{"id":11952,"date":"2025-03-22T23:40:00","date_gmt":"2025-03-22T20:40:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/?p=11952"},"modified":"2025-03-24T00:47:29","modified_gmt":"2025-03-23T21:47:29","slug":"kulttuurin-tayteinen-vuosikokous-kainuun-opisto-tarjosi-virikkeelliset-puitteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/tapahtumat\/kulttuurin-tayteinen-vuosikokous-kainuun-opisto-tarjosi-virikkeelliset-puitteet\/","title":{"rendered":"Kulttuurin t\u00e4yteinen vuosikokous \u2013 Kainuun Opisto tarjosi virikkeelliset puitteet"},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>\n

Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistyksen vuosikokous pidettiin t\u00e4ll\u00e4 kertaa Kainuun Opistolla. Kokouksen aluksi kuultiin Matti Kemppaisen esitelm\u00e4 Kainuun Opiston historiasta, Opiston satavuotisen taipaleesta merkkihenkil\u00f6ineen.<\/p>\n\n\n\n

Sitoutumattomana kansanopistona toimintansa aloittanut opisto muuttui 1920-luvulla her\u00e4nn\u00e4isopistoksi, jollaisena se Mieslahdessa edelleen toimii. Kainuun Opisto toiminut vuodesta 1909 yht\u00e4jaksoisesti, elikk\u00e4 116 vuotta lukuun ottamatta Talvisodan aikaa 1939-1940. Koulutuksen p\u00e4\u00e4paino t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maahanmuutto- ja vapaan sivistysty\u00f6n\u00a0koulutuksessa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 koulutukseen\u00a0osallistuu yli 100 oppilasta 17 eri maasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

– Koko sadan vuoden ajan keskeinen Kainuun Opiston valtti on ollut opiskelijan pohjakoulutuksen ja perustaitojen parantaminen. Vuosisadan alussa opiskelijoilla ei ollut mit\u00e4\u00e4n koulupohjaa ja he saivat sitten ihan kansalaisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavia tietoja ja taitoja. Kun he saivat sitten kansakoulutodistuksen, he p\u00e4\u00e4siv\u00e4t paremmin jatko-opintoihin, p\u00e4\u00e4tteli itsekin Kainuun Opiston k\u00e4ynyt Matti Kemppainen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Kemppainen kertoi, ett\u00e4 paltamolaiset aloittivat sotataipaleensa Kainuun opiston pihapiirist\u00e4. My\u00f6s sotien aikana ja j\u00e4lkeen Kansalaisopiston toiminnalla oli laaja yhteiskunnallinen arvostus ja merkitys. Kansalaisopiston rehtorien valokuvien joukossa oli useita maamme eturivin merkkihenkil\u00f6it\u00e4 ja piispoja, kuten esim. V\u00e4in\u00f6 ja Jukka Malmivaara.<\/p>\n\n\n\n

Opistolla on laaja yleissivist\u00e4v\u00e4 merkitys, sill\u00e4 pitk\u00e4n oppilinjan on suorittanut yhteens\u00e4 noin 7 500 ihmist\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 opistossa ty\u00f6skentelee toistakymment\u00e4 opettajaa.<\/p>\n\n\n\n

Vuosikokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Antti Rasilo. Kokouksessa k\u00e4ytiin varsin perusteellinen keskustelu edellisen vuoden toiminnasta. Puheenjohtaja Rasilo teki yhteenvedon k\u00e4ydyst\u00e4 keskustelusta. Toiminta on ollut laaja ja tuloksekas. Erityisesti voitaneen todeta Lieksan Rukaj\u00e4rvi-keskuksen hankkeen onnistuminen poikkeuksellisen haasteellisesta tilanteesta huolimatta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Kokouksen puheenjohtaja Antti Rasilo oikealla ja kokouksen sihteeri Jari K\u00e4rkk\u00e4inen. P\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 Rukaj\u00e4rven suunnan historiikkitoimikunnan standaari, jonka on suunnitellut Pertti Perttuli. T\u00e4m\u00e4 standaari luovutettiin vuonna 1993 kaikille veteraaniker\u00e4ykseen osallistuneelle 23 veteraanille.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Rasilon totesi tyydytyksell\u00e4, ett\u00e4 vuoden 2024 aikana yhdistyksen jo ensimm\u00e4isen toimintavuotensa toimintasuunnitelmaan merkitty tavoite Kainuuseen perustettavasta Rukaj\u00e4rvi-keskuksesta toteutui.<\/p>\n\n\n\n

Taloudellisia haasteitakin on esiintynyt, ne on onnistuttu voittamaan. Toimintasuunnitelma ja siit\u00e4 laadittu talousarvio perustuu tosiasioihin, mik\u00e4 takaa toiminnan j\u00e4rjest\u00e4misen tulevaisuudessa. T\u00e4st\u00e4 osoituksena hyvin k\u00e4ynnistynyt jo uuden kuluvan vuoden toiminta, Lieksan Rukaj\u00e4rvi-keskuksen Raappana Salin \u201dkulttuurikeskiviikon\u201d onnistuneet useat loppuunmyydyt tapahtumat antavat uskoa tulevalle toiminnalle. E.J. Raappanan muistoseminaari avaa kes\u00e4n toiminnan 19.4.2025, jolloin kuullaan tri Pekka Visurin luento <\/strong>\u201d Suomen selviytyminen sodasta rauhaan 80 vuotta sitten<\/strong>\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Lieksan Rukaj\u00e4rvi-keskuksen toiminta osoittaa numeroiden valossa erityisen onnistuneelta, p\u00e4\u00e4tteli kokouksen puheenjohtaja Rasilo, mill\u00e4 perusteella puheenjohtaja suositteli kokoukselle tili- ja vastuuvapauden my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4 ja toimintasuunnitelman ja talousarvion hyv\u00e4ksymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Tenho Tikkanen, hallitukseen Antero Huttunen, Raimo Jokisalmi ja Jari K\u00e4rkk\u00e4inen. Hallituksessa jatkavat Seppo R\u00e4ih\u00e4, Matti Kemppainen, Ossi Laine ja Kari Gr\u00e5sten.<\/p>\n\n\n\n

Vuosikokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kset olivat yksimielisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vuosikokouksen avasi yhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen, jonka avauspuheen julkaisemme kokonaisuudessaan oheisena<\/strong>.<\/a> Avauspuheessaan Tikkanen toi kokousv\u00e4elle veteraanij\u00e4senten ja mm. maan vanhimman veteraanin Ilmari Koppisen<\/strong> ja jo 101 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neen Hannes Tuovisen<\/strong> ja Rukaj\u00e4rven suunnan historiikkitoimikunnan j\u00e4sen professori Martti Soikkelin terveiset sek\u00e4 Korven Kaiku -lehden sodanaikaisen p\u00e4\u00e4toimittaja Uljas Apilan tytt\u00e4ren terveiset. Kyllikki Apila lahjoitti yhdistykselle toimintavuoden aikana vuoden 1941 Korven Kaiku-lehden vuosikerran sidottuna, mik\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 103 numeroa. Ilmari Koppinen piti lupauksensa mukaisesti esitelm\u00e4n ”Valamon luostari sotien aikana<\/strong><\/a>” (6.2.2025).<\/p>\n\n\n\n

Tikkanen luki kirjailija Antti Tuurin terveisten: \u201dEn nyt p\u00e4\u00e4se Mieslahteen, mutta terveiseni vuosikokoukseen. Valmistelemme Aku Louhimiehen kanssa elokuvaa…”<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Kokous esitti 90 vuotta 25.3.2025 t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4lle kotiseutuneuvos Lauri Winbergille<\/strong> yhdistyksen onnittelut yhdistyksen j\u00e4senten Taito Kainulaisen ja Raimo Jokisalmen esitt\u00e4min \u201dYst\u00e4v\u00e4n laulun\u201d<\/strong><\/a> <\/strong>s\u00e4velin. Lauri Winberg on monella tavalla tukenut Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistyksen toimintaa. H\u00e4n oli ensimm\u00e4isi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, joka halusi hankkia Jotos-muistomerkin pienoismallin.<\/p>\n\n\n\n

Pentti Perttulin muistoseminaari – ”Rukaj\u00e4rven kyl\u00e4t”<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuosikokouksen j\u00e4lkeen j\u00e4rjestetyn Pentti Perttulin muistoseminaarin esitelm\u00e4ksi oli valittu Rukaj\u00e4rven kyl\u00e4t. Esitelm\u00e4n pit\u00e4j\u00e4n vanhemmat ovat syntyisin Rukaj\u00e4rvelt\u00e4 ja Suomeen jo vuosia sitten muuttanut historiaa yliopistossa opiskellut Sergei Morozov. Todella mielenkiintoinen esitelm\u00e4 kesti per\u00e4ti kaksi ja puolituntia. <\/p>\n\n\n\n

Vaatimattomuus kaunistaa, esitelm\u00e4n pit\u00e4j\u00e4 esitteli itsens\u00e4 paikallishistorian harrastajaksi, esitelm\u00e4 kuulijan mielest\u00e4 oli asiansa osaavan tutkijan ty\u00f6t\u00e4, joka oli selvitt\u00e4nyt kylien historian lis\u00e4ksi my\u00f6s eri sukujen liikkeit\u00e4 rajaseudulla menneitten vuosisatojen aikana. Varsin monille suvuille ja henkil\u00f6ille l\u00f6ytyi yhteyksi\u00e4 rajantakaisista kylist\u00e4 Suomen talousel\u00e4m\u00e4n ja kulttuurin tunnetuimpiin henkil\u00f6ihin. Kyl\u00e4t, joihin esitelm\u00e4 keskittyi ovat juuri niit\u00e4 samoja paikkakuntia, miss\u00e4 Rukaj\u00e4rven suunnan taisteluita k\u00e4ytiin Jatkosodan aikana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Varsin mielenkiintoiseen esitelm\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyi my\u00f6s paikallisen murteen sanakirja, mit\u00e4 paikannimet todella tarkoittivat karjalankielest\u00e4 k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4. Esitelm\u00e4 valaisi kuulijoille my\u00f6s sen, miten Rukaj\u00e4rven kyl\u00e4 syntyi ja miten sen asukasluku kehittyi menneiden vuosisatojen aikana ja mik\u00e4 kylien v\u00e4kiluvun muutoksiin oli vaikuttanut.<\/p>\n\n\n\n

Esitelm\u00e4n pit\u00e4j\u00e4 antoi vahvan tuen Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys ry:n kirjalliselle tuotannolle, mit\u00e4 h\u00e4n piti erinomaisen merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ty\u00f6n\u00e4. Antti Rasilon kirja is\u00e4st\u00e4\u00e4n Osmo Rasilosta \u201dVastuunkantoa ja harkintaa\u201d sai h\u00e4nelt\u00e4 kaikilta osin erityiskiitoksen kirjan kuvitusta ja karttoja my\u00f6ten.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Todettakoon t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4, ett\u00e4 kirjaa on saatavissa Rukaj\u00e4rvikeskuksista.<\/p>\n\n\n\n

Aaro Kemppainen luovutti esitelm\u00f6itsij\u00e4lle oman kirjansa ”Kirjeit\u00e4 Rukaj\u00e4rvelt\u00e4” muistoksi omistein.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistyksen vuosikokous pidettiin t\u00e4ll\u00e4 kertaa Kainuun Opistolla. Kokouksen aluksi kuultiin Matti Kemppaisen esitelm\u00e4 Kainuun Opiston historiasta, Opiston satavuotisen taipaleesta merkkihenkil\u00f6ineen. Sitoutumattomana kansanopistona toimintansa aloittanut opisto muuttui 1920-luvulla her\u00e4nn\u00e4isopistoksi, Lue lis\u00e4\u00e4…Kulttuurin t\u00e4yteinen vuosikokous \u2013 Kainuun Opisto tarjosi virikkeelliset puitteet<\/span>\u2192<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[26,32,15],"tags":[],"class_list":["post-11952","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista","category-historiayhdistys","category-tapahtumat"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p72N2f-36M","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11952","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11952"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11952\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11956,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11952\/revisions\/11956"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11952"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11952"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11952"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}