Yhdistyksen toiminnan tavoitteet on määritelty yhdistyksen säännöissä. Niiden mukaan:

Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia Talvi- ja Jatkosotien aikana Rukajärven suunnan ja rintaman joukkojen sotahistoriallisia perinteitä sekä koota veteraanien ja lottien yhteisiä muistoja. Yhdistys pyrkii näin lujittamaan maanpuolustustahtoa yhteistoiminnassa muiden järjestöjen ja henkilöiden kanssa.

Yhdistys jatkaa ja täydentää Rukajärven suunnan joukoissa taistelleiden veteraanien asevelikokouksessaan 15.6.1986 Nurmeksessa perustaman, Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnaksi nimetyn toimielimen työtä.

Yhdistyksen juuri hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa on asetettu pitkänaikavälin tavoitteeksi Rukajärvi-keskuksen tai vastaavan perustaminen joillekin keskeisille paikkakunnille, mistä Rukajärven joukkoja koottiin. Keskuksen avulla ylläpidettäisiin sekä paikallisesti että koko maan kattavaa Rukajärvi-tietoutta. Hanke pyritään toteuttamaan yhteistyössä eri kuntien ja muiden alan järjestöjen kanssa.

Lisäksi yhdistys aikoo perustaa erityisen stipendirahaston, jonka avulla pyritään edesauttamaan ja aikaansaamaan Rukajärven suunnan taistelujen tieteellistä tutkimusta.

Yhdistyksen pidemmän tähtäimen toiminta-ajatuksena on Rukajärven suunnan joukkojen historiallinen perinne ja taistelupaikkojen sekä sotateiden ja tukialueiden monipuolinen tunnetuksi tekeminen. Perinneaineistoa keräämällä täydennetään ja tehostetaan merkittävimpien taistelupaikkojen ja taisteluiden esittelyä.

Rukajärven suunnan historiikkitoimikunta perustettiin 15.6.1986 Nurmeksessa. Nyt perustettu yhdistys jatkaa tuon historiikkitoimikunnan työtä. Veteraanit perustivat sen Rukajärven suunnan historiikin kirjoittamista varten. Idea oli veteraanien yhteisten keskustelujen tulos ja ehdotuksen Nurmeksessa pidetyssä veteraanikokouksessa teki kenraali Erkki Setälä. Ehdotuken mukaan historiikkitoimikuntaan tulivat jäseniksi valittua maanviljelysneuvos Pentti Perttuli, professori Toimi Lukkarinen ja DI Toivo Rissanen. Tämä toimikunta kutsui 14.10.1986 pitämässään kokouksessa puheenjohtajakseen kenraali Erkki Setälän ja jäsenekseen Nurmeksen veteraanikokouksen järjestelytoimikunnan puheenjohtajan KaiPr:n silloisen komentajan eversti Erkki Koiviston. Tämä viisihenkinen toimikunta kutsui Rukajärven suunnan historiikin kirjoittajaksi kirjailija Antti Tuurin, joka asetti ehdoksi sen, että toimikunnan tuli koota vähintään 200 veteraanin haastattelut toimikunnan kanssa yhdessä laatiman 80-kohtaisen kysymyssarjan perusteella. Toimikunta hyväksyi ehdon ja otti yhteyttä eri puolilla maata oleviin veteraanitovereihinsa.

Haastatteluja ei kertynyt kuin muutama, joten toimikunnan jäsenet ryhtyivät itse keräämään haastatteluaineistoa. Perttuli organisoi haastattelunauhoituksen purkamisen. Toimikunnan jäsenet korjasivat haastatteluissa olevat asiavirheet ja toimittivat tuon kirjallisen materiaalin kirjailija Tuurille. Tästä työstä syntyi em. 10.000 sivun aineisto, joka on nyt toimitettu Suomen kirjallisuuden seuralle, Joensuun maakunta-arkistolle ja Sota-arkistolle.

Antti Tuurin kirjoittama 4-osainen Rukajärvi-sarja on tunnettu elokuvineen. Tämän lisäksi tästä haastatteluaineistosta kirjailija Onni Palaste kirjoitti kaksi kirjaa. Historiikkitoimikunnan työ oli keskeytyneenä vuoteen 2005 saakka, jolloin Rukajärven veteraanin poika Tenho Tikkanen digitoi kirjallisen haastatteluaineiston. Historiikkitoimikuntaan valittiin vuoden 2006 alussa kaksi uutta jäsentä prof. Martti Soikkeli ja Tenho Tikkanen. Perinnetiedon keräystyö jatkui ja nyt tätä kirjallista aineistoa on koossa n. 15.000 sivua.

Em. keräyksen ohella historiikkitoimikunta on digitoinut koko Kansa Taisteli lehtien vuosina 1957 -1986 ilmestyneet vuosikerrat, josta kertyi n. 13.300 sivua digitoitua materiaalia. Vuosina 2008 ja 2009 historiikkitoimikunta kokosi Rukajärven suunnan taidetta Jatkosodan ajalta olevan valokuvanäyttelyn ja laati 72-sivuisen valokuvanäyttelyesitteen. Tämä valokuvanäyttely oli ensi kerran esillä Iisalmessa, jonka jälkeen se oli Nurmeksessa LomaSirmakan tiloissa koko kesän 2009 sekä Ilomantsissa Taistelijantalolla. Valokuvanäyttely siirtyy seuraavaksi Kiuruvedelle ja Pielavedelle, jossa se avataan 13.3.2010. Valokuvanäyttely liittyy em. paikkakuntien juhlallisuuksiin, jotka pidetään Talvisodan päättymisen 70-vuotisjuhlallisuuksien kunniaksi.

Yhdistyksen perustavassa kokouksessa valittiin yhdistyksen väliaikaiseen hallitukseen seuraavat jäsenet: Tenho Tikkanen Espoosta, puheenjohtajaksi, Timo Tolvanen Liperistä varapuheenjohtajaksi, Leevi Kuokkanen Espoosta sihteeriksi, ja muiksi hallituksen jäseniksi Paavo Salmensuu Joensuusta, Antero Huttunen Kiuruvedeltä, Ossi Laine Paltamosta, Timo Laukkanen Pielavedeltä ja Riitta Oksanen Vantaalta.

Perustajajäsenten joukossa on kuusi veteraania, kolme kirjailijaa, eräs Suomen vaikutusvaltaisimmista kenraaleista, maanviljelysneuvos, kunnallisneuvos ja professori. Perustavaan kokoukseen Marskin Majalla 19.9.2009 osallistui kaikkiaan kaksikymmentä henkilöä.

Rukajärven veteraani, kenraaliluutnantti Ermei Kanninen toimi Pääesikunnan päällikkönä vuosina 1978 – 1982 ja pääesikunnassa pisimpään, peräti 20 vuotta. Hän on mm. kuvannut osallistumistaan Rukajärven suunnan taisteluihin vuonna 1996 julkaistussa muistelmateoksessaan ”Vuodet myrskyn varjossa”. Kanninen siirtyi Rukajärvelle Karjalan-Kannakselta vuoden 1944 alussa. Rukajärvellä hän toimi Er.P 7:n pataljoonaupseenina ja komentajan sairastellessa hoiti myös pataljoonan komentajan tehtäviä. Kannisen historiikkitoimikunnalle antamastaan haastattelusta ilmenee ne vaikeat olot, joissa pataljoona toimi. Vihollispartiot häiritsivät usein huoltokuljetuksia. Er.P 7 oli aluksi sijoitettu Rukajärven rintamalla Kontokki – Kiimajärvi-lohkolle, josta se sittemmin siirrettiin lyhyeksi aikaa päätien eteläpuolelle Vansjärvelle. Sodan loppuvaiheessa pataljoona oli Porajärven suunnalla.

Rukajärven veteraani maanviljelysneuvos Pentti Perttuli Säkylästä on sotahistoriallisen perinnetyön mestari. Rukajärven suunnalta lienee kerätty kaikkein laajimmin veteraanien ja lottien jatkosota-aikaista muistelma- ja kertomatietoa. Perttuli organisoi haastattelutyön ja huolehti veteraaniveljien haastattelunauhoitusten puhtaaksikirjoitustyön järjestämisestä. Kirjallista aineistoa kertyi vuosina 1986-1993 yhteensä n. 10.000 sivua. Perttulilla on myös laaja Rukajärven suuntaan liittyvä kirjoitus- ja kirjallisten töitten kokoelmaa.

Perttuli on halunnut jatkaa tämän keräystyön tekemistä ja on siksi mukana aktiivisesti myös kyseisen uuden yhdistyksen perustamisen kaikissa vaiheissa.

Perttuli toimi Rukajärvellä ensin Kev.Os. 2:n joukkueenjohtajana ja sittemmin 3./Rj.P 6:n komppanianpäällikkönä. Perttulin joukko-osastot toimivat kaikilla Rukajärven rintaman osilla sodan eri vaiheissa. Jatkosodan alussa Perttuli johti partiota, jonka etenemisestä Antti Tuuri on kirjoittanut teoksen ”Elämä isänmaalle”. Kirja on samalla pohja elokuvalle Rukajärven tie.

Kirjailija ja Rukajärven veteraani, lotta Kyllikki Villa. Hän palveli Rukajärvellä Tiiksjärven lentokentän valvontatehtävissä. Kyllikki Villan v. 2006 julkaistu muistelmateos ”Tyttö sodassa” on samalla kuvaus hänen tehtävistään ja osallistumisestaan Rukajärven suunnan taisteluihin.

Kunnallisneuvos, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Mauno Kankaanpää, toimi Rukajärven suunnalla tunnetun komppanianpäällikkö Seppo Hännisen lähettinä. Pelasti lähettikaverinsa Ilmari Jokelaisen varmalta kaatumiselta vetämällä hänet taistelukentältä suojaan. Komppanianpäällikkö Hänninen sen sijaan kaatui ja jäi kentälle.

Kiuruveden sotaveteraanien puheenjohtaja Jalmari Manu on nuorinta ikäluokkaa, mutta on silti kahden sodan veteraani. Hän osallistui E.J. Raappanan alaisissa joukoissa JP 1:n riveissä Ilomantsin taisteluihin heinä-elokuussa 1944 ja hänet siirrettiin Ilomantsista Lapin sotaan.

Ensimmäisenä tv:n säätieteilijänä 1960 –luvulta tunnettu Paavo Salmensuu Joensuusta on jatkosodan nuorinta ikäluokkaa. Hän taisteli Rukajärvellä it-joukoissa elokuussa 1944 Ontrosenvaarassa. Suomalaisten selustaan edenneet vihollisen 3 pataljoonaa tuhoutui lähes täysin ja loput pakotettiin vetäytymään takaisin.

Edellä esiteltyjen veteraanien lisäksi perustamisasiakirjan allekirjoitti kirjailija Antti Tuuri, jonka Rukajärven suunnan historiikkitoimikunta valitsi Rukajärven suunnan historiikin kirjoittajaksi. Tuurin ehdotuksesta haastateltaviksi valittiin upseereiden lisäksi myös miehistöä ja lottia. Tuurin kirjoittamat kirjat ja elokuva Rukajärven tie ovat tuoneet Rukajärven korpisoturien taistelut suuren yleisön tietoisuuteen.