Pohjois-Pielaveden kylät ry näytti jälleen kyntensä, nyt jo 19. kerran. Kyläyhdistyksen puuhamiehet puheenjohtaja Timo Katainen ja Harri-Pekka Luomi myhäilivät tapahtuman jälkeen tyytyväisinä. Kävijämäärä yllätti, kesälomalaiset olivat pääosin jo poissa, mutta silti tapahtumaan osallistui suuri määrä messuvieraita, järjestäjien mukaan liki 1000 ihmistä.
Tapahtumaan oli saatu näyttävä ”Poikkeusoloja kuvaava näyttely”. Rukajärven suunnan historiayhdistys oli koonnut koulun liikuntasaliin näyttelyn. Lisäksi vieraat saattoivat nähdä videokoosteita. Esitelmiäkin kuultiin.
Kainuun prikaatista paikalle oli saapunut sotilasmestari Ahti Kärkkäinen, joka esitelmöi aiheenaan puolustusvoimain toiminta poikkeusaikana. Hän korosti esitelmässään yhteiskunnan yhtenäisyyttä taistelussa vakavaa uhkaa vastaan. Ahti Kärkkäinen vakuutti: Me voitamme tämän taistelun yhdessä käyden. Meidän kaikkien tulee kuunnella sitä, mitä ohjeita annetaan ja ohjeita tulee noudattaa. Se vaatii meiltä jokaiselta hyvää ohjeitten mukaista käytöstä.
Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Seppo Räihä esitti yhdistyksen puolesta kiitokset kutsusta päästä osallistumaan tapahtuman järjestelyihin. Räihä kertoi lyhyesti yhdistyksen toiminnasta, yhdistys keskittyy sotahistoriatiedon keräämiseen. Olemme siinä onnistuneet hyvin. Yhdistyksellä on kaksi Rukajärvi-keskusta toinen Iisalmessa ja toinen Lieksassa. Rukajärven tien nimeäminenkin tehtiin yhdistyksemme aloitteesta. Keskusten avulla olemme onnistuneet kokoamaan Rukajärven suunnan sotahistoriatietoa suuren määrän. Työ jatkuu edelleen.




Pentti Kärkkäisen esitelmän aiheena oli Pielaveden miehet Talvisodassa ja Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Seppo Räihän esitelmän aiheena oli YH-aika. Esitelmien jälkeen käytiin perusteellista keskustelua siitä, miksi Pielaveden miesten tappiot kohosivat keskimääräistä suuremmiksi. Pienen pitäjän miestappiot Talvi- ja Jatkosodassa ovat kaatuneitten tilaston mukaan peräti 449 miestä, mikäli mukaan luetaan Pielavedellä syntyneet ja asuneet, mikä on Yläs-Savossa väkilukuun suhteutettuna yksi suurimmista. Tähän löydettiin osittainen vastaus Jatkosodan hyökkäysvaiheen taisteluista, mutta kaatuneita oli tasaisena virtana läpi sodan.
Kaatuneitten määriä on vertailtu myös eri kirjoissa. Tilastointia vaikeuttavat kuntaliitokset, mitä ei oheisessa taulukossakaan ole täysin osattu ottaa huomioon.

Tenho Tikkasen esitelmä käsitteli sodan jälkeistä sotahistoriatyötä. Ajanpuutteen vuoksi esitelmä jäi pahasti kesken, joten se julkaistaan kirjoitettuna. Esitelmään voi tutustua oheisen linkin takaa TÄÄLTÄ.

Juhlasalin näyttelyyn tutustui ainakin 650 näyttelyvierasta. Koronatilanteen vuoksi järjestäjät olivat huolehtineet vuorottelusta. Näyttelyyn pääsi kerrallaan vain 20 henkilöä, samoin videokatselutilaan, kuten myös esitelmää kuulemaan. Kunkin tilan ovenpieleen oli varattu käsidesit ja saatavilla oli myös hengityssuojaimia, mistä järjestäjät saivat kiitosta, vaikka samalla todettiin, ettei Pielavedellä ole onneksi vielä tavattu yhtään koronatartuntaa.



Tapahtumaan oli saapunut myös lukuisa määrä erilaisia tuotemyyjiä, sotakirjojakin oli kaupan. Räiskäleitä meni kaupaksi hulppea määrä peräti yhdeksän sankollista, eli 400 annosta, myös paistettuja muikkuja oli tarjolla, samoin monenlaisia luonnontuotteita, kirppiksiä ja uuttakin tavaraa. Nuoria pyrittiin houkuttelemaan taidepisteessä käsityöalan taitajien toimesta, Jorma Väätäinen teki moottorisahataidetta. Kaupan ja kyläkoulun välillä ihmiset pääsivät liikkumaan omatekoisella bussilla. Kaiken kaikkiaan kyläyhdistys oli huolella paneutunut ”poikkeusolojen tapahtumaan”. Avauspuheessaan Harri-Pekka Luomi korostikin sitä, että poikkeusolot ovat kohdanneet maata. Halusimme muistuttaa kansalaisia poikkeusajasta erilaisin näyttelyin, sodista on kulunut 75 vuotta. Luomi ja puheenjohtaja Katainen kiittelivätkin lopuksi tapahtumassa vierailleita hyvästä ja huolellisesta ohjeitten noudattamisesta.
Tuloksena – arvokasta tietoa paljon uusia kontakteja
Myös Rukajärven suunnan historiayhdistyksen kannalta tilaisuus oli onnistunut. Varsin monet näyttelyyn osallistuneet vieraat halusivat saada lisätietoa vanhempiensa ja isovanhempiensa sotatiestä. Monet luovuttivat hallussaan olevaa aineistoa yhdistyksen käyttöön.
Pentti Perttuli paljastui tässäkin näyttelyssä monille läheiseksi. Esille tuli Perttulin kirjeenvaihtoa sekä yhteydenpitoa aseveljiensä kanssa. Varhaisin kirje oli päivätty 3.4.1978. Perttulin kirjoittama Muurmannin partioretken (14.-23.1.1942) 8-sivuinen selvitys ”Rakotuli” runon kera on näyttelytilaisuuden arvokasta antia. Sen luovutti Pentti Pietikäinen isänsä Kauko Pietikäisen tallentamasta aineistosta.
Lisäksi yhdistys sai lisätietoa monista taisteluista. Monien veteraanien haastattelutietoa on tallella niin kirjallisena tektinä kuin videohaastatteluina. Sen luovuttamisesta käydään myöhemmin jatkoneuvotteluja.
RSHYry:n digiarkistoon tallentui kolmen veteraanin osalta kantakortteja (2) ja valokuvia (303) sekä asiakirjoja (338 sivua) yhdistykseen liittyi uusia jäseniä.