u00e4\u00e4llik\u00f6n Lassilan kanssa, Reino Hirva \u2013 nyt tykist\u00f6komentajan asemavaltuuksin \u2013 laati nopeasti suunnitelman tulivalmistelua varten \u201dPallon\u201d takaisin ottamiseksi. Hirvan-Lassilan suunnitelmassa II\/JR 52:n hy\u00f6kk\u00e4yksen H-hetkeksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin klo 14:50. Tulivalmistelu alkoi klo 13:30 kolmen patteriston eli I\/KTR 18:n, III\/KTR 18:n ja Rask.Psto 29:n sek\u00e4 jalkav\u00e4en raskaiden ja kevyiden kranaatinheitinten voimin.<\/p>\n

\"HS-10-Kaje<\/a>
Kaksi karttapiirrosversiota \u201dPallosta\u201d; yll\u00e4 patteristonkomentaja Lennart Kajeen ja seuraava veteraanikirjailija Onni Palasteen<\/figcaption><\/figure>\n

\"HS-09-Pallo<\/a><\/p>\n

Vastustajat olivat ilmeisesti kuitenkin osanneet odottaa suomalaisten vastahy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4, tai sitten se jotenkin paljastui heille: ryhmitysalueelle eli tukikohdasta lounaaseen sijainneelle mets\u00e4kannakselle ammuttu vastavalmistelu pys\u00e4ytti suomalaisjoukkojen hy\u00f6kk\u00e4ysliikkeen. Ep\u00e4onnistumisen j\u00e4lkeen jatkettiin kuitenkin h\u00e4irint\u00e4ammuntaa vihollisen lis\u00e4joukkojen saapumisen ja tukikohdassa jo olevien kaivautumisen est\u00e4miseksi.<\/p>\n

Suomalaistykist\u00f6\u00e4 alkoi nyt vaivata ammuspula. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kaikki irrotettavissa olleet kuorma-autot k\u00e4skettiin ammuskuljetuksiin Repolasta ja jopa Lieksasta saakka. Iltay\u00f6h\u00f6n menness\u00e4 ammuspulaa sent\u00e4\u00e4n n\u00e4in saatiin helpotetuksi. Tarvittiin my\u00f6s uutta p\u00e4\u00e4llyst\u00f6\u00e4, jota onneksi my\u00f6s saatiin k\u00e4ynniss\u00e4 olleelta upseerikurssilta Tiiksj\u00e4rvelt\u00e4.<\/p>\n

\u201dPallon\u201d takaisinvaltaus onnistuu y\u00f6ll\u00e4 26.-27.6.1943<\/h2>\n

Suomalaisten uudesta tulivalmistelusta, jonka Lauri Kumlin luonnehtii \u201dtarkaksi ja hyvin johdetuksi\u201d, muodostui tehokas. Se ammuttiin 26.6. iltay\u00f6st\u00e4 klo 23:10 alkaen samoilla yksik\u00f6ill\u00e4 kuin edellinenkin. H-hetkeksi oli nyt ajoitettu seuraavan vuorokauden 27.6. puolelle klo 0:30, eik\u00e4 vihollinen ilmeisesti ollut osannut odottaa vastahy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 tuohon aikaan. \u2013 Keskikes\u00e4n valoisana y\u00f6n\u00e4 l\u00e4hes 1\u00bd tuntia kest\u00e4neess\u00e4 valmistelussa yksinomaan Rask.Psto 29 12 tykkeineen k\u00e4ytti 760 ammusta.<\/p>\n

Tukikohta saatiin suomalaiselle jalkav\u00e4elle koitunein raskain tappioin hallintaan p\u00e4\u00e4osin klo 2:00:n aikaan ja lopulta t\u00e4ysin klo 4:00:\u00e4\u00e4n menness\u00e4. Osaltaan \u201dPallon\u201d takaisinvaltauksen onnistumista auttoi se, ett\u00e4 vihollisella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samaan aikaan olleen k\u00e4ynniss\u00e4 ampumatarvikkeiden t\u00e4ydennys.<\/p>\n

Aamup\u00e4iv\u00e4 27.6. kului hiljaisuuden vallitessa. Aavisteltiin kyll\u00e4, etteiv\u00e4t taistelut viel\u00e4 olleet lopussa. Takaisinvaltauksen j\u00e4lkeen osa suomalaisten raskaasta tykist\u00f6st\u00e4 jatkoi havaittujen vihollisen pattereiden tulittamista p\u00e4\u00e4osan ampuessa h\u00e4irint\u00e4\u00e4 ja vastavalmisteluja.<\/p>\n

I\/JR 52 otti noin klo 15:00 tukikohdassa rykmentin II-pataljoonalta puolustusvastuun.<\/p>\n

Vihollisen h\u00e4irint\u00e4yritykset jatkuvat 28.6.1943<\/h2>\n

Vastustajat aloittivatkin j\u00e4lleen 28.6. aamuy\u00f6ll\u00e4 klo 2:00 hy\u00f6kk\u00e4ysvalmistelun. Kovana h\u00e4irint\u00e4- ja sulkuammuntana alkanut ammunta muuttui varhain klo 7:00:n aikaan tunnin kest\u00e4neeksi tulivalmisteluksi ja rumputuleksi. Suomalaisten lankapuhelinyhteydet katkesivat heti, mutta onneksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n j\u00e4i alikersantti Huttusen hoitama radio, jota lienee tuolloin kuunnellut koko divisioona; n\u00e4in muisteli 1.\/Rask.Psto 29:n patteriupseerina toiminut veteraani majuri Teuvo Ilmonen<\/i>.<\/p>\n

Suomalaisten ampumat sulut kuitenkin lamauttivat lopulta l\u00e4hes viiden tunnin ajan itsepintaisesti etenem\u00e4\u00e4n pyrkineen vastapuolen jalkav\u00e4en hy\u00f6kk\u00e4yshalut. Uusi vihollisyritys tehtiin viel\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 klo 16:00, mutta j\u00e4lleen torjuntatuli hajotti hy\u00f6k\u00e4nneet neuvostojoukot. Lopulta tilanne rauhoittui iltaan klo 18:00 menness\u00e4.<\/p>\n

Tilastotietoja, arviointeja, pohdintoja<\/h2>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4\u00e4n Lauri Kumlin toteaa, ett\u00e4 taistelun hiljennytty\u00e4 \u201dPallo\u201d ei ollut en\u00e4\u00e4 ulkonaisesti omistamisen arvoinen: sen komea mets\u00e4 oli pirstoutunut tikuiksi, paljaana t\u00f6rr\u00f6tt\u00e4v\u00e4 kukkula kantoineen oli nyt t\u00e4hystett\u00e4viss\u00e4 vihollisen hallitsemalta keskeiselt\u00e4 kukkulalta 192.0, tukikohdan korsut ja pes\u00e4kkeet olivat sortuneet ja taisteluhaudat pahoin vaurioituneet.<\/p>\n

Is\u00e4ni on samoin ottanut ep\u00e4ilev\u00e4n kannan \u201dPallon\u201d tukikohdan suomalaishallinnassa pit\u00e4misen mielekkyyteen mittavien henkil\u00f6- ja materiaaliuhrausten kustannuksella. H\u00e4n muistelee, ett\u00e4 asia oli her\u00e4tt\u00e4nyt aseveljien kesken paljon kriittisi\u00e4 keskusteluja sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/p>\n

\"Tukikohta<\/a>
Pallon lohdutonta maisemaa.<\/figcaption><\/figure>\n
\"HS-11-pelkonen49-2\"<\/a>
Istumassa verryttelypuseroinen tulenjohtaja Mikko Huttunen<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Taisteluihin on arvioitu osallistuneen Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton jalkav\u00e4kijoukkoja ainakin kahden pataljoonan verran, JR 345:st\u00e4 ja JR 132:sta N\u00e4it\u00e4 tukemassa oli pattereittain ja jaoksittain maastoon p\u00e4\u00e4tielt\u00e4 pohjoiseen ryhmittyneit\u00e4 tykist\u00f6yksik\u00f6it\u00e4, ilmeisesti TR 53 kokonaisuudessaan tai ainakin kevyit\u00e4 76 mm:n kanuunapattereita ja kaksi haupitsipatteria.<\/p>\n

Lennart Kaje arvelee, ett\u00e4 vihollisen hy\u00f6kk\u00e4yksen ajoitus huonoon t\u00e4hystyss\u00e4\u00e4h\u00e4n ja raskaan ilmatorjuntatykist\u00f6n siirt\u00e4minen l\u00e4hemm\u00e4ksi eteen ovat liittyneet suomalaisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottaman uuden lentot\u00e4hysteisen tulenjohdon eliminoimiseen tai vaikeuttamiseen. T\u00e4st\u00e4 huolimatta lent\u00e4jiemme ja tykkimiesten yhteisty\u00f6 toimi hyvin: Lentolaivue 14:n komentaja Ragnar Magnusson<\/i> on kertonut, ett\u00e4 juuri ennen juhannusta 23.6. oli suoritettu Tiiksj\u00e4rven lentotukikohdasta k\u00e4sin lentot\u00e4hysteisen tulenjohdon tukemaa ammuntaa, jota varten oli koulutettu mm. Rask.Psto 29:sta patteristoupseeri kapteeni Karl-Vilhelm \u201dKalle\u201d Ryt\u00f6vaara<\/i> ja tulenjohtaja kapteeni Pentti Tuomainen<\/i>.<\/p>\n

Yll\u00e4tyshy\u00f6kk\u00e4yksen mahtavan tykkikumun kiiritty\u00e4 26.6. aina Tiiksj\u00e4rvelle saakka sielt\u00e4 starttasi kapteeni Martti Kalima<\/i> Fokker D.XXI -h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4partioineen tilannetta \u201dPallon\u201d ymp\u00e4rill\u00e4 havainnoimaan. Kaliman kuvaili radiolla tuliasemille v\u00e4litett\u00e4viksi n\u00e4k\u00f6havaintojaan ja antoi ohjeita kranaatinheitin- ja tykist\u00f6tulen tarkentamiseksi. H\u00e4n saattoi viel\u00e4 ilmasta k\u00e4sin kertoa tulen nyt osuvan. \u2013 My\u00f6s my\u00f6hemmin \u201dPallon\u201d takaisinvaltaustilanteessa oman lentot\u00e4hystyksen ilmasta k\u00e4sin on kerrottu osaltaan johtaneen tulen osumista.<\/p>\n

Jyri Paulaharjun<\/i> (1994) mukaan taistelut \u201dPallosta\u201d olivat ainakin ammuskulutuksen kannalta tarkasteltuna \u201dsuurehko tapaus\u201d. \u2013 Lauri Kumlinin varhemmin kertoman mukaan kentt\u00e4tykist\u00f6mme ja kranaatinheittimemme k\u00e4yttiv\u00e4t yhteens\u00e4 noin 26.500 ammusta. Reino Hirvan veteraanimuistelmien t\u00e4sm\u00e4luvut varmentavat t\u00e4m\u00e4n: \u201dsuomalaisen tykist\u00f6n ja heittimist\u00f6n yhteinen a-kulutus nousi 26.347 kranaattiin, mik\u00e4 jakautui taistelup\u00e4ivi\u00e4 kohden 26.6. = 7.373 kr., 27.6. = 7.360 kr. ja 28.6. = 11.614 kr.\u201d.<\/p>\n

Patteristonkomentaja Lennart Kajeen mukaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n h\u00e4nen Rask.Psto 29:ns\u00e4 k\u00e4ytti koko \u201dPallon\u201d kolmip\u00e4iv\u00e4isen taisteluvaiheen aikana yhteens\u00e4 3.000 kranaattia. \u2013 Tulenjohtajais\u00e4ni puolestaan kuvailee: \u201dSellaista r\u00e4iskett\u00e4, ujellusta, r\u00e4tin\u00e4\u00e4, pauketta ja r\u00e4j\u00e4hdyst\u00e4 en ollut \u2013 ainakaan niin l\u00e4helt\u00e4 \u2013 kertaakaan jatkosodan aikana kokenut\u201d.<\/p>\n

Lauri Kumlin kertoo vihollisen j\u00e4tt\u00e4neen kaatuneina tukikohtaan 115 ja etumaastoon noin 350. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Suomelle vankeja kertyi 39. Haavoittuneita lienee kokemuksen mukaan nelinkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 eli varovaisesti arvioiden noin 1.500. \u2013 Taistelujen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 neuvostopuolella t\u00e4st\u00e4 suon keskell\u00e4 sijaitsevasta m\u00e4est\u00e4 siirryttiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 \u201dTuskien kukkula\u201d.<\/p>\n

Kumlinin mukaan koko JR 52:n osalta omat tappiot olisivat olleet kaatuneina (vain!) kaksi upseeria, viisi aliupseeria ja 30 miest\u00e4, haavoittuneita yhteens\u00e4 runsas 200. Jatkosodan historia-teoksesta ilmenev\u00e4t suomalaisten kokonaistappiot kuitenkin olivat olleet 223 miest\u00e4, joista 37 katosi ja 25 kaatui; haavoittuneita oli 161. \u2013 Lennart Kaje ilmoittaa oman Rask.Psto 29:ns\u00e4 miehist\u00f6tappiot 14 haavoittuneeksi, n\u00e4ist\u00e4 kolme vaikeammin; kaikki kuitenkin samasta 1. Patterista, heist\u00e4 11 tuliaseman ja kolme tulenjohtueen puolelta.<\/p>\n

Keskeinen l\u00e4hdeaineisto<\/h2>\n<\/div>\n

Lennart Kaje: \u201dRukaj\u00e4rven suunnan tykist\u00f6n sotahistoria I-II 1941-1944\u201d. Julkaisematon k\u00e4sikirjoitus; alkuper\u00e4inen luovutettu Sota-arkistoon 9.7.1986 nrolla PK 1648\/3<\/p>\n

Lauri Kumlin: \u201dRukaj\u00e4rven suunnan taistelut\u201d. Kirjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 JR 52:n osuutta (Savon Sanomain Kirjapaino Oy, 1950)<\/p>\n

Jyri Paulaharju \u2013 Martti Sinerma \u2013 Matti Koskimaa<\/i>: \u201dSuomen kentt\u00e4tykist\u00f6n historia, II osa, 1939-1945\u201d (Historiatoimikunta, 1994), erityisesti jaksot \u201dEteneminen Rukaj\u00e4rvelle\u201d (s. 265-368) ja \u201dAsemasodan keskeisi\u00e4 taisteluja\u201d (s. 334-335)<\/p>\n

Esko Saraluoto ent. Salin \u2013 Hannu Saraluoto: \u201dTykki ravissa. Stadin kundina tykist\u00f6suojeluskunnan poikaosastosta jatkosodan yl\u00e4savolaisen raskaan haupitsipatterin tulenjohtajaksi Rukaj\u00e4rven suunnan etulinjan tukikohtiin, r\u00e4meille ja kiveli\u00f6ihin\u201d. Suomen Tykist\u00f6museon julkaisu n:o 6\/2008 (Karisto Oy 2008)<\/p>\n

\u201dJatkosodan historia 4-5, Er\u00e4maasotaa \u2013 taistelu tukikohta \u201dPallosta\u201d” (s. 232); Sotatieteen laitoksen julkaisut XXV:4-5 (WSOY 1991)<\/p>\n

Eero Elfvengren<\/i>: \u201dRukaj\u00e4rven suunnan taistelut. Asemasotavaihe\u201d; teoksessa Marko Palokangas<\/i> (toim.) \u201dJatkosodan tiell\u00e4\u201d (Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitoksen ja Sotamuseon julkaisuja (Gummerus 2004)<\/p>\n

Robert Brantberg: \u201dKorpikenraali\u201d. Rukaj\u00e4rven komentajan ja er\u00e4miehen Erkki Raappanan el\u00e4m\u00e4kerta, sivut 185-189 (Kustannusosakeyhti\u00f6 Revontuli\/Gummerus 2006)<\/p>\n

Patteristokomentaja Lennart Kajeen taistelukertomus ajalta 26.-28.6.43, liitteen\u00e4 1.Ptri\/Rask.Psto 29:n tulenjohtajan Mikko Huttusen taistelukertomus ajalta 27.-28.6.43<\/p>\n

Rask.Psto 29:n ja 3.Ptri\/Rask.Psto 29:n sotap\u00e4iv\u00e4kirjat kes\u00e4lt\u00e4 1943<\/p>\n

Useilta veteraaneilta 1987 alkaen kirjatut kertomukset Rukaj\u00e4rven suunnan historiatoimikunnan ker\u00e4\u00e4miss\u00e4 haastatteluissa ja muistelmissa; erityisesti kenraaliluutnantti Reino Hirvan sek\u00e4 kapteeni Arvo Pelkosen itse kirjoittamat laajahkot tekstit<\/p>\n

Tulenjohtaja Urho Tiaisen muistikuvia 1997 otsikoilla \u201dMinun sotani\u201d ja \u201dOsuuteni \u201dPallon\u201d-tukikoh- dan vastaiskuun kes\u00e4kuussa 1943\u201d<\/p>\n

Lentolaivue 14:n komentajan majuri Ragnar \u201dRankku\u201d Magnussonin sodanj\u00e4lkeiset muistiinpanot<\/p>\n

Sotahistoriakirjailija Hannu Siivosen<\/i> ker\u00e4\u00e4m\u00e4 aineisto ja muistiinpanot \u201dTykist\u00f6lennoista Rukaj\u00e4rven suunnalla 1941-1944\u201d (julkaisematta)<\/p>\n

Valokuvat<\/h2>\n

SA-arkisto sek\u00e4 Hannu Saraluoto.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Is\u00e4ni yliluutnantti Esko Saraluoto (s. 1921, k. 1992, kev\u00e4\u00e4seen 1944 Salin) toimi l\u00e4hes koko jatkosodan ajan 3.Ptri\/Rask.Psto 29:n tulenjohtajana, v\u00e4lill\u00e4 jaosjohtajana ja patteriupseerina. Itse olen 67-vuotias yritt\u00e4j\u00e4el\u00e4kkeell\u00e4 oleva entinen asianajaja, Lue lis\u00e4\u00e4…RASKAS PATTERISTO 29 \u201dPALLON\u201d TAISTELUISSA<\/span>\u2192<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-572","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-luokittelematon"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p72N2f-9e","_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/572","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=572"}],"version-history":[{"count":7,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/572\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":622,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/572\/revisions\/622"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=572"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=572"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=572"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}