{"id":601,"date":"2013-09-08T10:11:07","date_gmt":"2013-09-08T07:11:07","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/?p=601"},"modified":"2013-09-08T11:02:27","modified_gmt":"2013-09-08T08:02:27","slug":"jouko-pennasen-esitelma-100-vuotta-erkki-matilaisen-1913-1986-syntymasta","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/luokittelematon\/jouko-pennasen-esitelma-100-vuotta-erkki-matilaisen-1913-1986-syntymasta\/","title":{"rendered":"Jouko Pennasen esitelm\u00e4: 100 vuotta Erkki Matilaisen ( 1913 \u2013 1986 ) syntym\u00e4st\u00e4"},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>

<\/h2>\n
\"Talousneuvos,<\/a>
Talousneuvos, tietokirjailija Jouko Pennanen esitelm\u00e4 31.8.2013. Kuva Leevi Kuokkanen<\/figcaption><\/figure>\n

VAPAUDENRISTIN\u00a0 RITARIKUNNAN\u00a0 RITARI<\/h2>\n

Erkki Matilaisen el\u00e4m\u00e4n v\u00e4liaikatiedot on julkaistu jo vuonna 1947 ilmestyneess\u00e4 Iisalmen yhteislyseon 50\u2013vuotishistoriassa 1896 \u2013 1946: \u201dMATILAINEN\u00a0 Erkki, piirustuksenopettaja, Helsinki. S. 25.4.13 Iisalmessa. Vanh.: ent. junamies August Matilainen ja Anna Sofia Stadig. Opp. I-VIII l. 25 \u2013 34. Keskikoulu 31. Yliopp.34. Valmistunut piirustuksenopettajaksi taideteollisuuskeskuskoulussa 41. Kapteeni. VR 4, VR 4 tlk ja VR3. Puoliso v:sta 44\u00a0 Eila Rossi. Lapsia yksi.\u201d<\/p>\n

100 vuotta sitten syntynyt Erkki Matilainen oli Vapaudenristin ritarikunnan ritari. H\u00e4nest\u00e4 tuli res. v\u00e4nrikki v. 1935,\u00a0 luutnantti v. 1940 ja tyk. kapteeni v. 1943.<\/p>\n

\"Scan10485-2-Matilainen<\/a>
Kapteeni Erkki Matilainen<\/figcaption><\/figure>\n

Sirkku Tikkasen\u00a0 lyseon\u00a0 historiaan kirjoittamassa luvussa \u00a0\u201dTaideharrastuksista koulumme piiriss\u00e4\u201d on Erkki Matilaisesta seuraavaa teksti\u00e4: \u201dHieman nuorempaa polvea edustavat taiteilijat\u00a0 ERKKI\u00a0 MATILAINEN\u00a0 ja\u00a0 Niilo Keinonen, jotka molemmat ovat toimineet piirustuksenopettajina. Matilainen on j\u00e4tt\u00e4nyt opettamisen jatkaakseen viel\u00e4 opintojaan ja antautuakseen kokonaan uovaan ty\u00f6h\u00f6n. H\u00e4nen t\u00f6it\u00e4\u00e4n on usein ollut n\u00e4ytteill\u00e4.\u201d<\/p>\n

L\u00e4hde: Iisalmen yhteislyseo 1896 \u2013 1946,\u00a0 kirjoittanut\u00a0 E. Jylh\u00e4vaara, Iisalmessa 1947,\u00a0 Savon Sanomain Kirjapaino Oy, Kuopio 1947.<\/p>\n

Iisalmen yhteislyseon kertomuksessa lukuvuodelta 1931 \u2013 1932 n\u00e4kyy, ett\u00e4 VI:n luokan oppilas ERKKI\u00a0 MATILAINEN\u00a0 on\u00a0 klassillisella linjalla opiskellut\u00a0 fysiikkaa, kemiaa, piirustusta ja\u00a0 muovailua\u00a0 sek\u00e4\u00a0 uskontoa, opetus-eli suomenkielt\u00e4,\u00a0 ruotsinkielt\u00e4, saksankielt\u00e4,\u00a0 englanninkielt\u00e4, latinankielt\u00e4, historiaa ja yhteiskuntaoppia, maantietoa, luonnonhistoriaa, matematiikkaa ja voimistelua. Piirustuksessa ja muovailussa on \u201dpiirretty ja v\u00e4ritetty esineryhmi\u00e4, t\u00e4ytettyj\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 ja kasveja. Hiilipiirustusta el\u00e4v\u00e4n mallin mukaan. Maisemaharjoitelmia. Sommittelua. Taidehistoriaa\u201d. Kertomuksessa sanotaan\u00a0 poikien\u00a0 voimistelusta mm., ett\u00e4 \u201dsyksyisin ja kev\u00e4isin on ulkona ahkerasti harjoitettu pes\u00e4 \u2013ja jalkapalloa sek\u00e4 yleisurheilua. Talvella on hiihdetty ja pelattu j\u00e4\u00e4palloa\u201d.<\/p>\n

L\u00e4hde: Iisalmen yhteislyseo, kertomus lukuvuodelta 1931-1932, Iisalmi 1932,\u00a0 Oy. Salmettaren Kirjapaino<\/p>\n

\n

Erkki Matilaisen opettajista yhteislyseossa kannattaa erityisesti mainita Lapinlahdella vuonna 1891 syntynyt ( 8.10.1891 )\u00a0 HELMI\u00a0 MARIA \u00a0RIIHIAHO, syntyisin\u00a0 Tikkanen \u2013 h\u00e4n itsekin Iisalmen yhteislyseon kasvatti \u2013 joka oli vuonna 1917\u00a0 \u201dsuorittanut Yliopiston piirustussalissa prof. EERO J\u00c4RNEFELTILLE\u00a0 kelpoisuusn\u00e4ytteet valtion oppikoulujen kaunokirjoituksen, piirustuksen ja muovailun opettajan virkoihin\u201d.<\/p>\n<\/div>\n

Talvi-ja jatkosodissa\u00a0 1939-1940 ja 1941-1944 kaatui yhteens\u00e4 103 Iisalmen yhteislyseon oppilasta. Erkki Matilaisen opettajia kaatui kaksi; Suomen kielen lehtori\u00a0 Aino Inkeri Nissinen ( 1900 \u2013 1940 ), Talvisodassa lottana, haavoittui Mantsinsaaren ilmapommituksessa 9.2.1940 ja kuoli 4.3.1940. Yhdysvalloissa syntynyt latinan ja suomen kielen lehtori Jussi – John\u00a0 Wesley\u00a0 Kalervo \u2013 Salmi ( 1905-1941 ), kapteeni ja komppanianp\u00e4\u00e4llikk\u00f6,\u00a0 kaatui \u00a07.7.1941 Kolvasj\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n

MATILAISET\u00a0 JUNALLA\u00a0 IISALMEEN<\/h2>\n

Matilaiset ovat sananmukaisesti junan tuomia; Erkki Matilaisen sisaruksista Kalle ja Jukka syntyiv\u00e4t Mikkeliss\u00e4, mutta kun rata Iisalmelle valmistui vuonna 1902,\u00a0 jo kolmas\u00a0 Matilainen\u00a0 eli Lauri syntyi Iisalmessa. Junamies August Matilainen\u00a0 ( 1872 \u2013 1941 ) ja h\u00e4nen puolisonsa Anna<\/p>\n

Sofia Stadigh ( 1867 \u2013 1939 ) saivat kuusi lasta, jotka kaikki syntyiv\u00e4t keisarillisessa Suomessa \u2013 Suomen suuriruhtinaskunnassa: Karl August eli Kalle\u00a0 v. 1899, Johan Adolf eli Jukka eli Jussi v. 1901 Lauri Vilhelm v. 1904, Martti v. 1907, Anna Sofia v. 1910, Erkki v. 1913.<\/p>\n

Perheen kuopus Erkki k\u00e4vi keskikoulun \u00a0entisess\u00e4\u00a0 oppikoulurakennuksessa, nykyisell\u00e4 Iisalmen Raatihuoneella, Pohjolankadun ja Kauppakadun kulmassa – ja lukion nykyisess\u00e4 lyseossa Haukiniemenkadun ja P\u00e4ivi\u00f6nkadun kulmassa ( 1.9.1931 -).<\/p>\n

Perhe asui Iisalmen Kangaskyl\u00e4ss\u00e4 eli Kankaalla, osoitteessa Kankaankatu 20, MATILA \u2013nimisess\u00e4 talossa, jota perhepiiri on kutsunut \u201dm\u00f6kiksi\u201d, johon ovat joka tapauksessa kuuluneet huone ja keitti\u00f6, pihalla liiteri sek\u00e4 \u201dsauna ja aitta, el\u00e4insuojat sioille ja kanoille sek\u00e4 lehm\u00e4lle\u201d. Erkki Matilaisen \u00f6ljyv\u00e4rimaalaus \u201dMatilan m\u00f6kki\u201d on vuodelta 1931. Matilaisen suvun mukaan \u201dMatilan lasten taiteelliset taipumukset ovat mit\u00e4 ilmeisimmin Anna \u2013\u00e4idin perua. K\u00e4dentaidot ja kekseli\u00e4isyys tullevat is\u00e4 \u2013Aukustin puolelta\u201d. \u201dMestarien Kankaalla\u201d ty\u00f6skenteli monien alojen ja k\u00e4dentaitojen ammattilaisia, kuten r\u00e4\u00e4t\u00e4limestareita, muurarimestareita, suutarimestareita, puusepp\u00e4mestareita, maalarimestareita, ratamestareita, tiemestareita, sepp\u00e4mestareita, vaakamestareita, kuten my\u00f6s Erkki Matilainen on heit\u00e4 listannut ja muistellut. Kankaalta nousivat my\u00f6s professori Sakari Puurunen ja siit\u00e4 Hiekkahaudan reunalta professori Edvin Laine. Oma harvinainen ja hieno tarinansa on \u201dMATILAIS \u2013VELJESTEN\u201d menestys\u00a0 sek\u00e4 huippu-urheilijoina ett\u00e4 taiteilijoina. Vuonna\u00a0 1900 syntynyt Oskari Lappalainen ( 1900 \u2013 1999 ) kertoi minulle ( 2.3.1988 ), ett\u00e4 \u201dMatilaisen pojat juoksivat \u00a0Kankaalla kesken\u00e4\u00e4n\u201d, ett\u00e4 \u201dMatilaiset olivat hirveen mukavia ihmisi\u00e4\u201d ja ett\u00e4 \u201dKalle oli yl\u00e4v\u00e4, Erkki maalaili\u201d.<\/p>\n

\u201dMATILAIS \u2013 VELJESTEN\u00a0 AIKAKAUSI\u201d<\/h2>\n

Iisalmen Visan historiassa kirjoitetaan erityisest\u00e4 \u201dMatilais \u2013veljesten aikakaudesta\u201d. Vuonna 1928 oli Kalle Matilainen Amsterdamin kes\u00e4olympialaisissa\u00a0 10\u00a0000 metrin juoksussa kahdeksas ( 8. ). \u00a0Samassa juoksussa samalla matkalla Paavo Nurmi voitti olympiakultaa ja Ville Ritola hopeaa. Kalle ja Jukka Matilainen edustivat Suomea samoissa Amsterdamin olympialaisissa, Jukan juostessa 400 metrin aidat. Martti Matilainen edusti Suomea\u00a0 3\u00a0000 metrin estejuoksussa sek\u00e4 Los Angelesin olympialaisissa vuonna 1932 ett\u00e4 Berliinin olympialaisissa vuonna 1936, sijoittuen Berliiniss\u00e4 nelj\u00e4nneksi ( 4. ).<\/p>\n

\"7<\/a>
Valokuva on otettu t\u00e4h\u00e4n Iisalmen kaupungin historiateoksesta, johon esitelm\u00e4ss\u00e4 viitataan. Alkuper\u00e4inen kuva on Antti Matilaisen arkistossa.<\/figcaption><\/figure>\n

Erkki Matilainen otteli\u00a0 10 \u2013ottelussa ( v. 1933 )\u00a0 yli 6\u00a0200 \u00a0pistett\u00e4. Vuonna 1934 h\u00e4n Suomi \u2013 Eesti \u2013maaottelussa juoksi 110 metrin aidat, juosten samana vuonna samalla matkalla ( SM- ) Suomen mestaruus \u2013pronssia.<\/p>\n

\u201dMATILAIS \u2013 VELJESTEN\u00a0 P\u00c4IV\u00c4\u201d<\/h2>\n

Erkill\u00e4, Kallella ja Jukalla oli yhteisn\u00e4yttely Iisalmen kaupungin juhlasalissa vuonna 1960, jolloin esill\u00e4 oli \u00f6ljyv\u00e4ri \u2013ja vesiv\u00e4rit\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 veistoksia. Iisalmen Sanomat kirjoitti, kuinka \u201dtaiteilija-urheilijaveljesten ketter\u00e4t hahmot sujakehtelivat yleis\u00f6n seassa\u201d ja kirjoitettiin \u201dMatilais \u2013veljesten p\u00e4iv\u00e4st\u00e4\u201d ja taiteilijaveljeksille ominaisesta herttaisesta huumorista\u201d. Veljesten yhteisn\u00e4yttelyperinne on sittemmin jatkunut Erkki ja Eila Matilaisen tytt\u00e4rien Anun, Leenan ja Eevin yhteisn\u00e4yttelyiss\u00e4, esimerkkin\u00e4 \u201dKolme sisarta\u201d \u2013yhteisn\u00e4yttely\u00a0 Helsingiss\u00e4,\u00a0 Galleria Tokoissa, vuonna 1994, mist\u00e4 Ilta-Sanomat kirjoitti ( 17.11.1994 ) seuraavasti: \u201dKuvanveist\u00e4j\u00e4, graafikko ja tekstiilitaiteilija. N\u00e4m\u00e4 kolme sisarta eiv\u00e4t haikaile vaan tekev\u00e4t taidetta. Eevi Matilainen kertoo, ett\u00e4 \u201dsaimme jo syntyess\u00e4mme taiteilijageenej\u00e4\u201d.<\/p>\n

Erkki ja Eila Matilaisen lapset Eevi Matilainen, Anu Matilainen, Leena Airikkala ja Antti Matilainen ovat pyyt\u00e4neet kertomaan Rukaj\u00e4rvi \u2013 seminaarin j\u00e4rjest\u00e4jille ja yleis\u00f6lle parhaat terveisens\u00e4 sek\u00e4 sen, ett\u00e4 \u201dhe haluavat vaalia is\u00e4ns\u00e4 muistoa ja el\u00e4m\u00e4nty\u00f6t\u00e4\u201d.<\/p>\n

Erkki Matilaisen syntym\u00e4n 100 \u2013vuotismuiston\u00e4yttelyss\u00e4, Iisalmen Ateljee \u2013talossa, Kankaankatu 1D, on esill\u00e4 Rukaj\u00e4rven rintamalla maalattuja akvarelleja tai \u00f6ljyv\u00e4rit\u00f6it\u00e4 yhteens\u00e4 17 kappaletta, esimerkiksi \u201dRukaj\u00e4rvi, uusi korsu 29.10.1942\u201d , \u201dRukaj\u00e4rvi, Piipun maastoa\u201d ja \u201dRukaj\u00e4rvi,\u00a0 lumipukuinen sotilas\u201d. Nuoruuden \u00f6ljyv\u00e4rit\u00f6ihin ovat tallentuneet\u00a0 t\u00e4rke\u00e4t paikat\u00a0 mm. Kangas, Parkatti ja Paloisvuori \u2013 \u201dParkatin ladot\u201d, \u201dPaloisvuorella\u201d, \u201dSyksy Parkatilla\u201d, \u201dKev\u00e4t Parkatilla\u201d, \u201dParkatin syyskes\u00e4\u00e4\u201d, \u201dMatilan m\u00f6kki\u201d. Esill\u00e4 on my\u00f6s \u201dKirkko Lieksassa\u201d vuodelta 1945. Iisalmen kulttuurikeskuksen l\u00e4hell\u00e4, Kirkonm\u00e4ell\u00e4, on Pyh\u00e4n Ristin kirkko, joka on valmistunut vuonna 1934 eli samana vuonna, jolloin Erkki Matilainen kirjoitti ylioppilaaksi viereisest\u00e4 Iisalmen yhteislyseosta. Kirkon vieress\u00e4 on Erkki Matilaisen veist\u00e4m\u00e4 \u201dVaikeiden aikojen\u00a0 1939 \u2013 1945 muistomerkki\u201d. Koska Kirkonm\u00e4en ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on my\u00f6s Erkki Matilaisen tytt\u00e4ren kuvanveist\u00e4j\u00e4 Anu Matilaisen taideteoksia, voisimme kutsua Kirkonm\u00e4ke\u00e4 tavallaan my\u00f6s \u201dMatilaisten m\u00e4eksi\u201d.<\/p>\n

RINTAMAUPSEERI<\/h2>\n

Erkki Matilainen osallistui talvisodassa mm. Uuksun, Kitel\u00e4n, \u00a0Nietj\u00e4rven ja Pitk\u00e4rannan taisteluihin. Jatkosodassa h\u00e4n osallistui\u00a0 tykkeineen ja tykkimiehineen \u00a0mm. Osmanj\u00e4rven, Virran kapeikon, Pl\u00e4kk\u00e4j\u00e4n kannaksen, Omelian, Pajarinj\u00e4rven, Kuollunkij\u00e4rven kannaksen, Ontrosenvaaran, Pismajoen, Rukaj\u00e4rven, Ontajoen ja Ontajoen aseman taisteluihin.<\/p>\n

\"Scan10453-4-Pismajoki-16-8-41-Kettunen-EM-Saloranta-Rossi-jpg\"<\/a>
Hy\u00f6kk\u00e4ysvaiheessa Pismajoki 16.8.1941, l\u00e4hetti Arvo Kettunen, Erkki Matilainen, Saloranta ja Rossi.<\/figcaption><\/figure>\n

Tykkipatterinp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 ja esimiehen\u00e4 h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4\u00a0 palvelleen kenraali Raappanan tapaan, ts. katsoneen miehi\u00e4\u00e4n silmiin \u201dsamalta tasolta\u201d \u2013 ja siteeratakseni muinaista kiinalaista viisautta, \u201djohtaneen kuin ei johtaisikaan\u201d \u2013 mist\u00e4 on antanut aidon todistuksensa my\u00f6s h\u00e4nen l\u00e4hettins\u00e4 tykkimies Arvo Kettunen muistelmissaan: \u201dKun t\u00e4t\u00e4 kirjoitan, tulee v\u00e4kisinkin mieleen, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja kuolema on sent\u00e4\u00e4n kummallista. Min\u00e4kin Matilaisen kanssa koimme monta hetke\u00e4 sellaista, ett\u00e4 olisimme voineet tuhoutua. Ja h\u00e4n on uinunut jo lopullisella,\u00a0 havutetulla petill\u00e4 jo vuodesta -86 l\u00e4htien, ja min\u00e4 taas yh\u00e4 vaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kirjoittelen mit\u00e4 milloinkin. Joten: olkoon t\u00e4m\u00e4 rivini kunnianteko esimieheni, luutn. Erkki Matilaisen muistolle. H\u00e4nen kanssaan ei minulla ollut koskaan vaikeuksia koko hy\u00f6kk\u00e4ysvaiheen aikana. H\u00e4n oli kuin kuka tahansa meist\u00e4.\u201d Ehk\u00e4p\u00e4 paljon h\u00e4nen reiluudestaan oli per\u00e4isin my\u00f6s urheilukentilt\u00e4.<\/p>\n

Iisalmelainen tykist\u00f6nkapteeni Erkki Matilainen ja \u201dstadin friidu\u201d\u00a0 Eila Orvokki Rossi vihittiin avioliittoon Suonenjoen kirkossa\u00a0 24.6.1944. Pariskunnan lapsista Eevi syntyi vuonna 1945, Anu vuonna 1946, Leena vuonna 1953 ja Antti vuonna 1954.<\/p>\n

TAIDEMAALARI,\u00a0 TAIDEPEDAGOGI\u00a0 JA\u00a0 KOULUNEUVOS<\/h2>\n

Erkki Matilainen opiskeli\u00a0 Taideteollisessa keskuskoulussa sek\u00e4 taideakatemiassa, valmistuen taideopettajaksi, yliopettajaksi ja ammattitaiteilijaksi. H\u00e4n aloitti\u00a0 heti sodan j\u00e4lkeen opettajana Lieksan yhteislyseossa 1944 \u2013 1945; sittemmin \u00a0h\u00e4n opetti Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa eli Poikanorssissa kuvaamataidon lehtorina vuosina 1949 \u2013 1976, opettaen my\u00f6s Suomen Taideakatemian koulussa, Taideteollisessa oppilaitoksessa ja \u00a0Opettajakorkeakoulussa.<\/p>\n

Taidemaalari Erkki Matilaisen luomiskaudet on n\u00e4hty my\u00f6s seuraavasti:<\/p>\n

–\u00a0 Koulu \u2013ja opiskeluvuodet\u00a0\u00a0 ( 1930 \u2013luku )<\/p>\n

–\u00a0 Sota-aika ( 1939-1940 ja 1941-1945 , ts. sota, opinnot ja perheen perustaminen )<\/p>\n

–\u00a0 Sotien j\u00e4lkeinen j\u00e4lleenrakennuskausi<\/p>\n

–\u00a0 Kokeilujen kausi ( 1960 \u2013luku )<\/p>\n

–\u00a0 Selkeille vesille\u00a0 ( 1970 \u2013luku )<\/p>\n

–\u00a0 Paluu\u00a0\u00a0 ( 1980 \u2013luku )<\/p>\n

\"Erkki<\/a>
Erkki Matilainen maalaa teosta tykist\u00f6n tuliasemassa. Kuvassa oleva tykki on 152 mm:n neuvostoliittolainen modernisoitu raskas haupitsi, joita saatiin sotasaaliiksi yhteens\u00e4 109 kpl. Tykin suomalainen mallimerkint\u00e4 on 152 H 09\u201330-Skp<\/figcaption><\/figure>\n

Erkki Matilainen on julkaissut useita kuvaamataidon \u00a0oppikirjoja. H\u00e4n osallistui Suomen taiteen n\u00e4yttelyihin Ruotsissa ja It\u00e4vallassa ja kansainv\u00e4lisiin n\u00e4yttelyihin Saksassa. Tasavallan Presidentti ( Mauno Koivisto ) my\u00f6nsi Erkki Matilaiselle\u00a0 kouluneuvoksen arvonimen vuonna 1982.<\/p>\n

\u201dARS\u00a0 LONGA, VITA BREVIS\u201d<\/h2>\n

Erkki Matilainen syntyi Iisalmessa 25.4.1913. H\u00e4n kuoli Helsingiss\u00e4 7.2.1986. Puoliso Eila kuoli kes\u00e4ll\u00e4 2002. He lep\u00e4\u00e4v\u00e4t Helsingiss\u00e4 Malmin hautausmaalla. Haudalla on reliefi Erkki Matilaisen omasta taulusta \u201dSukupolvet\u201d, sek\u00e4 hautakivess\u00e4, Anu Matilaisen veist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \u00a0reliefiss\u00e4 , ovat\u00a0 antiikin kreikkalaisen l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00a0 Hippokrates Kosilaisen ( 460-377 \u00a0eaa ) latinankieliset sanat \u201dArs longa, vita brevis\u201d \u2013 \u201dTaide pitk\u00e4 \u2013 el\u00e4m\u00e4 lyhyt\u201d.<\/p>\n

\u201dMUISTATKO\u201d\u2026<\/h2>\n

Erkki Matilaisen\u00a0 6 \u2013henkinen perhe asui Helsingiss\u00e4. Talvikaudet asuttiin Helsingiss\u00e4, kes\u00e4t vietettiin p\u00e4\u00e4osin Iisalmella , \u00a0Poroveden P\u00e4nninsaaressa. Perheen tekstiilitaiteilija Eevi Matilainen on \u00a0sanonut asiasta seuraavasti ( Iisalmen Sanomat\u00a0 28.7.1991 ): \u201dIisalmi on minulle kes\u00e4 Iisalmi on minulle kes\u00e4 aivan samalla tavalla kuin musiikki on v\u00e4rej\u00e4.\u201d Aivan kuin tyt\u00e4r olisi muistellut is\u00e4ns\u00e4 sanoja: \u201dIisalmi on minulle kes\u00e4.\u201d<\/p>\n

Kouluneuvos Erkki Matilainen on kirjoittanut: \u201dMUISTATKO, ettei miss\u00e4\u00e4n kimaltanut kirkkaammin kuin lapsuuden leikkikentill\u00e4, hiekka ollut l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin hiekkahaudan rinteill\u00e4, polku ollut vet\u00e4v\u00e4mpi kuin Kankaanmets\u00e4ss\u00e4, vesi v\u00e4lkehtinyt kutsuvammin kuin Makkaralahdella auringon kilossa, kalliolouhos salaper\u00e4sempi kuin Poskivuorella. Kai muistat, ettei miss\u00e4\u00e4n ollut ketter\u00e4mp\u00e4\u00e4 ahventa kuin kev\u00e4isell\u00e4 Parkatin purolla\u2026\u201d<\/p>\n

Erkki\u00a0 Matilaisen muistoissa toivotan kaikille Teille hyvi\u00e4 syysp\u00e4ivi\u00e4.<\/p>\n

Valokuvat<\/h2>\n

Antti Matilaisen ja Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistyksen arkisto.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

VAPAUDENRISTIN\u00a0 RITARIKUNNAN\u00a0 RITARI Erkki Matilaisen el\u00e4m\u00e4n v\u00e4liaikatiedot on julkaistu jo vuonna 1947 ilmestyneess\u00e4 Iisalmen yhteislyseon 50\u2013vuotishistoriassa 1896 \u2013 1946: \u201dMATILAINEN\u00a0 Erkki, piirustuksenopettaja, Helsinki. S. 25.4.13 Iisalmessa. Vanh.: ent. junamies August Lue lis\u00e4\u00e4…Jouko Pennasen esitelm\u00e4: 100 vuotta Erkki Matilaisen ( 1913 \u2013 1986 ) syntym\u00e4st\u00e4<\/span>\u2192<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-601","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-luokittelematon"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p72N2f-9H","_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/601","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=601"}],"version-history":[{"count":6,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/601\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":626,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/601\/revisions\/626"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=601"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=601"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=601"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}