{"id":930,"date":"2013-11-24T15:02:12","date_gmt":"2013-11-24T12:02:12","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/?p=930"},"modified":"2013-12-03T22:53:18","modified_gmt":"2013-12-03T19:53:18","slug":"kuka-on-suomen-kansallisaarre","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/ajankohtaista\/kuka-on-suomen-kansallisaarre\/","title":{"rendered":"Kuka on Suomen kansallisaarre?"},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>

Helsingin sanomat kehottaa kansalaisia valitsemaan ”Kuka on Suomen kansallisaarre \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n 24.11.2013 lehdess\u00e4 julkaistussa artikkelissa todetaan: ” Nyt ei \u00e4\u00e4nestet\u00e4 Mannerheimia, vaan el\u00e4vi\u00e4 ihmisi\u00e4, joita ilman Suomi olisi ankeampi paikka.”<\/b><\/p>\n

Toimitus on valinnut jo 50 henkil\u00f6\u00e4 valmiiksi. On mahdollista \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 my\u00f6s omaa ehdokasta.<\/b><\/p>\n

Mik\u00e4li voitte yhty\u00e4 ehdotukseeni \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 <\/b>Tuntematonta sotilasta<\/strong>, toivon, ett\u00e4 voisitte samalla jakaa ehdotusta, l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 viesti eteenp\u00e4in. ”Oma valinta” on lehden viimeisen\u00e4 vaihtoehtona, johon kirjoitetaan teksti <\/b>”Tuntematon sotilas”<\/strong> ja ehdotusta on mahdollista perustella.<\/b><\/p>\n

Helsingin Sanomien ohje:<\/strong> \u00c4\u00e4nest\u00e4\u00e4 voi verkossa osoitteessa hs.fi tai l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 s\u00e4hk\u00f6postia osoitteeseen; hs.sunnuntai@hs.fi tai l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 postikortin osoitteeseen HS Sunnuntai, PL 85, 00089 Sanoma. Merkitse postikorttiin sana ”Kansallisaarre”. Aikaa \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 on maanantaihin 2. joulukuuta asti . Voittaja julkistetaan sunnuntaina 8. joulukuuta 2013.<\/p>\n

Aikaa \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 on maanantaihin 2. joulukuuta asti . Voittaja julkistetaan sunnuntaina 8. joulukuuta 2013.<\/b><\/p>\n

\"Nuori<\/a>
Nuori mies – Tuntematon sotilas<\/strong> v. 1943 Rukaj\u00e4rven kentt\u00e4vartiossa. Monet Rukaj\u00e4rven sotahistoriaan perehtyneet tuntevat kuvan\u00a0henkil\u00f6n, se\u00a0paljastetaan vasta Helsingin Sanomien \u00e4\u00e4nestyksen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4. 2.12.2013, jolloin kerrotaan h\u00e4nen, Tuntemattoman sotilaan,<\/strong>\u00a0lyhyt sotatarina.<\/figcaption><\/figure>\n

Ehdotukseni on ”Tuntematon sotilas”. <\/b><\/h2>\n

Lyhyt perusteluni on seuraava, joka antaa mielest\u00e4ni selv\u00e4n vastauksen Lehden esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kysymykseen: ”Mit\u00e4 olisi Suomi ilman ”<\/b>Tuntematonta sotilasta”, <\/strong>ainakin tylsempi ja v\u00e4ritt\u00f6m\u00e4mpi paikka. He ovat suomalaisia kansallisaarteita, eli el\u00e4vi\u00e4 legendoja, jotka laajentavat kuvaamme siit\u00e4, millaisia suomalaiset ovat.”<\/p>\n

Tuntematon sotilas<\/strong> on muun muassa nuori kotirintaman ”pikkulotta”<\/strong>, joka juuri 70 vuotta sitten valmisti kynttil\u00e4n valossa joululahjojaan ”Tuntemattomalle sotilaalle”,<\/strong><\/em> samoin kuin pikkulotan esimiehen\u00e4 toiminut lottakouluttaja, Kiuruveden Niemiskyl\u00e4st\u00e4 kotoisin oleva perheen\u00e4iti Hilja L\u00e4ms\u00e4<\/strong>, joka kielt\u00e4\u00e4 viel\u00e4kin asettamasta h\u00e4nt\u00e4 ”millek\u00e4\u00e4n jalustalle”. Yht\u00e4lailla h\u00e4n voisi olla rintamalotta<\/strong>, joka suoritti vapaaehtoisena rintamapalvelustaan Rukaj\u00e4rven kentt\u00e4vartiossa jakaen joululahjaksi leipomiaan pullia etulinjan rintamasotilaille, j\u00e4\u00e4den tuolla matkalla Joulun aattona vihollisen vangiksi.<\/p>\n

Tuntematon sotilas<\/strong> voi olla yksi Suomen puolustusvoimien arvostetuimmaksi henkil\u00f6ksi sodan j\u00e4lkeen kohonnut kenraali Ermei Kanninen<\/strong>, joka suoritti vapaaehtoisena teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n Talvisodassa ja neuvotteli Jatkosodan aselevon tultua k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n rauhanehdoista Suomen ja neuvostoarmeijan viimeisen taistelun p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 Rukaj\u00e4rven rintamalla. Samoin h\u00e4n voisi olla yksi Suomen arvostetuimmista veteraanity\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4, jolle hyvin perustein olisi voitu my\u00f6nt\u00e4\u00e4 jo heti Jatkosodan alussa Mannerheimristi<\/strong>. H\u00e4nen johtamansa Repolan Lieksaj\u00e4rven partioretken ansiosta syntyi Jatkosodan ensimm\u00e4inen suurmotti ”Omelian motti”, joka mahdollisti joukkojemme etenemisen. Reservin majuri Pentti Perttulin<\/strong> kauaskantoisen veteraanity\u00f6n tuloksena syntyi poikkeuksellisen laaja perinneaineisto, h\u00e4nen johtamansa partion matkasta on tehty Rukaj\u00e4rven tie elokuva, joka on yksi Suomen katsotuimpia. Sodan j\u00e4lkeen h\u00e4n oli perustamassa kahta, edelleen toimivaa ja menestyv\u00e4\u00e4 suuryhti\u00f6t\u00e4. Perttuli on mallikelpoinen, niin esimiestens\u00e4 kuin alaistensa arvostama esimerkillinen johtaja, niin sodassa kuin siviiliss\u00e4.<\/p>\n

Yht\u00e4lailla Tuntematon sotilas<\/strong> voisi olla jo 98 vuoden ik\u00e4\u00e4n ehtinyt Rukaj\u00e4rven veteraani is\u00e4ni,<\/strong> joka edelleen omaishoitajana huolehtii 92 vuotiaan \u00e4itini hoidosta uunil\u00e4mmitystalossa. Samaten h\u00e4n voisi olla is\u00e4ni aseveli el\u00e4kkeell\u00e4 oleva aina huumorintajuinen Juuan kunnanjohtaja Olavi Tiittanen<\/strong> tai Tuntemattomaksi sotilaaksi <\/strong>j\u00e4\u00e4nyt, kunnallisneuvos Maunu Kankaanp\u00e4\u00e4<\/strong>, joka Jatkosodan viimeiseksi j\u00e4\u00e4neess\u00e4 taistelussa veti suojaan vakavasti haavoittuneen l\u00e4hettikaverinsa Tuntemattoman sotilaan Ilmari Jokelaisen<\/strong>, heid\u00e4n juuri kaatuneen komppanianp\u00e4\u00e4llikk\u00f6ns\u00e4 vierelt\u00e4.<\/p>\n

Samoin Tuntemattomaksi sotilaaksi<\/b> on j\u00e4\u00e4nyt Puolustusvoimain ylikapellimestari Arvo Kuikka<\/strong>, joka on tuottanut iloa niin etulinjan rintamasotilaille kentt\u00e4vartioissa, Korven Radion orkesterin soittajana kuin my\u00f6hemmin koko kansalle tuhatp\u00e4isten veteraanikuorojen johtajana. Tuntemattomaksi sotilaaksi<\/strong> on j\u00e4\u00e4nyt my\u00f6s Tampereella asuva ilmavalvontalotan teht\u00e4viss\u00e4 toiminut kamarineuvos Laila Halme<\/strong>. H\u00e4nen hienostunut k\u00e4yt\u00f6ksens\u00e4 olisi koko kansalle ja nuoremmalle sukupolvelle esimerkkin\u00e4, kaikelle sille, jonka avulla suuretkin koettelemukset ovat voitettavissa, kun kansakuntamme h\u00e4nen sanojaan lainaten, ”on pinteess\u00e4”.<\/p>\n

Valintani osuu Tuntemattomaan sotilaaseen<\/strong>, jollaisia kaikki edell\u00e4 mainitut henkil\u00f6t ovat, el\u00e4v\u00e4t viel\u00e4, ja huolehtivat omista asioistaan ja kantavat huolta my\u00f6s muiden kansalaisten toimeentulosta. Jokaiselle heist\u00e4 rauhantulo 70 vuotta sitten oli suuri, monesti et\u00e4inen toive, mutta vihdoinkin se rauha tuli. Ymm\u00e4rr\u00e4mmek\u00f6 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 rintamasotilaita. Is\u00e4nmaata on puolustettava ja he auttoivat maataan Tuntemattomina sotilaina, vapaaehtoisinakin, mik\u00e4 ei n\u00e4yt\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olevan itsest\u00e4\u00e4n selvyys.<\/p>\n

Tuntemattomaksi sotilaaksi<\/strong> ovat j\u00e4\u00e4neet monet muutkin viel\u00e4 elossa olevat 35.000 rintamasotilasta ja lottaa. Lyhyit\u00e4 veteraanien esittelyvideoita voi n\u00e4hd\u00e4 netist\u00e4 osoitteesta: www.youtube.com\/rukajarvikeskus. \u00a0Ne tavoittaa my\u00f6s nettiosoitteen v\u00e4lityksell\u00e4: www.rukajarvikeskus.fi, tai kaikkien heid\u00e4n rintamakokemukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t videohaastattelunsa menem\u00e4ll\u00e4 Lieksan Rukaj\u00e4rvi-keskukseen, josta haastattelut l\u00f6ytyv\u00e4t kokonaisuudessaan.<\/p>\n

Mik\u00e4li voitte yhty\u00e4 ehdotukseeni \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 <\/b>Tuntematonta sotilasta<\/strong>, toivon, ett\u00e4 voisitte samalla jakaa ehdotusta, l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 viesti eteenp\u00e4in. ”Oma valinta” on lehden viimeisen\u00e4 vaihtoehtona, johon kirjoitetaan teksti <\/b>”Tuntematon sotilas”<\/strong> ja ehdotusta on mahdollista perustella omin sanoin.<\/b><\/p>\n

Tenho Tikkanen, puheenjohtaja<\/h2>\n

Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys ry<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin sanomat kehottaa kansalaisia valitsemaan ”Kuka on Suomen kansallisaarre \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n 24.11.2013 lehdess\u00e4 julkaistussa artikkelissa todetaan: ” Nyt ei \u00e4\u00e4nestet\u00e4 Mannerheimia, vaan el\u00e4vi\u00e4 ihmisi\u00e4, joita ilman Suomi olisi ankeampi paikka.” Lue lis\u00e4\u00e4…Kuka on Suomen kansallisaarre?<\/span>\u2192<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[26],"tags":[],"class_list":["post-930","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p72N2f-f0","_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/930","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=930"}],"version-history":[{"count":7,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/930\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":938,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/930\/revisions\/938"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=930"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=930"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=930"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}