{"id":1014,"date":"2014-09-09T20:49:25","date_gmt":"2014-09-09T17:49:25","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/?p=1014"},"modified":"2014-09-09T21:02:40","modified_gmt":"2014-09-09T18:02:40","slug":"tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\/","title":{"rendered":"Tauno Oksanen: Jatkosodan taistelut sodan lopulla"},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>

RUKAJ\u00c4RVEN MOTTI JA KONTOKIN SELKKAUS<\/h1>\n

JATKOSODAN VIIMEISET TORJUNTATAISTELUT JA<\/h2>\n

NEUVOSTOJOUKKOJEN VIIMEISET JATKOSOTAAN LIITTYNEET OPERAATIOT RUKAJ\u00c4RVEN JA UHTUAN SUUNNILLA<\/h2>\n

Olemme kokoontuneet muistelemaan 70 vuoden takaisia Suomen valtakunnan ratkaisuhetki\u00e4 suursodan py\u00f6rteiss\u00e4. Esitelm\u00e4ni varsinainen aihe on Rukaj\u00e4rven suunnan viimeiset taistelut ja sen pohjoisen sauma-alueen omituinen tilanne aselevon astuessa voimaan ja seuraavien viikkojen aikana. Tapahtumien erikoisuuden vuoksi esitelm\u00e4n otsikko on Rukaj\u00e4rven motti ja Kontokin selkkaus.<\/p>\n

\"Sotahistorioitsija<\/a>
Sotahistorioitsija rajakapteeni Tauno Oksasen esitelm\u00e4n aiheena oli Jatkosodan taistelut sodan lopulla.<\/figcaption><\/figure>\n

Suomen armeija oli saavuttanut vastuualueellaan kes\u00e4n ja syksyn 1944 kuluessa torjuntavoitot Rukaj\u00e4rven suuntaa lukuun ottamatta kaikissa neuvostojoukkojen hy\u00f6kk\u00e4yssuunnissa ja est\u00e4nyt niiden l\u00e4pimurtoyritykset tavoitteisiinsa syv\u00e4lle Suomeen. Sodan loppuvaiheiden monessa suhteessa ep\u00e4selv\u00e4 tilanne ja varsinkin tilanne aselevon astuttua voimaan vaikuttivat juuri saksalaisjoukkojen saumassa taistelleen Rukaj\u00e4rven suunnan 14. Divisioonan taisteluun ja toimintaan. Suunnan sotatilanteen vakavuuteen vaikutti yleinen sotatilanne, jossa oltiin elokuun loppupuoliskolla. Ei ollut viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tietoa sodan loppumisesta, vaikka usein kuuluu puhuttavan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n elokuun kest\u00e4neist\u00e4 rauhanneuvotteluista tai \u2013tunnusteluista. Joka tapauksessa ylivoimainen vihollinen eteni elokuun lopulla ja syyskuun alussa v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kohti Kontokkia. Korostan, ett\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaisia rauhanneuvotteluja ei k\u00e4yty ennen 14.9.1944. Neuvostoliiton halukkuus aloittaa rauhanneuvottelut Suomen kanssa tietyin ehdoin ilman ehdottoman antautumisen vaatimusta oli tullut ilmi hein\u00e4kuun puoliv\u00e4liss\u00e4 Tukholman l\u00e4hetyst\u00f6n kautta. V\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin saatiin tieto, ett\u00e4 jos Suomi pyyt\u00e4\u00e4 rauhaa ja vaihtaa valtiojohtonsa, voidaan aloittaa neuvottelut Suomen itsen\u00e4isyyden s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n ratkaisun l\u00f6yt\u00e4miseksi. Ehdottoman antautumisen vaatimuksen poistuminen varmistettiin tiedustelemalla lopullisesti 27.7. T\u00e4ll\u00e4 tiedolla on merkityst\u00e4 arvioitaessa sodan loppuvaiheen tapahtumia. Suomen hallitus l\u00e4hetti lopulta 25.8. Tukholman kautta ehdotuksen rauhanneuvottelujen aloittamisesta. Neuvostoliitto vastasi 29.8. my\u00f6s Tukholman kautta ja ilmoitti vain ehdot aselevon syntymiseksi. Suomi ilmoitti suostumisensa puutteellisesti 2.9. ja samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Neuvostoliitto ilmoitti suostuvansa aselepoon 4.9. aamulla, jos Suomi suostuu ehtoihin. T\u00e4m\u00e4 puutteellinen vastaus aiheutti aselevon eriaikaisuuden ja turhia tappioita. Mit\u00e4\u00e4n varsinaisia neuvotteluja ei t\u00e4ll\u00e4 aikajaksolla k\u00e4yty. KAKSI VAIKEAA ONGELMAA RUKAJ\u00c4RVEN SUUNNALLA SYKSYLL\u00c4 1944<\/strong> Rukaj\u00e4rven suunnan rintaman pohjoisosassa oli sodan jatkuessa elo \u2013 syyskuun vaihteessa 1944 muodostunut tilanne, jossa neuvostojoukot olisivat p\u00e4\u00e4sseet ilman aselevon voimaanastumista l\u00e4pimurtoon todenn\u00e4k\u00f6isesti korkeintaan viikon kuluessa ja etenem\u00e4\u00e4n useita uria pitkin Suomen alueelle, jossa niill\u00e4 olisi ollut mahdollisuus saarrostaa Rukaj\u00e4rven suunnan suomalaisjoukot ja Uhtuan suunnan saksalaisjoukot sek\u00e4 jatkaa hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 kohti Kajaania ja Oulua. \u201dKolmas marssi Ouluun\u201d oli ilmeisesti k\u00e4ynnistym\u00e4ss\u00e4. Toinen merkillinen tilanne muodostui aselevon voimaanastumisen j\u00e4lkeen. Neuvostojoukoilla oli v\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4sitys suomalais- ja saksalaisjoukkojen v\u00e4lirajasta, ja t\u00e4t\u00e4 ei huomannut korjata my\u00f6hemmin edes suomalainen v\u00e4lirauhanneuvottelujen delegaatio. Eli neuvostojoukot k\u00e4sittiv\u00e4t alueen olevan aseleposopimuksen ulkopuolella ja aloittivat etenemisen Kontokin suunnalla kuten niille oli Neuvostoliiton sotilasjohto m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt. Suomalaiset RajaJP 6 ja osia Erillinen Pataljoona 8:sta sek\u00e4 ilmasuojelujoukkoja oli kuitenkin t\u00e4ll\u00e4 alueella kentt\u00e4vartiopuolustuksessa ja selustan varmistuksessa. Siin\u00e4 oli suomalaisille miettimist\u00e4. Aselepolinja, eli v\u00e4liraja oli ymm\u00e4rretty osapuolien tahoilla eri tavalla ja vei aikaa, ennen kuin tilanne selvisi ja voitiin antaa alueelle j\u00e4\u00e4neille joukoille ohjeita ja k\u00e4skyj\u00e4. Valmistauduttiin monella tavalla est\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lle tulevia neuvostojoukkoja ja Erillinen pataljoona 8:n osat saivat jo v\u00e4lill\u00e4 aselevosta huolimatta selv\u00e4t torjuntataisteluk\u00e4skytkin Suomussalmen alueella.<\/p>\n

SODAN YLEISTILANTEEN KEHITTYMINEN RUKAJ\u00c4RVEN SUUNNALLA KES\u00c4LL\u00c4 1944<\/h1>\n

Neuvostojoukkojen suurhy\u00f6kk\u00e4ys Maasel\u00e4n suunnalla avasi Rukaj\u00e4rven rintaman etel\u00e4isen sauman. Etel\u00e4isen naapurin, RajaJP 5:n irtauduttua puolustusalueeltaan, jouduttiin etel\u00e4sauman joukot vet\u00e4m\u00e4\u00e4n Ontaj\u00e4rven Korpilahden tasalle. Tyhjentynyt alue varmistettiin miinoittein ja partioilla. Samalla j\u00e4i Piening\u00e4n er\u00e4maan suunta avoimeksi. Korpilahden ja my\u00f6hemmin Poraj\u00e4rven suuntaa varmistavien joukkojen v\u00e4lill\u00e4 oli lopulta yli sadan kilometrin levyinen tyhj\u00e4 alue. Vain kaksi joukkuetta k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4 Osasto Lukkari varmisti Laasarin-Piening\u00e4n suuntaa. Samoihin aikoihin oli divisioonan pohjoista saumaa siirrett\u00e4v\u00e4 Uhtuan suuntaan l\u00e4hes 40 kilometri\u00e4 linjalle Niskaj\u00e4rvi-Suoj\u00e4rvi-Kev\u00e4tt\u00e4m\u00e4j\u00e4rvi, koska aluetta aikaisemmin puolustanut RajaJP 8 jouduttiin siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n suurhy\u00f6kk\u00e4yksen torjuntaan Laatokan-Karjalaan. Hein\u00e4kuun aikana jouduttiin lis\u00e4ksi siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkiaan kolme pataljoonaa ja patteristo Poraj\u00e4rven suunnalle est\u00e4m\u00e4\u00e4n neuvostojoukkojen etenemisen divisioonan kylkeen ja selustaan. N\u00e4ist\u00e4 joukoista kaksi pataljoonaa, Erillinen Pataljoona 24 ja Jalkav\u00e4kirykmentti 52:n ensimm\u00e4inen pataljoona, osallistuivat hein\u00e4- elokuun vaihteessa my\u00f6s Ilomantsin mottitaisteluihin. N\u00e4iden siirtojen j\u00e4lkeen Rukaj\u00e4rven suunnan puolustus j\u00e4i vain kuuden jalkav\u00e4kipataljoonan varaan. L\u00e4hes kolmas osa oli siirretty Poraj\u00e4rven suuntaan. Lis\u00e4ksi kenraalimajuri Raappana sai 25.7. k\u00e4skyn siirty\u00e4 operatiivisen johtoportaan kanssa vakauttamaan tilanne Ilomantsin suunnalla. Samalla todettiin my\u00f6s selvi\u00e4 vihollisen hy\u00f6kk\u00e4ysvalmisteluja varsinkin divisioonan pohjoisella saumalla ja p\u00e4\u00e4tien pohjoispuolella. Joukkojen v\u00e4hyyden takia jouduttiin reservej\u00e4 muodostamaan eri joukoista ker\u00e4illen, koska kokonaisia reservipataljoonia ei ollut. Pahalta n\u00e4ytti. Oli tilanne, jonka joukkoihinsa luottava kenraalimajuri Raappana kuvasi P\u00e4\u00e4majan kysyess\u00e4 huolestuneena tilanteesta: \u201dVedet\u00e4\u00e4n h\u00e4nn\u00e4t kippuralle ja koetetaan p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 sen kanssa\u201d.<\/p>\n

\u201dRUKAJ\u00c4RVEN MOTTI\u201d<\/h1>\n

ONTROSENVAARAN \u2013 TAHKOKOSKEN TAISTELUT 2.- 16.8.1944<\/h2>\n

Rukaj\u00e4rven suunnalla toiminut neuvostojoukkojen 27. Divisioona sai Puna-Armeijan suurhy\u00f6kk\u00e4ykseen liittyen teht\u00e4v\u00e4n hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Repolan tien suunnassa ja ly\u00f6d\u00e4 vastassa oleva suomalainen 14. Divisioona. Teht\u00e4v\u00e4ksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin hy\u00f6kk\u00e4ysk\u00e4skyss\u00e4 14. Divisioonan p\u00e4\u00e4osan tuhoaminen, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n divisioonan sitominen taisteluun apuvoimien siirt\u00e4misen est\u00e4miseksi, kuten yleisesti on oletettu. 27. Divisioonan komentaja eversti Korsunov ei saanut suunniteltuja vahvennuksia teht\u00e4v\u00e4\u00e4 varten, mutta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 oman divisioonansa voimilla eritt\u00e4in rohkeasti. Voimakkaasti keskitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti saarrostaa 14. Divisioonan p\u00e4\u00e4joukot pohjoisen sivustan kautta, katkaista suomalaisten yhteydet Ontrosenvaaran alueella ja tuhota ne hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 selustasta ja rintamasta. Rohkea neuvostoeversti keskitti joukkonsa operaatioon niin t\u00e4ydellisesti, ett\u00e4 h\u00e4nen etulinjansa puolustuksessa oli lopulta en\u00e4\u00e4 korkeintaan kaksi pataljoonaa tulitukineen. Rukaj\u00e4rven ja Ilomantsin suunnilla oli samaan aikaan muodostumassa omituinen tilanne. Kenraalimajuri Raappana oli aloittamassa neuvostodivisioonien motittamisen Ilomantsin suunnalla ja samaan aikaan eversti Korsunov aloitti suomalaisten joukkojen motittamisen Raappanan omalla alueella. Hy\u00f6kk\u00e4yksien alkaminenkin oli suunniteltu samalle vuorokaudelle, mutta vaikeiden joukkojen siirtojen takia Korsunov my\u00f6h\u00e4styi l\u00e4hes kaksi vuorokautta. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ja voimakkaalla saarrostuksella oli hyv\u00e4t mahdollisuudet onnistua. Korsunovin rykmentit eiv\u00e4t olleet en\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin m\u00e4\u00e4r\u00e4vahvuisia, mutta sotilaat olivat kokeneita er\u00e4maasotureita ja aseistus eritt\u00e4in tulivoimainen. Suorastaan uhkarohkealla keskitt\u00e4misell\u00e4 saatiin hy\u00f6kk\u00e4yssuuntaan ehdoton ylivoima. Eversti Korsunovin suunnitelma oli lyhennettyn\u00e4 seuraava: N\u00e4m\u00e4 tiedot on koonnut everstiluutnantti S. R. Hurme Neuvostoliitossa sodan j\u00e4lkeen kirjoitetusta sotakokemuksia k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 sarjasta taktillisia esimerkkej\u00e4, jalkav\u00e4kirykmentin sotatoimia k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 osasta. Kaksi vahvennettua rykmentti\u00e4, JR:t 132 ja 345, etenev\u00e4t pohjoisen sivustan kautta Tsirkka-Kemijoen Tahkokoskelle, jossa ylitt\u00e4v\u00e4t virran ja tunkeutuvat suomalaisten etulinjan l\u00e4pi. Saavutettu sillanp\u00e4\u00e4 varmistetaan Ontrosenvaaran l\u00e4nsi- ja etel\u00e4puolelle saakka ja samalla tuhotaan suomalaisten tukikohdat Tahkokosken ja Ontrosenvaaran v\u00e4lill\u00e4. Ensimm\u00e4inen tavoite on Ontrosenvaara, joka vallataan ja samalla katkaistaan suomalaisten huoltoyhteydet heid\u00e4n selustaansa. Hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 jatketaan selustasta kohti rintamaa valtaamalla Tiiksa ja jatkamalla kohti etulinjaa. Samaan aikaan divisioonan kolmas rykmentti, JR 239, aloittaa hy\u00f6kk\u00e4yksen rintamasta, jolloin suomalaisten 14. Divisioonan p\u00e4\u00e4joukot tuhotaan n\u00e4iden hy\u00f6kk\u00e4ysvoimien v\u00e4liin. Operaation kulku neuvoston\u00e4kemyksen\u00e4 on mielenkiintoinen, mutta k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan ajan puitteissa sit\u00e4 ei ehdit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 tarkemmin. Kuitenkin er\u00e4s yksityiskohta on ratkaiseva. Yksi neuvostopataljoona p\u00e4\u00e4si hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n 4.8. aamuy\u00f6ll\u00e4 l\u00e4nnest\u00e4 Ontrosenvaaraan. Se taisteli alueella p\u00e4iv\u00e4n yksin\u00e4\u00e4n ja tuhoutui l\u00e4hes kokonaan. Samaan aikaan oli kuitenkin toinenkin neuvostopataljoona hy\u00f6kk\u00e4ysvalmiina Ivanovassa, noin viiden kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Ontrosenvaaran luoteispuolella. Kolmas pataljoona esikuntineen saapui samalle alueelle seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Eli yhteens\u00e4 noin rykmentin voimat uhkasivat Ontrosenvaaran aluetta. Jos hy\u00f6kk\u00e4ys olisi tapahtunut kootusti 5.-6. elokuuta, olisi tilanne muodostunut suomalaisille eritt\u00e4in vaikeaksi. Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta on eversti Korsunovin paljastunut taistelukomentopaikka. Se sijaitsi taistelujen ajan hyvin edess\u00e4, noin kolme kilometri\u00e4 Tahkokoskelta it\u00e4\u00e4n neuvostojoukkojen etenemisuran varressa. Rohkea eversti johti taisteluja my\u00f6s Tsirkka-Kemijoen l\u00e4nsipuolella, jopa Elovaaran kyl\u00e4n pohjoispuolella. Suomalaisten viimeinen saarrostava hy\u00f6kk\u00e4ys 16.8. Tsirkka-Kemijoen it\u00e4puolella suuntautui l\u00e4helle Korsunovin etukomentopaikkaa, jolloin t\u00e4m\u00e4 oli suuressa vaarassa tuhoutua. Huoltotielle p\u00e4\u00e4sseet suomalaiskomppaniat ly\u00f6tiin kuitenkin hyvin johdetulla ja tehokkaalla vastaiskulla takaisin. Neuvostojoukkojen vastatoimenpiteit\u00e4 helpotti edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vangiksi j\u00e4\u00e4nyt suomalaissotilas, jolta saatiin ratkaisevat tiedot ja osattiin valmistautua. Er\u00e4s suomalaisten onnistunut yksityiskohta oli Ontrosenvaaraan siirretty radioryhm\u00e4, joka h\u00e4iritsi neuvostojoukkojen radioliikennett\u00e4 esimerkiksi juuri Ontrosenvaaran taistelun aikana. T\u00e4ll\u00e4 saattoi olla eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 merkitys ratkaisuvaiheissa, koska radiot olivat silloin ainoat hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n johtamisv\u00e4lineet ainakin tulenjohdon osalta ja toimivia puhelinyhteyksi\u00e4 ei todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut l\u00e4helle Ontrosenvaaraa edenneiden pataljoonien v\u00e4lill\u00e4. Samoin Ontrosenvaaran siltaa suojaamaan siirretyt ilmatorjunta- ja panssarintorjuntatykit estiv\u00e4t taistelun alkuvaiheissa vihollisen p\u00e4\u00e4syn tuhoamaan siltaa. Alueella ollut v\u00e4h\u00e4inen jalkav\u00e4ki ei olisi siihen pystynyt. T\u00e4m\u00e4 Ontrosenvaaraa kohti edenneiden neuvostopataljoonien yhteistoiminnan puute ja tietenkin suomalaisten eritt\u00e4in sitke\u00e4 vastarinta ensimm\u00e4isen hy\u00f6kk\u00e4ysvuorokauden aikana ratkaisivat eversti Korsunovin operaation ep\u00e4onnistumisen. Tehokas yll\u00e4tys ei onnistunut ja suomalaiset ehtiv\u00e4t j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 voimakkaasti riskeeraamalla riitt\u00e4v\u00e4t vastatoimenpiteet. Ontrosenvaaran \u2013 Tahkokosken kaksi viikkoa kest\u00e4neiss\u00e4 rajuissa taisteluissa suomalaisjoukot pystyiv\u00e4t ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n takaisin entisen etulinjan taakse, pois lukien ns. Munakukkula joen l\u00e4nsirannalla Tahkokosken etel\u00e4puolella. Se j\u00e4i neuvostojoukkojen haltuun sillanp\u00e4\u00e4ksi sodan p\u00e4\u00e4ttymiseen saakka. Vahvennetun Erillinen pataljoona 7:n osuutta Rukaj\u00e4rven suunnan puolustuksen pit\u00e4vyyteen on harvoin korostettu riitt\u00e4v\u00e4sti. Kuitenkin pataljoona pystyi n\u00e4in\u00e4 kriittisin\u00e4 aikoina Poraj\u00e4rven suunnalla p\u00e4\u00e4osin yksin\u00e4\u00e4n suojaamaan divisioonan etel\u00e4isen sivustan ja oikeastaan my\u00f6s selustan aselevon voimaanastumiseen saakka. Neuvostojoukoilla oli kuitenkin koko ajan moninkertaisesti voimia Poraj\u00e4rven l\u00e4nsipuolella ja Ilomantsin suunnalla.<\/p>\n

TILANNE RUKAJ\u00c4RVEN SUUNNAN POHJOISELLA SAUMALLA ENNEN ASELEPOA JA \u201dKONTOKIN SELKKAUS\u201d<\/h1>\n

Uhtuan etel\u00e4puolisen alueen kentt\u00e4vartiopuolustuksesta vastasi ennen juhannusta 1944 Rajaj\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona 8. Se siirrettiin Laatokan Karjalaan suurhy\u00f6kk\u00e4yksen torjuntateht\u00e4viin. RajaJP 8:n siirron vuoksi 14. Divisioonan vastuualue laajentui 22.6. alkaen l\u00e4hes 40 kilometri\u00e4 pohjoiseen, Luvaj\u00e4rvelt\u00e4 aina Suoj\u00e4rvelle saakka. Rajaj\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona 6:n ensimm\u00e4inen, kapteeni Erkki Set\u00e4l\u00e4n rajaj\u00e4\u00e4k\u00e4rikomppania siirrettiin kentt\u00e4vartiopuolustukseen Kontokin suunnalle. Elokuun 20. p\u00e4iv\u00e4n aikoihin, eli pian Ontrosenvaaran \u2013 Tahkokosken taisteluiden hiljennytty\u00e4, varmistui hurja havainto Nuokkij\u00e4rven pohjoispuolelta. Vihollinen oli rakentanut autotien Jyskyj\u00e4rvelt\u00e4 Pismalahden kautta Nuokkij\u00e4rven pohjoispuolitse kohti Kontokkia. Kontokin kyl\u00e4n paikalla sijaitsee nykyisin Kostamuksen kaupunki. Neuvostojoukoilla oli k\u00e4sitys, kuten aikaisemmin jo mainitsin, ett\u00e4 suomalaisten ja saksalaisten joukkojen v\u00e4liraja oli alkuper\u00e4isell\u00e4 paikallaan, eli Lentiera \u2013 Kivijoki \u2013 Luvaj\u00e4rvi \u2013 Kiimasj\u00e4rvi \u2013 Nuokkij\u00e4rvi-tasalla. Ne uskoivat ilmeisesti t\u00e4ll\u00e4 suunnalla pystyv\u00e4ns\u00e4 l\u00e4p\u00e4isem\u00e4\u00e4n varmistuslinjat, koska olettivat kohtaavansa siell\u00e4 saksalaisia joukkoja, ja tavoitteena oli edet\u00e4 kohti Kuhmon pohjoisosia ja Suomussalmea. Vihollisen k\u00e4rki oli elo\u2013syyskuun vaihteessa jo Vonkajoella, noin kymmenen kilometri\u00e4 Kontokin it\u00e4puolella ja sen tiedustelu- ja k\u00e4rkipartiot olivat jo kosketuksessa Set\u00e4l\u00e4n rajaj\u00e4\u00e4k\u00e4reiden kanssa. Tiedustelupartioiden tietojen perusteella etenev\u00e4 vihollinen oli vahva: ainakin rykmentin, mahdollisesti l\u00e4hes divisioonan vahvuinen kaikkine aseineen ja materiaaleineen. Mukana oli my\u00f6s vahvat rakentajajoukot ja valmista tiet\u00e4 syntyi noin viisi kilometri\u00e4 vuorokaudessa. Tie suuntautui taitavasti suunniteltuna alueelle, josta Suomen puolella oli hyv\u00e4t mahdollisuudet saartaa sek\u00e4 Rukaj\u00e4rven suunnan suomalaisjoukot ett\u00e4 Uhtuan suunnan saksalaisjoukot. Rajaj\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona 6 siirrettiin 26.\u201327.8.1944 kokonaisuudessaan Kuhmon kautta Suomussalmen Kuivaj\u00e4rvelle, josta se marssi Kontokin alueelle. Er\u00e4maasodan erikoismies, majuri Murole ryhmitti pataljoonansa erikoiseen, keskitettyyn kentt\u00e4vartiopuolustukseen vihollisen etenemisuran suuntaan. Se oli ainoa ryhmitys, jolla voitiin laajalla korpialueella tehokkaasti viivytt\u00e4\u00e4 vahvaa uran suunnassa etenev\u00e4\u00e4 vihollista. Ensimm\u00e4inen rajaj\u00e4\u00e4k\u00e4rikomppania oli edess\u00e4 noin nelj\u00e4 kilometri\u00e4 Kontokin it\u00e4puolella. Toinen ja kolmas rajaj\u00e4\u00e4k\u00e4rikomppania ryhmitettiin l\u00e4hes per\u00e4kk\u00e4in Kontokin l\u00e4nsipuolelle Akonlahteen johtavan uran suunnalle. Sivustat varmistettiin muutamilla vahvoilla kentt\u00e4vartioilla ja voimakkaalla partioinnilla. Rajaj\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona 6 valmistautui ilman varsinaisia reservej\u00e4 ep\u00e4tasaiseen taisteluun. RajaJP 6:n pohjoispuolella oli Erillinen Pataljoona 8:lla kaksi kentt\u00e4vartiota. Uhtuan suunnan saksalaisjoukot, eli 7. Vuoristodivisioonan joukot, olivat ryhmittyneet niist\u00e4 kentt\u00e4vartioista pohjoiseen. P\u00e4\u00e4osa Erillinen Pataljoona 8:sta oli Suomussalmen ja Kuusamon raja-alueilla partisaanitorjuntaryhmityksess\u00e4. Kuhmossa raja-alueen partisaanivarmistuksessa oli T\u00e4ydennyspataljoona 12:n joukkoja. Niist\u00e4 p\u00e4\u00e4osa oli aselevon voimaantullessa suojaamassa Rukaj\u00e4rven suunnan huoltoteit\u00e4 ja Pielisj\u00e4rven it\u00e4osissa piiritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 motitettuja neuvostopartisaaneja. Vienankarjalaisessa Akonlahden kyl\u00e4ss\u00e4 oli Ilmasuojelujoukkojen komppania. N\u00e4m\u00e4 takana olleet varmistusjoukot olivat hajallaan ja heikkoja. Niill\u00e4 ei ollut raskasta aseistusta, joten niiden taisteluarvo oli tulivoimaisia etenevi\u00e4 neuvostojoukkoja vastaan heikko. Taistelukykyisten ja riitt\u00e4v\u00e4n suurien joukkojen siirt\u00e4minen alueelle olisi vienyt aikaa niin paljon, ett\u00e4 neuvostojoukot olisivat ehtineet kauas Suomen alueelle. Kuudes divisioona sai 3.9. k\u00e4skyn siirty\u00e4 Kajaanin alueelle, mutta t\u00e4m\u00e4n siirron toteutus alkoi vasta tiedon aselevosta varmistuttua. Syyskuun 4. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 voimaan astunut aselepo esti juuri alkamassa olleen taistelun ja todenn\u00e4k\u00f6isen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n l\u00e4pimurron. Samalla neuvostojoukkojen suunnitelmat ep\u00e4onnistuivat. Ne p\u00e4\u00e4siv\u00e4t suomalaisten hidastustoiminnan ja maastovaikeuksien johdosta valtakunnan rajan tuntumaan vasta 10.\u201312.9, jolloin saksalaisjoukot olivat juuri irtautuneet Uhtuan suunnalta ja v\u00e4lttiv\u00e4t saarrostuksen. Neuvostojoukot marssivat Suomussalmen Kuivaj\u00e4rven ja Saarivaaran kylien kautta aina Suomussalmen kirkonkyl\u00e4\u00e4n saakka. Joukkoja oli edennyt my\u00f6s Raatteen tien kautta, ja Suomussalmella oli sen j\u00e4lkeen havaintojen perusteella noin divisioonan vahvuiset joukot. Siell\u00e4 ne olivat marraskuun loppupuolelle saakka, mutta loppujen lopuksi ne eiv\u00e4t saavuttaneet mit\u00e4\u00e4n operaatiollaan. Tilanne oli ollut kuitenkin vaarallinen niin suomalaisille kuin saksalaisillekin. Suunnalla edenneet neuvostojoukot toteuttivat k\u00e4sketty\u00e4 suunnitelmaa, josta suomalaisilla ei tietenk\u00e4\u00e4n ollut tietoa. Puna-armeijan Karjalan rintaman suurhy\u00f6kk\u00e4yssuunnitelmissa oli m\u00e4\u00e4ritelty t\u00e4ll\u00e4 suunnalla tavoitteet, jotka olivat hein\u00e4kuun loppuun menness\u00e4 tasalla Kiimasj\u00e4rvi \u2013 Repola – Hattuvaara, ja jo elokuun puoliv\u00e4liin menness\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tasalla Lentiera \u2013 Kuhmo – Nurmes. Suomussalmi ja Kuusamo olivat pohjoisemman 26. Armeijan tavoitteita elokuun loppuun menness\u00e4. Etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 neuvostojoukkojen tavoitteet olivat Savossa. N\u00e4m\u00e4 suunnitelmat olivat varmasti tyypillisen optimistisia, mutta ne osoittivat joka tapauksessa tavoitteiden olleen alusta l\u00e4htien varsin syv\u00e4ll\u00e4 Suomessa. Jos sota olisi jatkunut, neuvostojoukoilla olisi ollut mahdollisuus Kontokin l\u00e4pimurron j\u00e4lkeen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kahta tai kolmea Suomeen johtavaa uraa. Ne olisivat p\u00e4\u00e4sseet nopeasti Suomen puolen kohtuullisen hyv\u00e4lle tiest\u00f6lle etenem\u00e4\u00e4n etel\u00e4\u00e4n, pohjoiseen ja l\u00e4nteen kohti Kajaania ja Oulua. T\u00e4h\u00e4n etenemiseen neuvostojoukoilla olisi ollut mahdollisuus irrottaa ainakin p\u00e4\u00e4osat 54. ja 27. Divisioonista. Joka tapauksessa my\u00f6s 14. Divisioona olisi joutunut irtautumaan asemistaan ja vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n Suomen alueelle. Divisioonan p\u00e4\u00e4joukot olisivat tuossa tilanteessa olleet noin sata kilometri\u00e4 neuvostojoukkojen it\u00e4puolella, jolloin niiden taistelun jatkaminen olisi tullut mahdottomaksi. Neuvostojoukkoja olisi voitu onnistuneen Kontokin l\u00e4pimurron j\u00e4lkeen ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 nopeasti huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 l\u00e4pimurtojoukkojen per\u00e4ss\u00e4 Suomen alueelle. Tilanne Rukaj\u00e4rven suunnan pohjoisosissa oli edell\u00e4 mainituista syist\u00e4 sodan loppuvaiheessa vaarallisempi kuin varsinkin j\u00e4lkeenp\u00e4in on uskottu. Jos sota olisi jatkunut, tilanne olisi ollut nopeasti jopa pahempi kuin esimerkiksi Ilomantsin suunnalla hein\u00e4\u2013elokuun vaihteessa. Siell\u00e4h\u00e4n suomalaisilla oli kuitenkin saatavana lis\u00e4voimia kohtuulliselta et\u00e4isyydelt\u00e4. Neuvostojoukkojen aselevon j\u00e4lkeisist\u00e4 suunnitelmista ei suomalaisilla my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut mit\u00e4\u00e4n tietoa ja tilanne aiheutti h\u00e4mminki\u00e4 juuri sauma-alueella toimineelle 14. Divisioonalle. RajaJP 6 oli myrskyn silm\u00e4ss\u00e4. Se sai 4.9. teht\u00e4v\u00e4n viivytt\u00e4\u00e4 muutaman vuorokauden Kontokin suunnan neuvostojoukkojen etenemist\u00e4, mutta 7.9. l\u00e4htien oli pakko vet\u00e4yty\u00e4 Suomen alueelle. Pataljoona ryhmittyi puolustukseen valtakunnan rajalle mutta my\u00f6s Kuumujoelle kohti pohjoista, jossa se varmisti Saarivaaran ja Kuivaj\u00e4rven suuntiin, miss\u00e4 kulki syyskuun puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien neuvostojoukkojen huoltotie Suomussalmelle. Kentt\u00e4vartio j\u00e4tettiin silm\u00e4ksi ja korvaksi Miinoan alueelle, josta se vet\u00e4ytyi 23.9. Suomen alueelle. Voidaan kysy\u00e4, mit\u00e4 olisi tapahtunut, ellei 14. Divisioona ja varsinkin sen RajaJP 6 olisi toiminut aselevon ensimm\u00e4isen viikon aikana tuolla omituisella alueella m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ja saanut ns. Kontokin selkkauksenkin kuluessa saksalaiset vakuuttumaan siit\u00e4, ettei neuvostojoukkoja p\u00e4\u00e4stet\u00e4 vapaasti etenem\u00e4\u00e4n ja saarrostamaan heid\u00e4n etel\u00e4saumansa kautta. Aselevon voimaanastumisen j\u00e4lkeen Karjalan rintaman komentaja, armeijan kenraali Kirill Meretskov suunnitteli pohjoisen kolmen armeijan yhteens\u00e4 17 divisioonalle teht\u00e4vi\u00e4, jotka suuntautuivat Ouluun, Kittil\u00e4\u00e4n ja Ivaloon. Meretskov oli saksalaisten etel\u00e4isen sivustan avautumisesta niin innoissaan, ett\u00e4 Moskova joutui jarruttelemaan h\u00e4nt\u00e4. Stalin antoi 18.\u201319.9.1944 aikoihin teht\u00e4vi\u00e4 armeijoilleen. Karjalan rintaman 26. Armeijan kolmelle divisioonalle annettiin etenemisohje linjalle Kuusamo \u2013 Juntusranta \u2013 Suomussalmi \u2013 Anttila. Pohjoisemmassa 19. Armeijan seitsem\u00e4lle divisioonalle annettiin teht\u00e4v\u00e4ksi eteneminen Sallan kautta Sodankyl\u00e4n ja Rovaniemen alueille. Kolmas painopistealue oli Petsamossa, joka oli pohjoisen taistelujen p\u00e4\u00e4kohde. Viikkoa my\u00f6hemmin, eli 26.9. Stalin luopui Sodankyl\u00e4n ja Rovaniemen suunnitelmista, sill\u00e4 h\u00e4n ei halunnut puna-armeijaa suomalaisten etenemisreitin eteen. Stalin halusi taisteluja suomalaisten ja saksalaisten v\u00e4lille. Saksalaisjoukoissa uhkaava tilanne tajuttiin, ja ns. Kontokin selkkaus suomalaisten ja neuvostojoukkojen v\u00e4lille solmitun aselevon voimaanastumisen j\u00e4lkeen huolestutti my\u00f6s Hitleri\u00e4. Ep\u00e4iltiin jopa suomalaisten ja neuvostojoukkojen yhteistoimintaa. Saksassa ep\u00e4iltiin juuri suomalaisen 14. Divisioonan, eli l\u00e4himm\u00e4n yhtym\u00e4n moraalia, joka pett\u00e4ess\u00e4\u00e4n olisi mahdollistanut neuvostojoukkojen nopean p\u00e4\u00e4syn saksalaisjoukkojen tuntumaan. Avoimen etel\u00e4isen sivustan kautta saksalaiset olisi voitu jopa saarrostaa ja katkoa heid\u00e4n yhteytens\u00e4 l\u00e4nteen ja pohjoiseen. Viel\u00e4 yksi n\u00e4k\u00f6kulma tapahtumien kriittiseen kehittymiseen: Saksalaiset pitiv\u00e4t suomalaisten ja neuvostojoukkojen aselevon voimaanastumisen j\u00e4lkeen my\u00f6s edelleen v\u00e4lirajana alkuper\u00e4ist\u00e4 Lentiera- Kivijoki-Luvaj\u00e4rvi-Kiimasj\u00e4rvi-Nuokkij\u00e4rvi-v\u00e4lirajaa. Heid\u00e4n joukkojensa etel\u00e4rajan suojauksesta annettiin k\u00e4skyt 3.9. Ensimm\u00e4inen sulkulinja oli hyvin etel\u00e4ss\u00e4, Pihtipudas-Sukeva-Valtimo -tasalla. Sen etel\u00e4puolella k\u00e4skettiin tuhota t\u00e4rke\u00e4t rautatie- ja maantiesillat tasalla Kiuruvesi-Iisalmi-Rautavaara-Nurmes. T\u00e4m\u00e4 tasa oli samalla maatiedustelun etureuna. Suunnitelmasta luovuttiin vasta 12.9. Saksalaiset r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t kuitenkin 7.-10.9. v\u00e4lisen\u00e4 aikana maantiesillat Kuumusta ja Kuivaj\u00e4rvelt\u00e4 pohjoiseen johtavilta teilt\u00e4 ja luonnollisesti Raatteen tielt\u00e4. Erillinen pataljoona 8:n joukot vedettiin nopeasti pois kentt\u00e4vartioistaan Vuokkiniemelle, josta ne vet\u00e4ytyiv\u00e4t yhdess\u00e4 saksalaisten joukkojen kanssa Juntusrannan kautta Suomussalmen alueelle. Jos h\u00e4vitykset etel\u00e4isimm\u00e4lt\u00e4 Kiuruvesi-Nurmes-linjalta l\u00e4htien olisi saksalaisten toimesta toteutettu, olisi Lapin sota saanut kokonaan toisenlaisen alun ja kulun, koska suomalaisten joukkojen siirrot pohjoiseen olisivat ratkaisevasti hidastuneet. Miksi niit\u00e4 ei toteutettu ja mit\u00e4 niiden toteuttamisesta olisi seurannut, j\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4ksi sotahistorian arvoitukseksi.<\/p>\n

TIE ASELEPOON JA V\u00c4LIRAUHAAN <\/strong><\/strong> SEK\u00c4 LOPPUTULOS<\/strong><\/strong><\/p>\n

ASELEPO<\/h1>\n

Nelj\u00e4nten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 syyskuuta 1944 kello 03.15 annettiin P\u00e4\u00e4majasta kaikille yhtymille seuraava lenn\u00e4tinsanoma: \u201dTasavallan Presidentti \u2013 Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 k\u00e4skee tehdyn sopimuksen mukaisesti lopettamaan kaikki vihollisuudet linjan Oulu \u2013 Oulujoki – Ouluj\u00e4rven pohjoisranta \u2013 Kuumu \u2013 Niskaj\u00e4rvi \u2013 Suoj\u00e4rvi \u00ad\u00ad- Kev\u00e4tt\u00e4m\u00e4j\u00e4rvi – Suikuj\u00e4rven pohjoisranta – Belomorsk etel\u00e4puolella t\u00e4n\u00e4\u00e4n 4. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 syyskuuta kello 07.00 aamulla\u201d. Palauttakaamme mieliin aselepoon ja my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 syyskuuta allekirjoitettuun v\u00e4lirauhansopimukseen johtaneet vaiheet, koska vain siten voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 jollakin tavalla silloiset tapahtumat ja ratkaisujen vaikeudet. Suomalaisten on syyt\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, kuinka hauraalta pohjalta tehtiin aselepo ja kaikki sen edellytt\u00e4m\u00e4t toimenpiteet. Olihan aselepo sovittu ilman osapuolien virallisia neuvotteluja vain Tukholman l\u00e4hetyst\u00f6n v\u00e4litt\u00e4mien asiakirjojen ja s\u00e4hkeiden kautta. Vaiheet lopulliseen aselepoon aloitti Neuvostoliitto jo hein\u00e4kuun puoliv\u00e4liss\u00e4 1944. Tukholman l\u00e4hetyst\u00f6n kautta v\u00e4litettiin Suomeen tieto, ett\u00e4 Neuvostoliitto on valmis neuvottelemaan rauhasta Suomen kanssa, jos se tekee aloitteen ja neuvottelujen aloittaminen edellytti ensimm\u00e4isen\u00e4 presidentin eroa ja hallituksen vaihtamista. \u201dAntautumisesta ei t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarvitse puhua\u201d. <\/strong><\/strong> Puolustusministeri Walden tiedusteli my\u00f6hemmin hein\u00e4kuulla Moskovasta varmistusta, jolloin saatiin vastaus, ett\u00e4 jos Suomi pyyt\u00e4\u00e4 rauhaa, voidaan aloittaa neuvottelut sopimuksesta, joka s\u00e4ilytt\u00e4isi Suomen itsen\u00e4isyyden ja riippumattomuuden. <\/strong><\/strong> En\u00e4\u00e4 ei siis vaadittu Suomen ehdotonta antautumista. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 Neuvostoliitto oli muuttanut vaatimuksensa heti suomalaisten torjunnan onnistuttua hein\u00e4kuun puoliv\u00e4liin menness\u00e4. Samalla alkoivat neuvostojoukkojen siirrot etel\u00e4isimmille rintamille. <\/strong><\/strong> T\u00e4st\u00e4 tilanteesta alkoi suomalaisten vakava ja vaikea yritys rauhaan ja irtautumiseen saksalaisten joukkojen vaikutuksesta Suomessa. Presidentti vaihtui ja uusi hallitus l\u00e4hetti monien vaiheiden j\u00e4lkeen 25.8. Tukholman kautta Moskovaan kirjeen, jossa ehdotettiin rauhanneuvottelujen aloittamista. T\u00e4h\u00e4n Suomen ratkaisuun vaikutti voimakkaasti presidentti-ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mannerheimin ja P\u00e4\u00e4majan toiminta. Hallitusta ja eduskuntaa informoitiin sotilaallisen tilanteen osalta selke\u00e4sti. Juuri 24.8. oli eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa kuultu p\u00e4\u00e4majan tiedustelup\u00e4\u00e4llik\u00f6n Aladar Paasosen esitys, joka ei j\u00e4tt\u00e4nyt ep\u00e4ilyst\u00e4 tilanteesta. Samana iltana oli Mannerheimilla ja hallituksen avainhenkil\u00f6ill\u00e4 pitk\u00e4 kokous. Siell\u00e4 ly\u00f6tiin lopullinen sinetti rauhaan pyrkimisen osalta ja seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 25.8. toimitettiin esitys Tukholman kautta Moskovaan. Neuvostoliitto ilmoitti 29. elokuuta ottavansa vastaan Suomen neuvotteluvaltuuskunnan. Sekin edellytti silloisessa tilanteessa mahdottomalta tuntuneiden ennakkoehtojen hyv\u00e4ksymist\u00e4. T\u00e4rkein oli suhteiden julkinen katkaiseminen Saksaan. Lis\u00e4ksi oli vaadittava saksalaisia joukkoja poistumaan Suomesta viimeist\u00e4\u00e4n 15.9. menness\u00e4, jonka j\u00e4lkeen maassa olevat joukot riisutaan aseista ja luovutetaan liittoutuneille sotavankeina. Muista vaatimuksista ei viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa mainittu, mutta niit\u00e4 osattiin odottaa. T\u00e4m\u00e4n esityksen j\u00e4lkeen alkoi aluksi Suomessa valtava selvitysty\u00f6 kansakunnan tulevaisuuden mahdollisuuksista ennakkoehtojen t\u00e4ytt\u00e4miseksi. Kiire oli, koska NL odotti k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 suomalaisten ratkaisua ja suomalaiset pelk\u00e4siv\u00e4t neuvottelumahdollisuuden p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4. Syyt\u00e4 olikin, koska l\u00e4hetyst\u00f6n kautta saatiin tietoon NL:n uhkavaatimus, jossa annettiin vastausaikaa korkeintaan 2.9. saakka. Sen j\u00e4lkeen vaatimuksena tulisi olemaan ehdoton antautuminen. Mannerheimin ja p\u00e4\u00e4majan laatima ehdotus NL:n ennakkoehtojen toteuttamiseksi ratkaisi neuvottelujen aloittamisen ja ehtojen hyv\u00e4ksymisen. Ehdotuksessa ilmoitettiin sotilaalliset mahdollisuudet saksalaisia joukkoja vastaan sek\u00e4 mm. suomalaisten joukkojen vet\u00e4ytymismahdollisuudet ja aikataulu edellytt\u00e4en, ett\u00e4 aselepo astuisi voimaan heti ja jo ennen rauhanneuvottelujen alkamista. T\u00e4m\u00e4 ehdotus toimitettiin 2.9. Tukholman l\u00e4hetyst\u00f6n kautta Moskovaan. J\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tuntui ehdotuksessa se, ett\u00e4 siin\u00e4 selvitettiin jo mm. suomalaisjoukkojen mahdollinen vet\u00e4ytymisaikataulu Moskovan rauhan rajan taakse, vaikka ei ollut mit\u00e4\u00e4n tietoa Neuvostoliiton muista vaatimuksista tai suostuuko se yleens\u00e4 aseleponeuvotteluihinkaan, puhumattakaan rauhan- tai v\u00e4lirauhanneuvotteluista. T\u00e4m\u00e4n ehdotuksen seurauksena Neuvostoliitto tiedotti 2.9. hallitukselle, ett\u00e4 mik\u00e4li Suomi julkisesti ilmoittaisi katkaisevansa suhteet Saksaan, Neuvostoliitto olisi valmis lopettamaan sotatoimet Suomen vastaisella rintamalla 4.9. kello 08.00 Moskovan aikaa. Eduskunta hyv\u00e4ksyi Neuvostoliiton ennakkoehdot 2.9. kello 21.43 \u00e4\u00e4nin 108 \u2013 45. P\u00e4\u00e4ministeri Hackzell puhui yleisradiossa samana iltana kello 23.00. H\u00e4n ei ilmoittanut puheessaan selv\u00e4sti suhteiden katkaisusta Saksaan, jolloin Neuvostoliitto vaati sen ehdottomana edellytyksen\u00e4 aselepoon. Hallitus toimitti vaaditun julkilausuman Tukholmaan aamuy\u00f6ll\u00e4 3.9, josta se luvattiin toimittaa Moskovaan. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4ministerin puutteellisesta ilmoituksesta johtunut viiv\u00e4stys aiheutti todenn\u00e4k\u00f6isimmin aselevon voimaantulon eriaikaisuuden. Neuvostojoukkojen aselepo alkoi vuorokauden my\u00f6hemmin kuin suomalaisten. Tapahtuma j\u00e4i arvoitukseksi, ja suomalaisten yleiseksi mielipiteeksi tuon vuorokauden tarkoituksesta j\u00e4i suurvallan painostus, voimann\u00e4ytt\u00f6 tai jopa kosto. Tuon omituisen vuorokauden aikana kaatui 20 suomalaista sotilasta, kahdeksan katosi ja 71 (toisen l\u00e4hteen mukaan 79) haavoittui. Lis\u00e4ksi kymmeni\u00e4 miehi\u00e4 joutui v\u00e4h\u00e4ksi aikaa sotavangeiksi. <\/strong><\/strong> Todenn\u00e4k\u00f6isin syy on selvinnyt kymmenien vuosien j\u00e4lkeen: Karjalan rintaman komentaja, armeijankenraali Meretskov oli tiedustellut 4.9. aselepotilannetta Moskovasta. Sielt\u00e4 oli ilmoitettu, ett\u00e4 suomalaiset eiv\u00e4t olleet hyv\u00e4ksyneet annettuja ennakkoehtoja, eli julkista ilmoittamista suhteiden katkaisemisesta Saksaan. Neuvostojoukot saivat tiedon aselevosta jo y\u00f6ll\u00e4 3.\/4.9, mutta aselepo k\u00e4skettiin kuitenkin silloin alkamaan heid\u00e4n puolellaan vasta 5.9. aamulla. K\u00e4sky tulen lopettamisesta tuli Karjalan rintamalle vasta 5.9. aamulla. Kuitenkin maanantaiaamuna 4.9. tiedotettiin ainakin Suomessa virallisesti: \u201dSuomen ja Neuvostoliiton hallitusten v\u00e4lill\u00e4 on sovittu, ett\u00e4 sotatoimet Suomen armeijan rintamaosuudella lakkaavat syyskuun 4. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kello 8 aamulla Moskovan aikaa. Presidentti-ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 on antanut t\u00e4st\u00e4 k\u00e4skyn sotavoimillemme\u201d. N\u00e4in aseet vaikenivat viimein 5.9. aamun kuluessa. Kuitenkin erilaisia aselevon rikkomuksia neuvostojoukkojen suorittamina tapahtui seuraavina p\u00e4ivin\u00e4 ja viikkoina viel\u00e4 monella suunnalla. Viimeiset neuvostopartisaanien iskut suomalaisia kolonnia vastaan tapahtuivat Rukaj\u00e4rven suunnalla viel\u00e4 13.9. Mainittakoon, ett\u00e4 suomalaiset joutuivat 4.9. illalla avaamaan jalkav\u00e4kiaseiden, heittimien ja lopulta jopa tykist\u00f6tulen hy\u00f6kk\u00e4yksien torjumiseksi Kavantsaaren alueella. Taisteluissa kaatui yksi suomalainen ja l\u00e4hes 20 neuvostosotilasta. My\u00f6s Vuosalmen sillanp\u00e4\u00e4ss\u00e4 jouduttiin samana iltana avaamaan tuli hy\u00f6kk\u00e4yksen torjumiseksi. Erikoinen tapaus sattui Helsingiss\u00e4 17.9. Lauttasaaren ilmatorjunta avasi tulen neuvostoliittolaisia pommituskoneita vastaan monen h\u00e4rn\u00e4yshy\u00f6kk\u00e4yksen j\u00e4lkeen. Yksi Boston-kone putosi ja kaksi sai osumia. Aselepo koettiin suomalaisten mieliss\u00e4 ristiriitaisin tuntein<\/strong><\/strong> Hyv\u00e4\u00e4 oli se, ett\u00e4 aseet olivat vaienneet ainakin toistaiseksi ja miesten palaaminen el\u00e4vin\u00e4 takaisin kotiin tuntui olevan mahdollista. Ei lohduttanut sek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 viisaan valtiovallan johdolla ja koko kansan tuella erinomaisesti taistellut armeija oli torjunut ehdottoman antautumisen vaatimuksen ja s\u00e4ilytt\u00e4nyt maan itsen\u00e4isyyden ja vapauden. Katkeraa oli se, ett\u00e4 jouduttiin todenn\u00e4k\u00f6isesti j\u00e4lleen luovuttamaan alueita, joita Neuvostoliitto ei pystynyt taistellen valtaamaan. Mutta kaikki tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ollut lopullinen tilanne ja pahin oli viel\u00e4 tulossa. Sotilaat tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 saksalaisten joukkojen karkottaminen ei onnistuisi annettuun mahdottomaan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan menness\u00e4, joten sota pohjoisessa Suomessakin oli viel\u00e4 edess\u00e4. Kysymys kuului, ketk\u00e4 joutuvat t\u00e4h\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ja miten siin\u00e4 k\u00e4y? Pahinta oli ep\u00e4tietoisuus v\u00e4lirauhan- tai rauhanehdoista. Ei tiedetty edes sit\u00e4, kummasta tullaan neuvottelemaan. Suurvalta ei ollut onnistunut asevoimin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riss\u00e4\u00e4n Suomen suhteen, mutta suomalaiset aavistivat, ett\u00e4 se ei tule luopumaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4n ja se haluaa varmasti rankaista kovap\u00e4ist\u00e4 Suomea. Ja varsinkin nyt, kun se oli p\u00e4\u00e4ssyt liittoutuneiden avulla syksyll\u00e4 1944 jo todenn\u00e4k\u00f6isten voittajavaltioiden joukkoon ja oli voimansa tunnossa. Syv\u00e4 ep\u00e4luulo ja monilla tahoilla suoranainen ep\u00e4toivo vallitsivat suomalaisten keskuudessa. Tulevaisuus n\u00e4ytti synk\u00e4lt\u00e4, ja se synkkeni my\u00f6hemmin entisest\u00e4\u00e4n kaikkien v\u00e4lirauhanehtojen selvitty\u00e4.<\/p>\n

Tauno Oksanen<\/h1>\n

Esitelm\u00e4 kokonaisuudessaan on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Rukaj\u00e4rvi-keskuksissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

RUKAJ\u00c4RVEN MOTTI JA KONTOKIN SELKKAUS JATKOSODAN VIIMEISET TORJUNTATAISTELUT JA NEUVOSTOJOUKKOJEN VIIMEISET JATKOSOTAAN LIITTYNEET OPERAATIOT RUKAJ\u00c4RVEN JA UHTUAN SUUNNILLA Olemme kokoontuneet muistelemaan 70 vuoden takaisia Suomen valtakunnan ratkaisuhetki\u00e4 suursodan py\u00f6rteiss\u00e4. Esitelm\u00e4ni Teksti jatkuu…Tauno Oksanen: Jatkosodan taistelut sodan lopulla<\/span>\u2192<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":1015,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"class_list":["post-1014","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-rukajarvi-keskus"],"yoast_head":"\nTauno Oksanen: Jatkosodan taistelut sodan lopulla - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Tauno Oksanen: Jatkosodan taistelut sodan lopulla - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"RUKAJ\u00c4RVEN MOTTI JA KONTOKIN SELKKAUS JATKOSODAN VIIMEISET TORJUNTATAISTELUT JA NEUVOSTOJOUKKOJEN VIIMEISET JATKOSOTAAN LIITTYNEET OPERAATIOT RUKAJ\u00c4RVEN JA UHTUAN SUUNNILLA Olemme kokoontuneet muistelemaan 70 vuoden takaisia Suomen valtakunnan ratkaisuhetki\u00e4 suursodan py\u00f6rteiss\u00e4. Esitelm\u00e4ni Teksti jatkuu...Tauno Oksanen: Jatkosodan taistelut sodan lopulla\u2192\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2014-09-09T17:49:25+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2014-09-09T18:02:40+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/Oksanen-Tauno-1.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1754\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1240\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"RSHY\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"RSHY\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"20 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"RSHY\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/19de7db68bf72dfd2b5d7f6dfbf8454d\"},\"headline\":\"Tauno Oksanen: Jatkosodan taistelut sodan lopulla\",\"datePublished\":\"2014-09-09T17:49:25+00:00\",\"dateModified\":\"2014-09-09T18:02:40+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\\\/\"},\"wordCount\":4077,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2014\\\/09\\\/Oksanen-Tauno-1.jpg\",\"articleSection\":[\"Rukaj\u00e4rvi-keskus\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\\\/\",\"name\":\"Tauno Oksanen: Jatkosodan taistelut sodan lopulla - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2014\\\/09\\\/Oksanen-Tauno-1.jpg\",\"datePublished\":\"2014-09-09T17:49:25+00:00\",\"dateModified\":\"2014-09-09T18:02:40+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2014\\\/09\\\/Oksanen-Tauno-1.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2014\\\/09\\\/Oksanen-Tauno-1.jpg\",\"width\":1754,\"height\":1240,\"caption\":\"Sotahistorioitsija rajakapteeni Tauno Oksasen esitelm\u00e4n aiheena oli Jatkosodan taistelut sodan lopulla.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Tauno Oksanen: Jatkosodan taistelut sodan lopulla\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/\",\"name\":\"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\",\"description\":\"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistyksen verkkosivut.\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#organization\",\"name\":\"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2013\\\/12\\\/Otsake_3.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2013\\\/12\\\/Otsake_3.jpg\",\"width\":1000,\"height\":442,\"caption\":\"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/19de7db68bf72dfd2b5d7f6dfbf8454d\",\"name\":\"RSHY\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"RSHY\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\\\/historiayhdistys\\\/author\\\/rshy\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Tauno Oksanen: Jatkosodan taistelut sodan lopulla - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Tauno Oksanen: Jatkosodan taistelut sodan lopulla - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","og_description":"RUKAJ\u00c4RVEN MOTTI JA KONTOKIN SELKKAUS JATKOSODAN VIIMEISET TORJUNTATAISTELUT JA NEUVOSTOJOUKKOJEN VIIMEISET JATKOSOTAAN LIITTYNEET OPERAATIOT RUKAJ\u00c4RVEN JA UHTUAN SUUNNILLA Olemme kokoontuneet muistelemaan 70 vuoden takaisia Suomen valtakunnan ratkaisuhetki\u00e4 suursodan py\u00f6rteiss\u00e4. Esitelm\u00e4ni Teksti jatkuu...Tauno Oksanen: Jatkosodan taistelut sodan lopulla\u2192","og_url":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\/","og_site_name":"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","article_published_time":"2014-09-09T17:49:25+00:00","article_modified_time":"2014-09-09T18:02:40+00:00","og_image":[{"width":1754,"height":1240,"url":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/Oksanen-Tauno-1.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"RSHY","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"RSHY","Arvioitu lukuaika":"20 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\/"},"author":{"name":"RSHY","@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#\/schema\/person\/19de7db68bf72dfd2b5d7f6dfbf8454d"},"headline":"Tauno Oksanen: Jatkosodan taistelut sodan lopulla","datePublished":"2014-09-09T17:49:25+00:00","dateModified":"2014-09-09T18:02:40+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\/"},"wordCount":4077,"publisher":{"@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/Oksanen-Tauno-1.jpg","articleSection":["Rukaj\u00e4rvi-keskus"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\/","url":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\/","name":"Tauno Oksanen: Jatkosodan taistelut sodan lopulla - Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/Oksanen-Tauno-1.jpg","datePublished":"2014-09-09T17:49:25+00:00","dateModified":"2014-09-09T18:02:40+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\/#primaryimage","url":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/Oksanen-Tauno-1.jpg","contentUrl":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/Oksanen-Tauno-1.jpg","width":1754,"height":1240,"caption":"Sotahistorioitsija rajakapteeni Tauno Oksasen esitelm\u00e4n aiheena oli Jatkosodan taistelut sodan lopulla."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/tauno-oksanen-jatkosodan-taistelut-sodan-lopulla\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Tauno Oksanen: Jatkosodan taistelut sodan lopulla"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#website","url":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/","name":"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","description":"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistyksen verkkosivut.","publisher":{"@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#organization","name":"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys","url":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2013\/12\/Otsake_3.jpg","contentUrl":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-content\/uploads\/2013\/12\/Otsake_3.jpg","width":1000,"height":442,"caption":"Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys"},"image":{"@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#\/schema\/logo\/image\/"}},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/#\/schema\/person\/19de7db68bf72dfd2b5d7f6dfbf8454d","name":"RSHY","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/598d59263a69cc8de65fcb4f9db78d6f58c098cb0e0ba22d73377441af9fa04c?s=96&d=blank&r=g","caption":"RSHY"},"url":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/author\/rshy\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1014","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1014"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1014\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1022,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1014\/revisions\/1022"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1015"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1014"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1014"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/historiayhdistys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1014"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}