{"id":11098,"date":"2022-03-02T12:00:00","date_gmt":"2022-03-02T09:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/?p=11098"},"modified":"2022-03-06T20:20:56","modified_gmt":"2022-03-06T17:20:56","slug":"veikko-heikkisen-muistolle-2-3-2022","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/muistokirjoitukset\/veikko-heikkisen-muistolle-2-3-2022\/","title":{"rendered":"Veikko Heikkisen muistolle 2.3.2022"},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>\n

Me voimme vain arvailla sit\u00e4 milt\u00e4 19-vuotiaasta nuoresta miehest\u00e4 Veikko Heikkisest\u00e4 tuntui, kun h\u00e4nelle ja my\u00f6s h\u00e4nen kolmelle veljelleen ilmoitettiin: \u201dTeid\u00e4t on valittu maailmanhistorian suurimpaan n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n. Te tulette n\u00e4yttelem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osaa sodassa,\u201d kirjailija Antti Tuurin sanoja lainataksemme.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 maamme historian – Suomen suurin sukupolvi, eli ja kantoi harteillaan yksin ilman ulkopuolista apua huolta maan hyvinvoinnista, katkeroitumatta he rakensivat maan kukoistukseen. Veikko Heikkinen ja h\u00e4nen aseveljens\u00e4 luottivat itseens\u00e4 ja toisiinsa. Sodassa aseveljeys n\u00e4kyi kaikessa. Aseveljiin turvauduttiin, kaikki jaettiin, ilot ja surut, saunan l\u00f6ylykin jaettiin tasan. T\u00e4rkeint\u00e4 Veikko Heikkiselle oli, ett\u00e4 kansakunta menestyy ja voi hyvin ja jokainen saa tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4\u00e4n rauhan vallitessa.<\/p>\n\n\n\n

Tapasimme Veikko Heikkisen 3.4.2017 h\u00e4nen kotitilallaan Saarivaaralla, miss\u00e4 tallensimme h\u00e4nen Jatkosodan sotamuistojaan. Haastattelussa h\u00e4n kertoi varmasti ja vaatimattomaan tapaansa tapahtumista. Saimme arvokkaan lis\u00e4n ja varmistuksen arkistosta ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4mme aineistoon.<\/p>\n\n\n\n

Viimeiset vuodet Veikko Heikkinen asui puolisonsa kanssa Kuhmossa Hyvinvointi Sammon hoitolaitoksessa.<\/p>\n\n\n\n

Veikko Heikkinen kuoli 4.2.2022 t\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n 102 vuotta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n muistokirjoituksen yhteydess\u00e4 julkaisemme Veikko Heikkisen yhdistyksellemme antaman 100-vuotishaastattelun kokonaisuudessaan. Haastattelun on tehnyt Hyrynsalmen kunnan veteraaniyhdyshenkil\u00f6 Matti Kemppainen.<\/p>\n\n\n\n

Veikko Heikkisen 100-vuotishaastattelu<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rukaj\u00e4rven suunnan veteraani Veikko Ilmari Heikkinen syntyi Hyrynsalmen Saarivaarassa 2.2.1920 Eeli ja Alma Heikkisen, o.s. Anttosen perheeseen. Veikon lis\u00e4ksi sisarusparveen kuului kolme velje\u00e4 ja kaksi siskoa. Tuon ajan maalaisel\u00e4m\u00e4\u00e4n kuului omavaraisuus ja osaaminen selviyty\u00e4. Jo pienest\u00e4 pit\u00e4en oli opittava oman k\u00e4den taidot ja tahto menn\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eteenp\u00e4in. Jo varhaisessa nuoruudessa piti menn\u00e4 tienesteihin p\u00f6llimets\u00e4\u00e4n ja savotoille. Siin\u00e4 sivussa tuli is\u00e4lt\u00e4\u00e4n saatu taito veneen veist\u00e4miseen ja rekien tekoon.  Veikko kertoi tehneens\u00e4 kaikkiaan veneit\u00e4 yli 50 kpl.<\/p>\n\n\n\n

\"T\u00e4m\u00e4n
Veikko Heikkinen, (s. 2.2.1920 – 4.2.2022), Saarivaaralla. Kuva otettu 3.4.2017. Kuva TJT.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"T\u00e4m\u00e4n
Veikko Heikkinen, Rukaj\u00e4rven rintamalla. Kuva Veikko Heikkiselt\u00e4\/RSHYry<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Marraskuun 30. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1939 syttyi Talvisota. Neuvostojoukkojen edetty\u00e4 Suomussalmen kirkonkyl\u00e4\u00e4n Saarivaaralta voitiin havaita palon loimut ja tykist\u00f6n jylin\u00e4. Veikko kutsuttiin kolmen veljens\u00e4 ja is\u00e4ns\u00e4 kanssa Suomussalmen Lieppaaseen huoltoteht\u00e4viin. Heid\u00e4n piti siell\u00e4 valmistaa ja korjata reki\u00e4 suomalaisille puolustajille. Kaikkiaan reki\u00e4 korjattiin tai niit\u00e4 valmistui enemm\u00e4n kuin 100 kpl. Muu perhe evakuoitiin sodan alussa Kestil\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Sotatoimien p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 oli sitten hevosmatka Kestil\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 muu perhe oli. Matkaa sinne oli yli 200 kilometri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kestil\u00e4ss\u00e4 ollessaan Veikko sai kutsuntam\u00e4\u00e4r\u00e4yksen Pulkkilaan. Kutsunnoista oli sitten siirtyminen Kiuruvedelle Ruutanan jv-koulutuskeskukseen. Majoituksen Veikko muistaa olleen Ketolan talossa. Is\u00e4 ja muut veljet m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin linnoitust\u00f6ihin Laatokan pohjoispuolelle R\u00e4is\u00e4l\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Koulutuskeskus toimi useissa paikoissa, Ruutanan koululla yll\u00e4 ja alla Ruutanan ty\u00f6v\u00e4entalolla. Kuvat Kalervo Toivosen ja Jari Hyv\u00f6sen kokoelma\/RSHYRy:n arkisto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Juhannuksen aikaan 1941 tuli sitten siirto junalla Kontiom\u00e4elle ja edelleen junalla Lieksaan. Ruunaan kyl\u00e4ss\u00e4 oli valatilaisuus. Joukkoyksikk\u00f6 oli JR 43, 1 Kk, joka perustui Talvisodan joukkoihin.<\/p>\n\n\n\n

Partalanm\u00e4en koululla oli sitten siirtyminen vasta perustettuun 14 div. JR10:n  Kk-komppaniaan. Johtajana v\u00e4nr. Varis. Lieksan Nurmij\u00e4rvell\u00e4 Veikko p\u00e4\u00e4si ensi kertaa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Maxim-konekiv\u00e4\u00e4rin ja tutustumaan siihen.<\/p>\n\n\n\n

\"T\u00e4m\u00e4n
Veikko Heikkinen, konekiv\u00e4\u00e4riampuja 1.KKK\/JR 10. Kuva Veikko Heikkiselt\u00e4\/RSHYry<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Varsinaiset sotatoimet alkoivat valtakunnanrajan ylityksell\u00e4 Kivivaarassa.<\/p>\n\n\n\n

Eteneminen jatkui Tuulij\u00e4rvell\u00e4, miss\u00e4 neuvostojoukot olivat vahvasti linnoittautuneet. Nelj\u00e4 tuntia kest\u00e4neen tulitaistelun j\u00e4lkeen vihollinen oli ly\u00f6ty. Eteneminen kohti Rukaj\u00e4rve\u00e4 JR 10:n mukana oli alkanut.<\/p>\n\n\n\n

Rukaj\u00e4rvi p\u00e4\u00e4tyi suomalaisten valloitukseen 11.9.1941.<\/p>\n\n\n\n

Alkoi asemasota -vaihe. 14.1.1942 tuli sitten m\u00e4\u00e4r\u00e4ys l\u00e4hte\u00e4 Maj Guban retkelle tuhoamaan vihollisen suuri huoltokeskus. Tuo retki tai kaukopartiomatka oli merkitt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s Veikon kohdalla. H\u00e4n sai tuolla matkalla paleltumisvammoja. Ne ei kuitenkaan est\u00e4neet toipumisen j\u00e4lkeen h\u00e4nen sotapalvelustaan, joka loppui syyskuussa 1944. Toimiminen koko sodan ajan kk-ampujana aiheutti h\u00e4nelle kuulovamman, mink\u00e4 seurauksena h\u00e4n sai 15 prosentin invaliditeetin.<\/p>\n\n\n\n

\"T\u00e4m\u00e4n
Muurmannin radan partiorekti. Kuva Raine Narva\/RSHY<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aseveljien kertoman mukaan Veikon hermot ja kest\u00e4vyys pitiv\u00e4t my\u00f6s \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tiukoissa paikoissa. H\u00e4n ei \u201dkuvia\u201d kumarrellut, mutta suomalaisena sotilaana h\u00e4n oli periksiantamaton ja tarvittaessa kova.<\/p>\n\n\n\n

Kes\u00e4ll\u00e4 1944 tuli siirtyminen Erp 24. joukkoihin ja matka Ilomantsin suunnalle, miss\u00e4 sodan loppuvaiheessa Lupasalmessa tuli varmistusteht\u00e4v\u00e4t vihollisen hy\u00f6kk\u00e4yksen est\u00e4miseksi edet\u00e4 syvemm\u00e4lle Suomen puolelle.<\/p>\n\n\n\n

Hy\u00f6kk\u00e4ys oli kuitenkin estetty raskaissa puolustustaisteluissa, ja paluu Rukaj\u00e4rvelle oli edess\u00e4. Rauha oli saatu aikaan Neuvostoliiton kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Kellovaarassa Veikko p\u00e4\u00e4si todistamaan neuvostosotilaiden tulon kohden Suomea. Heid\u00e4n johtajansa oli vaatinut p\u00e4\u00e4st\u00e4 suomalaisten komentajan kenraali Raappaman puheille. H\u00e4nen vaatimuksensa oli ollut vapauttaa Kiimasj\u00e4rventie vapaaksi neuvostojoukkojen etenemiseksi Suomussalmelle. Veikko tuli suomalaisten joukkojen mukana Nurmekseen,<\/p>\n\n\n\n

Nurmeksesta paluu kotimaisemiin jatkui k\u00e4vellen Kuhmoon ja edelleen joukkokuljetuksina Ouluun. Siell\u00e4 tapahtui kotiuttaminen Hein\u00e4p\u00e4\u00e4n koululla. Tilanne siell\u00e4 oli jokseenkin vapauttava ja \u201drento\u201d. Jostain oli saatu alkoholia tai sen korviketta. Siit\u00e4 oli joillakin sitten omat henkil\u00f6kohtaiset seurauksensa ja muistonsa tai muistamattomuutensa. Kotiuttamisrahaa maksettiin 1000 mk ja loppuraha my\u00f6hemmin siviiliss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Matka Oulusta Hyrynsalmelle tapahtui alkuun junalla. Paltamossa oli rakennettu tilap\u00e4inen silta saksalaisten sillan r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4misen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Hyrynsalmelle p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n matka kotiin Saarivaaralle tapahtui k\u00e4vellen. Matkaa oli yli 30 km:\u00e4. Kotona is\u00e4ns\u00e4 oli Veikon veljien kanssa painamassa reenjalasta, joten uuden el\u00e4m\u00e4n jatkuminen alkoi siit\u00e4. Mets\u00e4ty\u00f6t ja savotat kutsuivat rakentamaan omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s Suomea.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1949 Veikko solmi avioliiton Elsa Mirjam Ker\u00e4sen kanssa. Alkuun p\u00e4\u00e4stiin yhden lehm\u00e4n ja savottatienestien kautta. Kotitalo Mannila siirtyi heid\u00e4n omistukseen ja samalla huolehtiminen Veikon vanhemmista. Siit\u00e4 alkoi kotitilan kehitt\u00e4minen ja el\u00e4m\u00e4n edellytysten turvaaminen. Veikolle ja Mirjamille syntyi viisi lasta.<\/p>\n\n\n\n

Veikolle ja Mirjamille veteraanien yhteiset tapaamiset ja yhdess\u00e4 olo muodostuivat my\u00f6hemmin t\u00e4rke\u00e4ksi. Aivan n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka Veikko on ollut mukana yhteisiss\u00e4 tapaamisissa ja tilaisuuksissa. Veikon kuntoa, vastuuta ja selviytymist\u00e4 korostaa se, ett\u00e4 viel\u00e4 muutama vuosi sitten h\u00e4n hankki itse polttopuut mets\u00e4st\u00e4, huolehti talvella tien aukaisusta ja kaikesta muusta. H\u00e4n huolehti ja edelleen vaimostaan Mirjamista. Autolla ajosta h\u00e4n luopui pari vuotta sitten. Kauppa-asiat kirkonkyl\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n viel\u00e4 toimittaa itse, kun naapurin Pekka huolehtii kuljettamisesta.<\/p>\n\n\n\n

Veikon muistelujen pohjalta<\/p>\n\n\n\n

Matti Kemppainen, veteraaniyhdyshenkil\u00f6, Hyrynsalmi<\/p>\n\n\n\n

Siunaus ja muistotilaisuus<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Veikko Heikkisen siunaustilaisuus Hyrynsalmen seurakuntakeskuksessa 2.3.2022.<\/p>\n\n\n\n

Siunaustilaisuus alkoi Hyrynsalmen veteraaniyhdyshenkil\u00f6itten Sakari Hakkilan ja Matti Kemppaisen havuristin laskulla, jossa yhteydess\u00e4 he esittiv\u00e4t arkun \u00e4\u00e4rell\u00e4 ”Veteraanin iltahuuto-laulun”.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Hyrynsalmen veteraaniyhdyshenkil\u00f6itten Sakari Hakkila ja Matti Kemppainen. Kuva Tenho Tikkanen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Veikko Heikkisen siunauksen toimitti Hyrynsalmen kirkkoherra Pirkko H\u00e4nninen. Kuva TJT.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistyksen edustajat Matti Kemppainen ja Tenho Tikkanen osallistuivat Veikko Heikkisen hautajaisiin ja laskivat h\u00e4nen arkulleen havuseppeleen.<\/p>\n\n\n\n

Sinivalkoisiin nauhojen tekstit kuuluvat:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Muistotilaisuudessa omaisten puolelta muistopuheen piti Veikko Kyll\u00f6nen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Veikko Kyll\u00f6nen. Muistopuheeseen voi tutustua T\u00c4\u00c4LT\u00c4<\/a>:<\/strong> Kuva TJT.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Veikko Heikkisen 3.4.2017 Suomen 100-vuotisjuhlavuonna tekem\u00e4mme haastattelun julkaisimme Sotaveteraaniliiton kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4. Haastattelun voi n\u00e4hd\u00e4 T\u00c4\u00c4LT\u00c4<\/a>:<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi Veikko Heikkisen t\u00e4ytetty\u00e4 99 vuotta haastattelun oli tehnyt MTV3:n toimittaja Keimo Lehtiniemi. Haastattelu julkaistiin Talvisodan 80-vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 30.11.2019. Juhlahaastatteluun voi tutustua T\u00c4\u00c4LT\u00c4<\/strong><\/a>:<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Me voimme vain arvailla sit\u00e4 milt\u00e4 19-vuotiaasta nuoresta miehest\u00e4 Veikko Heikkisest\u00e4 tuntui, kun h\u00e4nelle ja my\u00f6s h\u00e4nen kolmelle veljelleen ilmoitettiin: \u201dTeid\u00e4t on valittu maailmanhistorian suurimpaan n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n. Te tulette n\u00e4yttelem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osaa Lue lis\u00e4\u00e4…Veikko Heikkisen muistolle 2.3.2022<\/span>\u2192<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[26,32,24],"tags":[],"class_list":["post-11098","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista","category-historiayhdistys","category-muistokirjoitukset"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p72N2f-2T0","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11098","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11098"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11098\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11108,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11098\/revisions\/11108"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11098"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11098"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11098"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}