Ostimme Juuasta viisi vitriiniä, joihin tulemme kokoamaan Rukajärven suunnan sotahistoriatyön kannalta arvioituna poikkeuksellisen merkittäviä kohteita. Niiden joukossa ovat tietenkin:

1. vitriini: 15.6.1986 Nurmeksen Bomban maailmannäyttämöllä perustettu historiikkitoimikunta ja tiedot toimikunnan työstä mihin kuuluu:

Veteraanihaastatteluja yhteensä 640, joista 35 lottaa ääninauhoille ja yli 12.400 sivua ääninauhoilta purettua tekstiä. Tästä aineistosta Antti Tuurin kirjoitti teokset Rukajärven tiellä (1990), Rukajärven aika (1991), Rukajärven linja (1993) sekä Elämä Isänmaalle (1999) ja Rata (2010) sekä Rukajärven tie elokuva (1999). Veteraanit valitsivat Nurmeksessa toimikunnan jäseniksi Pentti Perttulin, Toimi Lukkarisen ja Toivo Rissasen. Myöhemmin toimikunta kutsui puheenjohtajakseen Erkki Setälän, Erkki Koiviston ja Antti Tuurin. Toimikunta lopetti työnsä v. 1993, Perttuli jatkoi keräystyötä käytännössä yksin. Toimikunta täydentyi veteraanien toimesta 26.4.2007, jolloin Antti Tuurin lisäksi toimikuntaan veteraanit valitsivat professori Martti Soikkelin ja Tenho Tikkasen. Toimikunnan työtä päätettiin jatkaa 19.9.2009 Marskin Majalla Lopella pidetyssä Rukajärven suunnan historiayhdistyksen perustavassa kokouksessa. (Lähde: Pentti Perttuli ”Kirjoituksia Rukajärven suunnan veteraanien perinnetyöstä, 22.5.2011 – ISBN 978-952-92-9220-2).

2. vitriini: Rukajärven suunnan veteraani Pentti Perttulin (13.3.1916-27.5.2017) keräämä arkistotieto. Perttulia voidaan pitää kaikki veteraanit lukien ylivoimaisena sotahistoriatyön tekijänä maassamme

3. vitriini: Kenraali Ermei Kanninen (19.10.1922 – 12.11.2015), joka on yhdistyksemme perustajajäsen yhdessä em. Pentti Perttulin kanssa. Kannisen tukea yhdistyksen alkuvuosien sotahistoriatyössä voidaan pitää hyvin ratkaisevana.

4. vitriini: Uutena asiana haluamme koota tietoa myös Ilmari Juutilaisesta (21.2.1914-21.2.1999), joka syntyi Lieksan rautatieasemalla. Hän on kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari (nro 56 – 26.4.1942 ja II lk 28.6.1944).

Haluamme myös näiden vitriineitten kautta korostaa Rukajärven suunnan sotahistoriatyön merkitystä ja asemaa maassamme. Rukajärven suunnan sotahistoriatyö on laajin yhdeltä rintamasuunnalta koottu yhtenäinen aineisto, mikä on koottu veteraaneilta ja/tai heidän perillisiltään. Keräystyön onnistunein muoto oli perustaa Rukajärvi-keskus ja keräystyö jatkuu. Tähän aineistoon kuuluu lisäksi maan laajin rintamataidekokoelma mikä myös sijoitetaan uuteen tilaan.

Lieksan rautatieaseman suunnitteli arkkitehti Thure Hellström vuonna 1908. Rautatieliikenne alkoi vuonna 1910. Rautatieaseman mahdollistaman kasvun ansiosta Lieksa sai taajaväkisen yhdyskunnan aseman v. 1915.

Taajaväkinen yhdyskunta (ruots. samhälle med sammanträngd befolkning) oli Suomen aikaisempien kunnallislakien mukaan maalaiskuntaan kuuluva asutuskeskus, jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus. Sellaisiksi muodostettiin 1900-luvun alussa muun muassa useat tehtaiden tai rautatieasemien ympärille syntyneet asutusalueet sekä myös eräät suurimpien kaupunkien läheisyyteen syntyneet esikaupunkialueet.

Kuvassa Arvi Martikainen, Ismo Ovaskainen, Jatta Kettunen, Seppo Räihä ja Teuvo Kettunen.

Vitriineistä

Vitriinit ostettiin Juuasta Tulikivi Oy:ltä. Vitriinit olivat sijoitettuna yhtiön edustustilaan. Rakennus on kivestä rakennettu entinen voimalaitos aivan Pielisen rannalla. Rakennuksen seinällä koreileva laatta kertoo, että kiviveisto pitäjässä on aloitettu jo v. 1908 juuri tällä paikalla. Vitriineissä on tulikivinen laatta ja tulikivestä tehty antura.

Laatan teksti: Vuolukiviteollisuuden perustajajäsenet v. 1893: Benjamin Frosterus, Paul Shemelewisky, Axel Sigerstedt, Hugo Lindberg, Henrik Selin, Axel von Knorring, Leon von Pfafler, Carl Mannerheim ja Teodor Tallqvist.

Aikaisemmin hankimme ns. ”Marskin vitriinit” – Suomen kulttuurien museosta, missä niihin oli sijoitettu Mannerheimin Aasian matkan esineistö, yhteensä 3.000 esinettä. Lieksan Rukjaärvi-keskuksessa niihin sijoitettiin Pentti Perttulin kokoamaan aineistoa sekä Rukajärven rintamalottien aineiston lisäksi Rukajärven teatterin johtajan aineisto.

Jatta Kettusen ohje

Vitriinihankintaan liittyy aina omat riskinsä ja erityisesti niiden kuljettaminen on haasteita täynnä. Niin tälläkin kertaa. Lieksalainen yrittäjäperhe Jatta ja Teuvo Kettunen halusivat heti kun tuli tietoon vitriinien kuljetustarve tulla auttamaan kuljetuksessa.

Paikalle tullessaan Jatta Kettunen totesi, että vitriinit kannattaisi laittaa käsin vaaka-asentoon, siten ne säilyisivät parhaiten ehjänä. Me miehet emme olleet kuulevinaan ohjetta ja niinpä tapahtui epätoivottava vahinko. Peräkärryyn vitriinit nostettiin trukilla ja niinpä ne kaatuivat ja laseja meni rikki. Talkooväki oli monella tavalla sivistynyttä porukkaa kukaan ei kironnut ja eikä syyllisiä etsitty, vaan kuultiin lausuttavan yhteen ääneen: ”Meidän olisi kannattanut uskoa Jatan antamaa ohjetta”.

”Loppu hyvin – Kaikki hyvin”.

Nyt vitriinit odottavan kaikkea sitä mistä ne tulevat kertomaan vuosikymmeniä eteenpäin. Uuden kohteen suunnittelua varten otamme vastaan ehdotuksia ja jatkossa uskon, että kuulemme entistä tarkemmalla korvalla ”Jatan antamia ohjeita”.

Toivotaan, että ”sirpaleet tietävät onnea”.

Tietoa kootaan

Uusien näyttelykohteitten osalta olemme olleet yhteydessä Ilmari Juutilaisen omaisiin ja myös veteraanien omaisiin ja pyytäneet myös heitä ideoimaan uuden näyttelyn suunnittelua. Lisäksi ideoita ja tietoja on haettu rautatiealan, Kansallisarkiston, kuin myös museoalan yhteisöiltä ja myös Lieksan ulkopuolelta.

Talkooporukka 14.5.2024

Tämän kertaisiin talkoisiin osallistuivat: Lieksasta Jatta ja Teuvo Kettunen, Risto Kiiskinen, Timo Salmi, Rauni Kivinen, Jonne Turunen, Marko Lukkarinen ja Petri Haukka, Juukasta: Risto Inkinen ja Ismo Ovaskainen sekä RSHYry:n jäsenistä Arvi Martikainen, Seppo Räihä ja Tenho Tikkanen.

Olavi Tiittasen haudalle kukat

Talkoopäivän päätteeksi päätimme viedä yhdistyksemme entisen hallituksen jäsenen Olavi Tiittasen haudalle ruusun. Olavi toimi yhdistyksen hallituksessa juuri silloin, kun päätettiin Lieksan Rukajärvi-keskuksen ostamisesta Rukajärven suunnan historiayhdistyksen omistukseen 30.5.2016. Olavi Tiittanen toimi aikanaan Juuan kunnanjohtajan tehtävässä mistä arvovitriinit hankittiin.