{"id":1217,"date":"2014-03-23T14:37:44","date_gmt":"2014-03-23T11:37:44","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/?p=1217"},"modified":"2014-03-29T09:10:52","modified_gmt":"2014-03-29T06:10:52","slug":"ryhma-pieninka-mennytta-aikaa-etsimassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/historiayhdistys\/ryhma-pieninka-mennytta-aikaa-etsimassa\/","title":{"rendered":"Ryhm\u00e4 Pienink\u00e4 – Mennytt\u00e4 aikaa etsim\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>

Ryhm\u00e4 Pienink\u00e4 palaa j\u00e4lleen Rukaj\u00e4rven rintaman miesten j\u00e4ljille. T\u00e4ll\u00e4 kertaa vuorossa on tutustuminen Kentt\u00e4vartio Arinan taistelupaikkoihin ja Kaukopartio-osasto Kalevan Suopassalmen retken\u00a0 taistelupaikkoihin, 70 vuoden taakse. P\u00e4\u00e4majan kaukopartiojoukot k\u00e4yttiv\u00e4t usein Rukaj\u00e4rven suunnan joukkojen vastuualueen rajakohtia edetess\u00e4\u00e4n vihollisen selustaan.<\/p>\n

Ryhm\u00e4 Piening\u00e4n perinnematka alkaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n, paluu 30.3.2014. Seuraamme t\u00e4ll\u00e4 palstalla ryhm\u00e4n etenemist\u00e4. Seuraavassa lyhyt kuvaus. Kirjoituksen olen koonnut Ari Komulaisen ja Isto Turpeisen artikkelista, jotka on julkaistu Suomen Sotaveteraanilehdess\u00e4 1\/2014 s. 32-35. (http:\/\/www.sotaveteraaniliitto.fi\/userfiles\/file\/SV%201_2014.pdf).<\/p>\n

\"Ryhm\u00e4<\/a>
Ryhm\u00e4 Pienink\u00e4, Ari, Kari, Isto ja Reijo. Jelj\u00e4rvell\u00e4 14.3.2013.<\/figcaption><\/figure>\n

Ks. my\u00f6s Os. Puustisen Jelj\u00e4rven partioretken kuvaus SV 2\/2013 n. 150 km:n hiihto, (http:\/\/www.sotaveteraaniliitto.fi\/userfiles\/file\/SV%202_2013.pdf) sek\u00e4 Os. Majewskin partioretken kuvaus SV 1\/2012 n. 300 km:n hiihto (http:\/\/www.sotaveteraaniliitto.fi\/userfiles\/file\/SV%201_2012.pdf).<\/p>\n

Ryhm\u00e4 Piening\u00e4n aikaisemmat\u00a0hiihtoretket:<\/h2>\n

– Tammikuu 2012,<\/strong> Os. Majewskin j\u00e4ljill\u00e4 Ontaj\u00e4rvelt\u00e4 Maigubaan, hiihtomatka n. 250 km.<\/p>\n

– Maaliskuu 2013,<\/strong> Os. Puustisen j\u00e4ljill\u00e4 Ontaj\u00e4rvelt\u00e4 Jelj\u00e4rvelle, hiihtomatka n. 150 km.<\/p>\n

– Maaliskuu 2014,<\/strong> Os. Kaleva – Suopassalmelle, hiihtomatka n.\u00a0200 km.<\/p>\n

Ryhm\u00e4 valmistaa t\u00e4ll\u00e4kin kertaa retke\u00e4 kuvaavan kirjan sek\u00e4 dokumenttielokuvan. Retkest\u00e4 on saatavissa lis\u00e4tietoa sek\u00e4 Iisalmen ett\u00e4 Lieksan Rukaj\u00e4rvikeskuksista.<\/p>\n

Kentt\u00e4vartio Arinan taistelu 14.1.1944<\/b><\/h2>\n

Jalkav\u00e4kirykmentti 52 I pataljoona otti 10.11.1943 vastaan Kellovaaran alalohkon alkaen Tervaj\u00e4rvest\u00e4 \u2013 Nuokkij\u00e4rven Mustalahteen. Kentt\u00e4vartio Arinan miehityksen\u00e4 Nuokkij\u00e4rven ja Uimosenj\u00e4rven kannaksella oli 14.1.1944 luutnantti Leo Rimpisen komennossa, jossa oli yhteens\u00e4 38 miest\u00e4 (1+3+34, joista ilmavalvontamiehi\u00e4 10).<\/p>\n

Arinan vartiomies teki 14.1.1944 kello 5.50 h\u00e4lytyksen kuultuaan hiiht\u00e4misen \u00e4\u00e4nt\u00e4. Kentt\u00e4vartion puolustajat miehittiv\u00e4t asemat. T\u00e4st\u00e4 alkoi yli 12 tuntia kest\u00e4nyt taistelu kaukana er\u00e4maassa ylivoimaista vihollista vastaan. J\u00e4lleen toistui aivan sama mist\u00e4 Rukaj\u00e4rven miehill\u00e4 oli tullut kokemusta niin monta kertaa aikaisemminkin mm. v\u00e4h\u00e4n etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 Joen kentt\u00e4vartion taisteluista 12.8. ja 13.9.1943.<\/p>\n

\"Kentt\u00e4vartio<\/a>
Kentt\u00e4vartio Arinan majoitus aluetta Nuokkij\u00e4rven rannalla Ilmavalvontatornista kuvattuna 20.1.1944. SA-kuva.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

\"Auringonlasku<\/a>
Auringonlasku Arinan rannasta katsottuna. Kuva Reijo Pulkkinen<\/figcaption><\/figure>\n

Kentt\u00e4vartio Arina 14.1.1944<\/b><\/h2>\n

P\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Luutnantti Leo Rimpinen (1+3+24), KK miehi\u00e4 4, KRH miehi\u00e4 1, Viestimiehi\u00e4 1, L\u00e4\u00e4kint\u00e4miehi\u00e4 1, Ilmavalvontaelin 10, Vahvuus yhteens\u00e4 1+3+34 = 38.\u00a0 Aseistus:<\/strong> 1 kpl 50 mm kranaatinheitin, 1 kpl konekiv\u00e4\u00e4ri, 5 kpl pikakiv\u00e4\u00e4reit\u00e4, 9 kpl konepistooleja, 20 kpl kiv\u00e4\u00e4reit\u00e4<\/p>\n

\"Luutnantti<\/a>
Luutnantti Leo Rimpinen, Nuokkij\u00e4rven rannalla sijaitsevan kentt\u00e4vartio ””Arinan”” p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 20.1.1944. SA-kuva.<\/figcaption><\/figure>\n

Kaukopartio-osasto Kalevan Suopassalmen retki 27.3.-31.3.1944<\/b><\/h2>\n

Kaukopartio-osasto Kaleva koottiin Lieksan Nurmij\u00e4rvelle, jossa sijaitsi 14. Divisioonan huolto- ja koulutuskeskus, \u201cJukolan Motti\u201d. Sielt\u00e4 osasto siirrettiin linja- ja kuorma-autokuljetuksina Lietmaj\u00e4rven tiehaaraan, josta oli hevoskuljetus Lietmaj\u00e4rvelle, miss\u00e4 majoituttiin Erillinen Patataljoona 7:n majoitustiloihin.<\/p>\n

\"Kaukopartio-osasto<\/a>
Kaukopartio-osasto Kalevan Suopassalmen retki 27.3.-31.3.1944<\/figcaption><\/figure>\n

Kalevan miehet aloittivat hiihdon maanantaina 27. maaliskuuta 1944 kello 12 ja ensimm\u00e4inen tavoite oli kentt\u00e4vartio Vihtori, entiselt\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n kentt\u00e4vartio Arina. Suopassalmen retki oli alkanut.<\/p>\n

Kaukopartio-osasto Kalevan miehet koostuivat P\u00e4\u00e4majan alaisesta Erillisen Pataljoona 4:n kolmesta komppaniasta. Osaston vahvuus Suopassalmen retkell\u00e4 oli yhteens\u00e4 189 kaukopartiomiest\u00e4 (16+72+101). Osasto y\u00f6pyi 26.\u201327.3.1944 Erillinen pataljoona 7:n komentopaikan alueella Lietmaj\u00e4rvell\u00e4, josta aloitti aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 27.3.1944 hiihdon kohden Suopassalmen huoltotukikohtaa ja Suopasvaaran ilmavalvonta-asemaa.<\/p>\n

Osaston reitti vei kentt\u00e4vartio Vihtorin \u2013 aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n Arina \u2013 kautta Nuokkij\u00e4rven Rastaslahteen, minne taisteluosastoa saattoi hevoskolonna ja sen suojaosasto kuljettaen reppuja ja ahkioita. Vaiherikkaan retken j\u00e4lkeen taisteluosasto palasi kentt\u00e4vartio Vihtorin kautta Lietmaj\u00e4rvelle 31.3.1944.<\/p>\n

Kaukopartio-osasto Kaleva<\/strong>, Erillinen Pataljoona 4: Osaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Majuri Into Kuismanen. Adjutantti luutnantti Valdi Marmo.<\/p>\n

Komentoryhm\u00e4:<\/strong> Ryhm\u00e4njohtaja v\u00e4\u00e4peli R. Uusitalo. Vahvuus 0+7+2=9.<\/p>\n

I Joukkue:<\/strong> Joukkueenjohtaja luutnantti L. Solehmainen. Joukkueen varajohtaja v\u00e4nrikki K.J. Norrg\u00e5rd. Vahvuus 2+8+14=24.<\/p>\n

II Joukkue:<\/strong> Joukkueenjohtaja luutnantti K. Mustonen. Joukkueen varajohtaja v\u00e4nrikki O. Solja. Vahvuus 2+9+12=23.<\/p>\n

III Joukkue:<\/strong> Joukkueenjohtaja kapteeni M. Raipala. Joukkueen varajohtaja luutnantti A. Vehni\u00e4inen. Vahvuus 2+9+14=25.<\/p>\n

IV Joukkue:<\/strong> Joukkueenjohtaja Luutnantti E. Kaasinen. Joukkueen varajohtaja v\u00e4nrikki S. Uitto. Vahvuus 2+8+14=24.<\/p>\n

V Joukkue<\/strong>: Joukkueenjohtaja v\u00e4nrikki M. Klemetti. Joukkueen varajohtaja ylikersantti P. M\u00f6tt\u00f6nen. Vahvuus 1+8+15=24.<\/p>\n

VI Joukkue:<\/strong> Joukkueenjohtaja luutnantti H. M\u00e4\u00e4tt\u00e4nen. Joukkueen varajohtaja v\u00e4nrikki E. Hirmu. Vahvuus 2+8+10=20.<\/p>\n

VII Joukkue:<\/strong> Joukkueenjohtaja luutnantti J. Kuoppa. Vahvuus 1+8+10=19.<\/p>\n

VIII Joukkue:<\/strong> Joukkueenjohtaja luutnantti H. Nyk\u00e4nen, Joukkueen varajohtaja v\u00e4nrikki J. Korhonen. Vahvuus 2+7+10=19.<\/p>\n

Kaukopartio-osasto Kalevan vahvuus 16 pseeria + 72 ailupseeria + 110 miest\u00e4.<\/p>\n

Aseistus 144 konepistoolia + 36 000 patruunaa + 45 kiv\u00e4\u00e4ri\u00e4 + 3000 patrunaa, lis\u00e4n\u00e4 sytytys- ja h\u00e4vitysv\u00e4lineet, k\u00e4sikranaatit, ym., 10 vrk sissimuona, josta partiomuonan osuus 4 vrk.<\/p>\n

Rukaj\u00e4rven suunnan miehist\u00e4 ja perinnety\u00f6st\u00e4<\/h2>\n

Ryhm\u00e4 Piening\u00e4n suorittamat perinnehiihdot ovat sit\u00e4 perinnety\u00f6t\u00e4, joka nostaa maamme kunniakansalaisten kertomukset esille arvokkaalla tavalla. Se on kokemus vailla vertaa ryhm\u00e4n j\u00e4senille, mutta se antaa meille kaikille uutta tietoa siit\u00e4 mit\u00e4 armoton er\u00e4maasodank\u00e4ynti on ollut oikeissa mitoissaan. N\u00e4it\u00e4 veteraanikertomuksia lukiessa yh\u00e4 uudelleen nousevat mieleen lapinlahtelaisen herk\u00e4n taidemaalarin rintamalla lausumat sanat, jotka h\u00e4n oli lausunut rintamakirjeess\u00e4\u00e4n veljelleen Emilille, siit\u00e4 tuonnempana.<\/p>\n

Siksi seuraavassa muutama viittaus teksteihin ja dokumentteihin, joihin kannattaa tutustua. Lis\u00e4tietoa on saatavissa Rukaj\u00e4rvikeskuksista.<\/p>\n

Minna Kettunen saapui Iisalmen Rukaj\u00e4rvikeskuksen avajaisiin 13.3.2014. H\u00e4n onnitteli yhdistyst\u00e4mme Rukaj\u00e4rven veteraani, taidemaalari Kalle Halosen (6.12.1899-13.2.1947) sanoin: ”Ja t\u00e4m\u00e4 kansa ei ansaitse el\u00e4\u00e4, jos se nyt unohtaa n\u00e4m\u00e4 miehet.” <\/strong>Minna pyysi jatkamaan perinnety\u00f6t\u00e4 samaan tapaan.\u00a0 Edell\u00e4 lainattu teksti on julkaistu Minna Kettusen kirjassa, (Kalle Halosen 14.10.1941 kirjeest\u00e4 veljelleen Emil Haloselle. Kalle Halonen toimi Rukaj\u00e4rven rintamalla Lapinlahdella kootun II\/JR 52:n l\u00e4\u00e4kint\u00e4miehen\u00e4), jota seuraavassa lainaan, jotta yhteys lukijalle paremmin selvi\u00e4\u00e4:<\/p>\n

”T\u00e4\u00e4ll\u00e4 olen taas l\u00f6yt\u00e4nyt oman heimoni sen parhaassa muodossa, johon tunnen kuuluvani verisitein. Monen kymmenen synnyinpit\u00e4j\u00e4ni pojan veri on k\u00e4teni kastellut, ja jokainen pisara on ollut ja on minulle pyh\u00e4. Sill\u00e4 verell\u00e4 on lunastettu Suomen kansan tulevaisuus ja vapaus. Koko el\u00e4m\u00e4ni ajan ovat minulle pyh\u00e4t ja kalliit ne vainajat, jotka taisteluissa kaatuivat, samoin rakkaat ne monet, jotka taisteluissa menettiv\u00e4t terveen elinvoimansa. N\u00e4m\u00e4 asiat ovat l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti sy\u00f6pyneet olemukseni ytimeen. Ja t\u00e4m\u00e4 kansa ei ansaitse el\u00e4\u00e4, jos se nyt unohtaa n\u00e4m\u00e4 miehet.<\/strong><\/i> Tied\u00e4n, ettei muu voi t\u00e4t\u00e4 asiaa tuntea samalla tavalla kuin se, joka on rinnan taistellut heid\u00e4n kanssaan. Me jokainen tunnemme toisemme siin\u00e4 suhteessa.”<\/p>\n

Minna Kettusen teoksiin, Halosen taiteilijasuku, Otava v. 2002 ja Tuhansia kukkia ja monta sotaa, Kalle Halosen taiteilijantie, V\u00e4\u00e4rnin Pappilan julkaisuja 11, v. 2007, jossa kerrotaan Rukaj\u00e4rven veteraaneista kannattaa tutustua (http:\/\/www.vaarninpappila.fi\/?Julkaisut_ja_myyntituotteet).<\/p>\n

Veteraanit muistelevat<\/b><\/h2>\n

Iisalmen Rukaj\u00e4rvikeskuksen avajaisissa turvauduin, kuten niin monesti aiemmin is\u00e4ni Taunon (98 v) aseveljen Olavi Tiittasen (92 v) apuun. Olavi avasi Iisalmen Rukaj\u00e4rvikeskuksen hienolla tavalla. Laitan h\u00e4nen avauspuheenvuoronsa yhdistyksemme julkiselle nettisivulle, kunhan ehdin. Olavi kertoi avauspuheessaan, ett\u00e4 h\u00e4n heti sodan j\u00e4lkeen torjui sotamuistelut, mutta v\u00e4hitellen el\u00e4kevuosinaan h\u00e4n joutui er\u00e4\u00e4nlaisen Hurtti-Ukon rooliin, jossa h\u00e4nelt\u00e4 kysell\u00e4\u00e4n usein samoja asioita. Yleisin kysymys, pelottiko ja oliko koti-ik\u00e4v\u00e4. N\u00e4ihin kysymyksiin h\u00e4n ilmoitti vastanneensa lyhyesti, pelotti ja oli kova koti-ik\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Nyt kun vuodet ovat vierineet ja kun Tsirkka-Kemiss\u00e4kin on vett\u00e4 virrannut ja kun aseveljet, is\u00e4ni ja Olavi tapaavat eiv\u00e4t heilt\u00e4 sotamuistot ja siihen kuuluvat puheenaiheet tunnu ehtyv\u00e4n. Yleens\u00e4 puheissa tulevat esille hauskat humoristiset jutut, ”Rosvo Immosen” tekemiset, miten neuvokkaasti t\u00e4m\u00e4 liikanimen saanut korpisoturi hankki aseveljilleen lis\u00e4s\u00e4rvint\u00e4. Jutunjuurta riitti t\u00e4ll\u00e4kin kertaa, kun Olavi halusi tavata is\u00e4ni Kiuruvedell\u00e4, meid\u00e4n kodissamme Iisalmen keskuksen avajaisten j\u00e4lkeen. Illalla ennen nukkumaanmenoa kesken j\u00e4\u00e4neet jutut jatkuivat solkenaan heti aamulla, Olavin sanoja lainaten, kunhan ensin riisun \u00a0p\u00e4\u00e4lt\u00e4 ”Uniformun”.<\/p>\n

Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistyksen arkistosta l\u00f6ytyy useiden veteraanien videohaastattelut, my\u00f6s edell\u00e4 mainittujen, Olavilta useiden tekij\u00f6iden ja useita tunteja. Haastateltuja veteraaneja ja lottia on 140, lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 \u00e4\u00e4ninauhoja ja haastattelutekstej\u00e4. N\u00e4ihin voi tutustua Rukaj\u00e4rvikeskuksissa.<\/p>\n

Mainio Rukaj\u00e4rven suunnan kuvaus kirjallisuudesta <\/b><\/h2>\n

Olavi Paavolaisen kirja, Synkk\u00e4 yksinpuhelu, kappaleesta Tsirkkakemin lumous, kirje Sven Gr\u00f6nvallille tarkastusmatkasta \u00a0Rukaj\u00e4rven rintamalle, Otava, julkaistu 1961: ” Rossin poppoosta l\u00e4htee illan suussa pari miest\u00e4 lomalle y\u00f6kolonnan mukana. Vaitelias, suomalaisen hiljainen ja juhlallinen n\u00e4ky on monien kymmenien autojen ja satojen miesten hidas ker\u00e4\u00e4ntyminen tielle lokakuun pimeydess\u00e4. Kolonnan panssaroitujen k\u00e4rkiautojen k\u00f6mpel\u00f6t ja korkeat t\u00e4hystystornit piirtyv\u00e4t vasten taivasta, jolla muutama t\u00e4hti yritt\u00e4\u00e4 leimahdella. Tupakat hehkuvat pimeydess\u00e4 kiivaasti. Niiden ep\u00e4tasainen hehku tuntuu tulkitsevan miesten ajtukset: sujuuko ensi y\u00f6n matka rauhallisesti ja ilman yll\u00e4tyksi\u00e4…?<\/p>\n

… Selvemmin kuin miss\u00e4\u00e4n muussa TK-komppaniassa n\u00e4en t\u00e4\u00e4ll\u00e4 poikien tavattoman informaation\u00e4l\u00e4n.<\/p>\n

…Tsirkkakemin maisemat ylitt\u00e4v\u00e4t kaikki odotukset. Huikaisevan keltaisen aamutaivaan alla levi\u00e4v\u00e4t joen suuret sel\u00e4nteet peilim\u00e4isen kirkkaina ja tyynin\u00e4. Kaukaiset rannat ovat kuin Lapin sinisi\u00e4 tuntureita… P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4mme on viimeaikaisista hurjista taisteluistaan maineensa melkein ”Pallon” kanssa kilpaileva yksin\u00e4inen ”Joen” tukikohta. ’Sen viimeisen\u00e4 uroty\u00f6n\u00e4 on 28:n miehen voimalla torjuttu kranaatinheittimin tukeman ven\u00e4l\u00e4isen prikaatin y\u00f6llinen hy\u00f6kk\u00e4ys.”<\/p>\n

Olavi Paavolaisen viidentoista sivun mittainen kuvaus matkastaan Rukaj\u00e4rvelle (8.-19.10.1943) em. kirjassa menneest\u00e4 ajasta, ”Rukaj\u00e4rven suunnan” miesten toiminnasta, antaa jokaiselle ajattelemisen aihetta. Siihenkin kannattaa tutustua yhdess\u00e4 Ryhm\u00e4 Piening\u00e4n perinnehiihtojen kertomusten kanssa.<\/p>\n

Yhteenvedon laati Tenho Tikkanen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ryhm\u00e4 Pienink\u00e4 palaa j\u00e4lleen Rukaj\u00e4rven rintaman miesten j\u00e4ljille. T\u00e4ll\u00e4 kertaa vuorossa on tutustuminen Kentt\u00e4vartio Arinan taistelupaikkoihin ja Kaukopartio-osasto Kalevan Suopassalmen retken\u00a0 taistelupaikkoihin, 70 vuoden taakse. P\u00e4\u00e4majan kaukopartiojoukot k\u00e4yttiv\u00e4t usein Rukaj\u00e4rven Lue lis\u00e4\u00e4…Ryhm\u00e4 Pienink\u00e4 – Mennytt\u00e4 aikaa etsim\u00e4ss\u00e4<\/span>\u2192<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[32],"tags":[],"class_list":["post-1217","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historiayhdistys"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p72N2f-jD","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1217","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1217"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1217\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1273,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1217\/revisions\/1273"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1217"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1217"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1217"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}