{"id":3216,"date":"2017-10-21T18:59:45","date_gmt":"2017-10-21T15:59:45","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/?p=3216"},"modified":"2017-10-30T23:13:23","modified_gmt":"2017-10-30T20:13:23","slug":"pekka-hallberg-uhkakuvia-ja-vallan-kriiseja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/tapahtumat\/pekka-hallberg-uhkakuvia-ja-vallan-kriiseja\/","title":{"rendered":"\u00a0Pekka Hallberg: UHKAKUVIA JA VALLAN KRIISEJ\u00c4"},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>

  Kenraaliluutnantti Ermei Kannisen<\/em><\/strong> muistoseminaari<\/p>\n

  Suomalainen klubi 21.10.2017, Pekka Hallberg<\/p>\n

\"\"<\/a>
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, oikeustieteen torhtori Pekka Hallberg.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

                     <\/strong>UHKAKUVIA JA VALLAN KRIISEJ\u00c4 <\/strong><\/p>\n

 <\/strong>Alkutahteja.  <\/strong>Suomen itsen\u00e4isyyden satavuotistaipaleeseen liittyy my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 Ermei Kannisen<\/em><\/strong> kunniaksi pidett\u00e4v\u00e4 muistoseminaari. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6st\u00e4\u00e4n heijastui, miten suuri merkitys vaikeista paikoista selviytymiselle on johtajuudella ja toimivalla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolla.<\/p>\n

Historian lomassa on hyv\u00e4 pohtia, miten p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 my\u00f6s tulevissa paineissa? Maailma on t\u00e4ynn\u00e4 kriisej\u00e4, sotatoimia, pakolaisvirtoja, luonnonkatastrofeja, talousahdinkoa ja kansakuntien rusentumista. Kriisien taustalta l\u00f6ytyy usein valtataistelua ja vastuutonta vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Brittikirjailija George Orwell<\/em> (Erik Blair 1903-1950) kuvasi pelkoja, jotka valtasivat mieli\u00e4 toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. Romaani \u201dVuonna 1984\u201d oli satiiri totalitaarisista maista ja profetia vallan ahdistavasta ilmapiirist\u00e4, jonka paineessa kirjan roolihenkil\u00f6 Smith <\/em>lopulta antautui.<\/p>\n

Meid\u00e4n juhlamme kohdehenkil\u00f6 oli toisenlainen. Suomalainen sisu ei anna periksi. Se on l\u00e4ht\u00f6kohta esitykselleni, joka perustuu osin omiin havaintoihin matkoiltani. Itsen\u00e4isyyden juhlavuonna aloitan Suomen valtiokehityksest\u00e4. Sitten tarkastelen uhkakuvia ja varautumista.<\/p>\n

Valtiokehityksemme juuria. <\/strong>Suomi ei syntynyt tyhj\u00e4st\u00e4. Taustalla on pitk\u00e4 kaari k\u00e4r\u00e4j\u00e4kivilt\u00e4, vuosisatoja ruotsinvaltaa ja autonomian aika. Historian h\u00e4m\u00e4r\u00e4st\u00e4 erottuu itsen\u00e4isyyspyrkimyksi\u00e4: Ensin oli riitaisan Juhana-herttuan <\/em>peruja sis\u00e4llissota, niittin\u00e4 1596-97 nuijasota, jossa Kaarle-veli<\/em> kukisti katoliseen Puolaan liittymist\u00e4 ajaneen suomalaisjoukon; toinen 1740-luvulta, kun Pietari Suuren tyt\u00e4r Elisabet<\/em> houkutteli suomalaisia, \u201djos he itzens Ruotsin wallan alda  poiss aiwoitetut owat\u201d; kolmas kerta,  kun Yrj\u00f6 Maunu<\/em> Sprengtporten, <\/em>it\u00e4isen alueen joukkojen komentaja, esitteli Katarina Suurelle <\/em>Suomen irrottamista. Tyhjiin j\u00e4i t\u00e4m\u00e4kin hanke, kun Ven\u00e4j\u00e4 sotiessaan Turkkia vastaan ei halunnut rikkoa v\u00e4lej\u00e4\u00e4n Ruotsiin.<\/p>\n

Turkin sodan j\u00e4lkeen Aleksanteri I <\/em>sai Napoleonilta<\/em> lupauksen ottaa Suomi. Lyhyeen j\u00e4\u00e4neen Suomen sodan j\u00e4lkeen Haminan rauhassa 1809 Ruotsi menetti Suomen Muonionjokea my\u00f6ten. Suomi sai laajan autonomian, kun kustavilaisen 1772 hallitusmuodon valtarakenteen jatkaminen sopi silloin Ven\u00e4j\u00e4n piirustuksiin.<\/p>\n

Autonomian aika 1809-1917 oli my\u00f6s sortokausien ja takaiskujen aikaa. Vuoden 1905 suurlakossa yleinen ja yht\u00e4l\u00e4inen \u00e4\u00e4nioikeus oli tunnushuuto Suomessa. Ven\u00e4j\u00e4n ollessa heikkoudentilassa pystyttiin rakentamaan 1906 aikansa modernein parlamentti, yleiseen ja yht\u00e4l\u00e4iseen \u00e4\u00e4ni- ja vaalioikeuteen perustunut yksikamarinen eduskunta. Se antoi toiveita itsen\u00e4isyyskehityksest\u00e4.<\/p>\n

Maaliskuun vallankumous 1917 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 avasi tiet\u00e4 Suomen irtautumiselle. Valta vaihtui marraskuussa 1917, kun bolsevikit olivat lokakuussa kukistaneet v\u00e4liaikaisen hallituksen. Suomen porvaristo ei pit\u00e4nyt Leninin <\/em>hallitusta laillisena, ja ty\u00f6v\u00e4enliike perusti vallankumousneuvoston, joka p\u00e4\u00e4tti yleislakon avulla ajaa sosialistisia uudistuksia. Lakkoilijoiden haaliessa elintarvikkeita ja aseita, syntyi v\u00e4likohtauksia ja yleinen turvallisuus vaarantui.<\/p>\n

Siin\u00e4 tilanteessa eduskunta p\u00e4\u00e4tti 15.11.1917 ryhty\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n korkeinta valtaa ja irrottaa Suomen Ven\u00e4j\u00e4n yhteydest\u00e4. Itsen\u00e4isyyden toteuttaminen j\u00e4i k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Svinhufvudin<\/em> senaatille, joka toi eduskuntaan joulukuun 4. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hallitusmuotoesityksen liitteen\u00e4 itsen\u00e4isyysjulistuksen. Eduskunta hyv\u00e4ksyi sen valtiop\u00e4iv\u00e4aloitteen pohjalta joulukuun 6. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kun itsen\u00e4isyys toteutui niin monen mutkan kautta, tuo p\u00e4iv\u00e4 nimettiin itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4ksi vasta 1919.<\/p>\n

Itsen\u00e4isyyden vaikea alku. <\/strong>Alkua varjostivat katkerat ristiriidat. Konflikti riist\u00e4ytyi kohti aseellisia kahakoita. Ty\u00f6v\u00e4en punakaartit ja suojeluskunnat eli valkoiset iskiv\u00e4t ensin yhteen Viipurissa. Maa ajautui lopulta repiv\u00e4\u00e4n sis\u00e4llissotaan. Kolmen kuukauden taistelujen j\u00e4lkeen valkoiset saavuttivat voiton. Sotatilanteeseen vaikutti my\u00f6s Saksan ja Ven\u00e4j\u00e4n maaliskuussa 1918 Brest-Litovskissa solmima rauha, jossa bolsevikit sitoutuivat vet\u00e4m\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4iset joukot Suomesta. Traumaattisessa sodassa menetti henkens\u00e4 36 000 suomalaista. Vankileireill\u00e4 oli 80 000. Sodan seurauksena syntyi oikeiston ja vasemmiston v\u00e4lille kuilu, joka kuroutui umpeen vasta 1930-luvun lopulla talvisodan koetellessa kansakuntaa.<\/p>\n

Seminaarimme aiheen kannalta sivuutan valtiomuotokiistan, kuningasseikkailun ja tasavaltaisen hallitusmuodon hyv\u00e4ksymisen 1919. Kiistelyn j\u00e4nnitteet s\u00e4teiliv\u00e4t kuitenkin vuosikymmeni\u00e4, kun hallitusmuodossa sovitettiin yhteen kaksi maailmankatsomusta: yksikamarinen eduskunta ja parlamentarismi sek\u00e4 toisaalta kustavilaisen ajan vahva hallitsijanvalta. Hallitusmuoto s\u00e4ilyi j\u00e4nnitteist\u00e4\u00e4n huolimatta p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n viime vuosikymmeniin asti. K.J. <\/em>St\u00e5hlberg<\/em> totesikin my\u00f6hemmin vaatimattomaan tapaansa, ett\u00e4 \u201dosuttiin oikeaan, kun v\u00e4ltettiin vastakkaisia \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksi\u00e4, joihin muut valtiot vapausinnossaan sortuivat\u201d.<\/p>\n

Kun itsen\u00e4isen maan rakentaminen alkoi, vieress\u00e4 viel\u00e4 h\u00e4ilyi omassa sis\u00e4llissodassa k\u00e4rvistelev\u00e4 Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4. Sissiretket It\u00e4-Karjalaan heimoveljien vapauttamiseksi kiristiv\u00e4t v\u00e4lej\u00e4. Tuo innostus vaikuttaa nyt ep\u00e4realistiselta, mutta tuolloin monet laskivat bol\u0161evikkien hetkellisen heikkoudentilan varaan. L\u00e4nnen suunnalla oli Ahvenanmaan kriisi, joka laukesi vasta vuonna 1921 Kansainliiton katsottua maakunnan kuuluvan kiistattomasti Suomeen.<\/p>\n

Vaikka Suomen asema v\u00e4hitellen vakiintui, politiikassa kuitenkin kipin\u00f6i. Kun Lapuanliike terrorisoi maata kyyditsemisill\u00e4, pahoinpitelyill\u00e4 ja hy\u00f6kk\u00e4yksill\u00e4 valtiovaltaa kohtaan, Suomi oli 1930 kauimpana demokratiasta ja laillisuuden tilasta sitten sis\u00e4llissodan. Talonpoikaisen Ky\u00f6sti Kallion <\/em>kaudella eduskunnan asema vahvistui. Punamultahallitus oli askel eheytykseen. Kun Suomi tuudittautui optimismiin, tummia pilvi\u00e4 ei n\u00e4hty.<\/p>\n

Talvisodan syttyminen oli yll\u00e4tys. Kun sotavuosista t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kertovat todelliset asiantuntijat, totean valtiorakenteiden kannalta vain, ett\u00e4 Suomi oli ainoa sodassa h\u00e4vinnyt maa, jota ei miehitetty ja joka s\u00e4ilytti poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4. Suomen monipolvinen tie itsen\u00e4isyyteen ja kriisien kautta nykyajan hyvinvointiyhteiskunnaksi onkin her\u00e4tt\u00e4nyt maailmalla kiinnostusta. Ehk\u00e4 vuoropuhelu kokemuksista lis\u00e4\u00e4 vahvuuttamme selviyty\u00e4 uhkakuvista jatkossakin.<\/p>\n

Vahvuudet rakentuvat yhteis\u00f6llisyyteen. Sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman merkityst\u00e4 kuvaa jo Platonin<\/em> teoksen Lait (n. 350 j.Kr.) kertomus kolmen viisaan keskustelusta, ett\u00e4 ihmisten tulee oppimisen kautta vapaaehtoisesti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 instituutioiden merkitys, ei pakkovallan avulla. Avainasemassa on yhteiskunnallinen luottamus, jota ei voi mahtik\u00e4skyill\u00e4 kasvattaa. Vain yhteiselle arvopohjalle voi synty\u00e4 vallan oikeutus ja yhteiskunnan kest\u00e4vyys.<\/p>\n

Ihanteet v\u00e4istyv\u00e4t kriisien tielt\u00e4?<\/strong> Kreikassa luottamus valtiovaltaan on sosiologien mukaan ollut alimmillaan 3 % ja Italiassa 10 %. Veronmaksuinto on alamaissa ja korruptio korkealla. Vaikka ihanteisiin kaikkialla on matkaa, me uskomme pohjoismaiseen malliin.<\/p>\n

Naapurimme Ven\u00e4j\u00e4<\/strong> on otsikoissa turvallisuusuhkien ja taloustilanteen takia. Hypp\u00e4\u00e4n yli historian suoraan nykyajan ongelmiin. Vaikka vuoden 1993 perustuslaki asettelee vallanjaonkin perusteita \u201cdemokraattisessa liittovaltiossa\u201d, valtakulttuurin muutos vaatii viel\u00e4 uuden sukupolven.<\/p>\n

Ehk\u00e4 ilmapiiriss\u00e4 oli ennen vapauden pilkahduksiakin, kun 1962 Solzhenitsyn<\/em> kuvaus Stalinin<\/em> vankileireilt\u00e4 \u201dP\u00e4iv\u00e4 Ivan Denisovichin<\/em> el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u201d l\u00e4p\u00e4isi sensuurin. Menisik\u00f6 nyt, vaikka Mikhail Gorbachhev<\/em> muistelmissaan vakuuttaa glasnostin ja perestroikan olevan voimissaan?<\/p>\n

Tutkijat ovat ennakoineet sis\u00e4poliittisen ep\u00e4vakauden lis\u00e4\u00e4ntyneen Vladimir Putinin <\/em>kolmannella presidenttikaudella. Kiristyneet turvatoimet ja mielenosoitusten kovakourainen k\u00e4sittely ovat k\u00e4\u00e4nt\u00e4neet kurssia. Muutoksia on politiikan linjauksissakin. Vuoden 2013 perusasiakirjassa korostetaan suurvalta-asemaa ja tavoitetta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 agendaa.<\/p>\n

Kommentaattori Fareed Zakaria <\/em>kuvaa asetelmaa siten, ett\u00e4 keskittyneell\u00e4 valtakoneistolla ei ole vastapuolta, oppositiota. Saksalainen toimittaja Michael Stuermer<\/em> etsii syit\u00e4 yhteiskunnallisen luottamuksen puutteesta. Talouden ongelmana on liika sitoutuminen \u00f6ljyyn ja maakaasuun PK-sektorin puuttuessa. Turvallisuuspoliittinen huoli kulminoituu It\u00e4meren alueeseen, jota usein on pidetty rauhan meren\u00e4. J\u00e4nnityst\u00e4 on lis\u00e4nnyt Zapad-sotaharjoitus, Kuolan niemimaalta Kaliningradiin. Vaikka iltap\u00e4iv\u00e4lehtien kirjoittelu ampuu yli, viestiksi l\u00e4nteen j\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Kaliningrad saattaa olla suurvaltaj\u00e4nnitteiden tuleva solmukohta.<\/p>\n

Krimin kaappaamista \u201dkansan\u00e4\u00e4nestyksen\u201d j\u00e4lkeen emme kansainv\u00e4lisen oikeuden vastaisena mitenk\u00e4\u00e4n voi hyv\u00e4ksy\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 muistellaan, miten Hrushtsev<\/em> 1954 Puolan sodan p\u00e4\u00e4ttymisen 300-vuotisjuhlassa luovutti Krimin Ukrainalle haluten n\u00e4in korostaa Ven\u00e4j\u00e4n ja Ukrainan liittoa. Ukraina ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asetelman toisin. Kriisitilanne taitaa j\u00e4hmetty\u00e4 pysyv\u00e4ksi, kun Yhdysvallat asetti Krimin palauttamisen talouspakotteiden purkamisen ehdoksi. <\/p>\n

Ukrainan <\/strong>rajoja onkin siirretty ja piirretty niin id\u00e4st\u00e4 kuin l\u00e4nnest\u00e4. Toisen maailmansodan aikana Kiova koki kovia, kun ensin Saksan joukot 1941 h\u00e4vittiv\u00e4t kaupunkia. Sitten 1943 puna-armeija teki saman.  Silti maan nykytilaa on vaikea selitt\u00e4\u00e4 vain id\u00e4n ja l\u00e4nnen kamppailulla. Kysymys on sis\u00e4isest\u00e4kin kriisist\u00e4, joka puhkesi ensin Maidanin aukion \u201doranssivallankumoukseksi 2004\u201d ja uudestaan 2013-2014 levottomuuksina, jolloin presidentti Viktor Janukovits<\/em> joutui \u2013 valtion kassa kainalossaan \u2013 l\u00e4htem\u00e4\u00e4n. Ei Julia Tymoshenkokaan<\/em> osattomaksi j\u00e4\u00e4nyt.<\/p>\n

Nykyinen presidentti Petro Porosenko,<\/em> suklaamiljon\u00e4\u00e4ri on saanut tunnustusta l\u00e4nness\u00e4, mutta omassa maassa ep\u00e4kohdat vallitsevat. Kriisi\u00e4 ruokkivat korruptio ja hallinnon toimimattomuus. Ep\u00e4luulo ukrainan- ja ven\u00e4j\u00e4nkielisten v\u00e4lill\u00e4 on syv\u00e4\u00e4. Minskin sopimus itsehallinnon rakentamisesta ei riit\u00e4 l\u00e4nness\u00e4 tai id\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n, Donetskin separatisteille ja Luhanskin kansanneuvostolle. Ven\u00e4j\u00e4n intressi on yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 v\u00e4litilaa. Talouskehitys edellytt\u00e4isi sis\u00e4ist\u00e4 uudistumista. Ulkopuolisten rahat eiv\u00e4t riit\u00e4 Ukrainan nostamiseen.<\/p>\n

Sukulaiskansamme Unkarissa<\/strong> saavutti itsen\u00e4isyytens\u00e4 1920. Muistamme kansannousun 1956. Vuoden 1989 perustuslaissa taattiin demokraattista kehityst\u00e4, joka on nyt k\u00e4\u00e4ntynyt toiseen suuntaan. Fidesz-puolue on saatuaan 2\/3 enemmist\u00f6n parlamentissa rajannut vapauksia ja halvaannuttanut perustuslakituomioistuimen. Perustuslakimuutoksen nojalla perustettiin virasto vahtimaan tiedonkulkua. Unkaria ei en\u00e4\u00e4 pidet\u00e4 pakolaisasioissakaan turvallisena maana.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4ministeri Viktor Orban<\/em> on viitannut kintaalla EU:n haluun puuttua rajoituksiin. T\u00e4ss\u00e4 k\u00e4rjistyy EU:n suuri ongelma. J\u00e4senyysneuvotteluissa oikeusvaltiota arvioidaan tarkoin, mutta j\u00e4senyyden toteuduttua ei ole seurantaa. Unkarin ja Puolan kiristykset ovat johtaneet j\u00e4rjestelyihin, ett\u00e4 EU:lla olisi keinoja puuttua niiden j\u00e4senmaiden politiikkaan, jotka rikkovat unionin omaksumia arvoja.<\/p>\n

Vallan kriisi on viel\u00e4 ilmeisempi Euroopan rajalla Turkissa<\/strong>, jossa Recep Erdogan<\/em> on kirist\u00e4nyt otetta ja yritt\u00e4nyt sulkea internetinkin, siin\u00e4 kuitenkaan onnistumatta. Hein\u00e4kuussa 2016 keskusvallan ote kiristyi, kun vallankaappaus tukahdutettiin. Pid\u00e4tykset ja laajat puhdistukset ovat kohdistuneet armeijaan, oikeuslaitokseen sek\u00e4 kouluihin ja yliopistoihin. Yli 100.000 ihmist\u00e4 on pid\u00e4tetty. Kehitys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 synk\u00e4lt\u00e4, kun presidentin asemaa koskeva perustuslainmuutos on 2017 kansan\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 hyv\u00e4ksytty. Kysymys ei ole kriisist\u00e4 vain Turkissa vaan v\u00e4lillisesti niist\u00e4 heijastumista, mit\u00e4 ne merkitsev\u00e4t pakolaisongelmalle.<\/p>\n

Pohjois-Afrikan<\/strong> tilanteen taustalla on arabikev\u00e4t, joka alkoi 2011 Tunisiasta ja levisi nopeasti Libyaan ja muihin alueen maihin. Uuden tekniikan tuoma sosiaalinen media sai joukot liikkeelle. Seuraavassa vaiheessa olivat hallitusten vastaiskut. Mielt\u00e4\u00e4n osoittavien p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyys osoitti silti suuntaa. Jemeniss\u00e4<\/strong> presidentti astui alas. Syyriassa<\/strong> ajauduttiin t\u00e4ydelliseen sis\u00e4llissotaan, kun molempien osapuolien p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyys on pit\u00e4nyt. Syyrian tilanne on murheellinen. Yli 250.000 on jo saanut surmansa viiden vuoden sodan jaloissa. Uutiset Alepposta ja viimeksi Raggasta kuvaavat, miten raunioiden varjossa tuskin toivo en\u00e4\u00e4 el\u00e4\u00e4. Vuodesta 2011 on yli 500 journalistiakin tapettu, p\u00e4\u00e4osin hallituksen joukkojen toimesta. Olisiko alkuhuhujen hanke presidentti Bas\u00e1r al-Assadin <\/em>saattamiseksi pois maasta sittenkin voinut est\u00e4\u00e4 kriisin eskaloitumisen.<\/p>\n

En\u00e4\u00e4 neuvottelut Genevess\u00e4 tai v\u00e4liaikainen tulitauko eiv\u00e4t riit\u00e4 viritt\u00e4m\u00e4\u00e4n toiveita rauhasta. Tarvittaisiin Ven\u00e4j\u00e4n ja Yhdysvaltain l\u00e4hentymist\u00e4 rauhan edist\u00e4miseksi. Tuorein \u00e4kkiliike oli Yhdysvaltain ohjusisku Syyrian lentotukikohtaan kemiallisen aseen, sariinikaasun k\u00e4yt\u00f6n johdosta.<\/p>\n

Egyptiss\u00e4<\/strong> kansannousu johti kansannousujen vy\u00f6ryyn. Ensin presidentti Mubarak <\/em>hangoiteltuaan astui 2011 alas. Sitten muslimiveljeskunta voitti, ja 2012 Morsi <\/em>valittiin presidentiksi. H\u00e4n joutui muslimien tukimiehen\u00e4 v\u00e4istym\u00e4\u00e4n sotavoimien tukeman nykyisen presidentin al-Sisin<\/em> tielt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on etsinyt linjaansa, ajaen kovaa j\u00e4rjestyst\u00e4 ja median polkemista. Vasta nyt uuden perustuslain mukainen yksikamarinen parlamentti on p\u00e4\u00e4ssyt kokoontumaan. Talouskehitys on kriisiss\u00e4 turismin kaikottua. Mihin suuntaan kehitys l\u00e4htee, on arvailujen varassa.<\/p>\n

Valtamerten yli Amerikan mantereille<\/strong>. Aikoinaan Alexis de Tocqueville<\/em> kuvasi Yhdysvaltojen<\/strong> vapauden ilmapiiri\u00e4 vastakohtana Euroopan aristokraattiselle mallille.  Olemme kuitenkin nyt syyskuun 11 p\u00e4iv\u00e4n terrori-iskujen j\u00e4lkeen n\u00e4hneet, miten vapausihanteet ovat kuihtuneet turvallisuuspoliittiseksi ajatteluksi.<\/p>\n

Tutkijalle Capitoll Hill:n vallanjakoteoriat \u201dchecks and balances\u201d eiv\u00e4t hevin avaudu. Demokraattien ja republikaanien tulehtuneet suhteet est\u00e4v\u00e4t kaikkia uudistuksia. Kahlitseva muutos on my\u00f6s digitalisoituneen tiedonv\u00e4lityksen vastapainon, valvontamekanismien synty, yhten\u00e4 pontimena Edward Snowdenin<\/em> paljastukset. Maailmalla lis\u00e4\u00e4v\u00e4t levottomuutta uuden presidentin Donald Trumpin <\/em>\u00e4kkiliikkeet. Ulkopolitiikkaa h\u00e4mment\u00e4v\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja Kiinaa koskevat linjaukset, l\u00e4hialueilla Meksikon muurihanke ja Venezuelan uhkailu \u00f6ljyboikotilla. Oireellisia ovat Charlottesvillen rasistimellakoita koskevat lausunnot, jotka ruokkivat sis\u00e4politiikan ristiriitoja. Edustuksellinen demokratia on aika lailla umpikujassa.<\/p>\n

Meksikossa<\/strong> vapaus- ja sis\u00e4llissodat sek\u00e4 itsen\u00e4istyminen sattuivat samaan aikaan kuin Suomessa. Meksikon perustuslaki 1917 sis\u00e4lsi sosiaalisia perusoikeuksia ja oli moderni esimerkki ennen Suomen ja Weimarinkin perustuslakia. Meksikon \u201dpikajuna\u201d ei ole kuitenkaan mennyt t\u00e4h\u00e4n suuntaan. Turvallisuustilanne on huumeiden ja korruption takia ep\u00e4vakaa. Ihmisi\u00e4 katoa ja toimittajia murhataan eniten Keski-Amerikan maista.<\/p>\n

Latinalaisessa Amerikassa<\/strong> demokratian on sanottu edenneen, mutta monessa maassa se on populististen hallitusten ja sotilasdiktatuurien vuorottelua. Mikko Pyh\u00e4l\u00e4 <\/em>luonnehtii alueen maiden el\u00e4neen liian pitk\u00e4\u00e4n ilmapiiriss\u00e4, ett\u00e4 \u201dvaalien voittaja ottaa kaiken\u201d.<\/p>\n

Pahin tilanne on \u00f6ljyrikkaassa Venezuelassa<\/strong>, joka on Nicolas Maduron <\/em>yksisilm\u00e4isen hallinnon aikana ajautumassa kohti stalinistista diktatuuria. Mediaa on vainottu, korkein oikeus on alistettu ja parlamenttia estetty toimimasta. <\/p>\n

Brasiliassa<\/strong> 2014 paljastunut korruptiovyyhti on johtanut entisten presidenttien Dilma Rousseffin <\/em>eroon ja Lulan <\/em>vankilatuomioon. Nykytodellisuutta kuvaa, ett\u00e4 maailmankisojen alta slummeja v\u00e4kivalloin ilman julkisuutta tasattiin. Media on vallank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n alistunut. Brasilia ei mahdu sananvapauden ranking-listalla sadan vapaimman maan joukkoon.<\/p>\n

Argentiinassa<\/strong> presidenttien Nestor <\/em>ja Christina Kircherin<\/em> aikana sanottiin: \u201dme ja muut\u201d ts. hallitus ja vastustajat. Sortotoimista suurimman huomion on saanut syytt\u00e4j\u00e4 Alberto Nismanin<\/em> mystinen kuolema, kun h\u00e4n oli saamassa valmiiksi raportin 84 ihmisen kuolemasta terrori-iskussa 1994. Huhutaan hallituksen olleen iskun takana. Mielenosoitukseen Nismanin<\/em> muistolle ja muutoksen puolesta osallistui 400.000 ihmist\u00e4. Argentiinassa muhii kriisi.<\/p>\n

Afrikan mantereella<\/strong> kohtaamme vastakohtia, k\u00f6yhyytt\u00e4 ja ep\u00e4vakautta. Vaaleja j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n, mutta ne eiv\u00e4t tuo muutosta politiikkaan. Monet johtajista pit\u00e4v\u00e4t demokratiaa uhkana. Ruandassa presidentti Paul Kagame <\/em>valittiin jatkokaudelle yli 98 %:n kannatuksella, vaikka vastaehdokkaita oli. Tarrautumista korruptoivaan valtaan l\u00f6ytyy Ugandasta ja Zimbabvesta.<\/p>\n

Tunnetuin esimerkki on Etel\u00e4-Afrikan<\/strong> nykypresidentti Jacob Zuma<\/em>, ANC-puolueen kaaderi, jonka kovat otteet lehdist\u00f6\u00e4 kohtaan ja maaseutulinnaan liittynyt korruptio ovat lis\u00e4nneet j\u00e4nnityst\u00e4. Viime elokuussa parlamentissa puoluetoverit \u00e4\u00e4nestiv\u00e4t omasta tulevaisuudestaan ja antoivat Zumalle luottamuslauseen. Johannesburgissa voi aistia kriisien olevan tulossa.<\/p>\n

V\u00e4kirikas Aasia <\/strong>tarjoaa matkailijalle upeita maisemia, historian loistoa ja k\u00f6yhyytt\u00e4, talouskasvua ja ongelmia. Monet muistavat G.J. Ramstedtin <\/em>kiehtovat matkat alueen maihin (1898-1912). Kiinan<\/strong> mittasuhteet, kungfutselaisuuden perinteet ja kommunistisen puolueen tiukka ohjaus, h\u00e4mment\u00e4v\u00e4t. Viime vuosien kehityskaari piirtyy vuoden 1982 perustuslakiin lis\u00e4tyist\u00e4 tavoitteista: 1988 rajattu yksityistalous t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n julkistaloutta, 1993 \u201csosialistisen markkinatalous\u201d, 1999 oikeusvaltion rakentaminen ja 2005 omistusoikeuden ja ihmisoikeuksien turvaaminen.<\/p>\n

Nykyisen 2013 reformiohjelman tavoitteena l\u00e4hent\u00e4\u00e4 hallinnon ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n suhteita. Ohjelma lupaa presidentti Xi Jinpingin <\/em>mukaan markkinavoimille \u201dp\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 roolia\u201d mutta vahvistaa puolueen ohjausta. Korruption kitkeminen on ollut ykk\u00f6stavoitteita. Viralta on pantu ministeritason ns. ”isoja tiikereit\u00e4”, mutta pid\u00e4tetty my\u00f6s ”k\u00e4rp\u00e4si\u00e4”, n. 300.000 pikkuvirkailijaa. T\u00e4m\u00e4n viikon uutiset puoluekokouksesta lupaavat toimille jatkoa.<\/p>\n

Monet katsovat alle 7 %:n talouskasvun ennakoivan ongelmia. Hiipumisen merkkej\u00e4 on, mutta jos kehitys pysyy aisoissa, kriisi ei leimahda. Talouskasvun ansiosta Kiina on aktivoinut politiikkaansa etenkin Afrikassa sek\u00e4 uudistanut armeijaansa. J\u00e4nnitteist\u00e4 ovat pinnalla kiista Japanin kanssa It\u00e4-Kiinan meren saarista, Taiwanin kysymys ja siihen liittyv\u00e4t Yhdysvaltain puolustussitoumukset, Etel\u00e4-Kiinan meren kiistat aluevesirajoista sek\u00e4 Korean niemimaan muhiva turvallisuuspoliittinen tilanne, jonka rajoja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un <\/em>nyt koettelee.  <\/p>\n

Keski-Aasia<\/strong> on kiinnostuksen kohde, kun monet havittelevat osuutta alueen luonnonvaroista. Neuvostoperinteest\u00e4 huolimatta, alueen mailla on erityispiirteens\u00e4: Kazakstan alueen talousveturi, Kirgisia demokratian tiell\u00e4, Tajikistanissa surty\u00f6tt\u00f6myys, Turkmenistan viel\u00e4 eristynyt ja Uzbekistan Timur Lenkin<\/em> perinn\u00f6st\u00e4 vaaliva 32 miljoonan asukkaan maa. Yleinen piirre on presidentille keskitetty valta. Tosin Kirgisiassa presidentti Bakiev<\/em> varat kavallettuaan joutui 2011 l\u00e4htem\u00e4\u00e4n. Uudistuksia ounastellaan. Viimeksi Kazakstanin presidentti Nazarbajev <\/em>ilmoitti ensi askeleesta valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6muutokseen. Suomi solmi alueen maihin diplomaattisuhteet tasan 25 vuotta sitten.<\/p>\n

Kaakkois-Aasiasta<\/strong> l\u00f6ytyy montakin kriisipes\u00e4kett\u00e4. Gambodiassa nykyhallitus ei kaihda koviakaan otteita. Myanmar (entinen Burma) elpyi ensin etnisten ryhmien ristiriidoista, mutta aloitti nyt Rohingo-muslimien sortamisen. Seurauksena on maailman nopeimmin kasvava pakolaiskriisi. Tuttu lomamaa Thaimaa<\/strong> ei ole ongelmaton sek\u00e4\u00e4n. Kehityst\u00e4 varjostavat viel\u00e4 monet \u201dpuna- ja keltapaitojen\u201d mielenosoitukset.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4telmi\u00e4. <\/strong>Olemme listanneet monenlaisia ongelmia, kuten vallan keskitt\u00e4minen ja opposition vaimentaminen (Ven\u00e4j\u00e4), korruptio (Ukraina), yksisilm\u00e4iset uudistukset (Unkari), sis\u00e4llissota (Syyria), turvallisuuskorostus ja rahan valta (USA), ihmisten h\u00e4vi\u00e4minen (Meksiko), h\u00e4m\u00e4r\u00e4t murhat (Argentiina), piittaamattomuus kaikista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 (Venezuela), kansanliike, joka ei rauhoitu (Egypti), sovinnosta luistaminen (Etel\u00e4-Afrikka) ja kuristava turvallisuus (Kiina).<\/p>\n

Kun Suomen selviytyminen on yh\u00e4 enemm\u00e4n sidoksissa kehitykseen maailmalla, miten p\u00e4rj\u00e4\u00e4mme uusissa karikoissa? Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edellytyksiin heijastuvat meill\u00e4kin tietysti monet tekij\u00e4t, kilpailukyky ja ty\u00f6llisyys sek\u00e4 turvallisuuspoliittisen tilanteen muutokset ja pakolaistilanne.<\/p>\n

Kriisien seurauksena on usein pakolaisvirta<\/strong>. Maailmalla lasketaan olevan 65 miljoonaa pakolaista. Yksin Syyriasta on l\u00e4htenyt yli 10 miljoonaa p\u00e4\u00e4osin l\u00e4hialueen valtioihin, Turkkiin ja Libanoniin. Pakolaisvirran kiihtyminen V\u00e4limeren yli Eurooppaan on yll\u00e4tt\u00e4nyt paitsi EU:n my\u00f6s aiheuttanut j\u00e4senmaiden kiistoja. Tilanne on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n, kun salakuljetus rehottaa ja tuhannet ovat kuolleet pyrkiess\u00e4\u00e4n henkens\u00e4 kaupalla Eurooppaan.<\/p>\n

Suomenkin pakolaispolitiikka <\/strong>on joutunut uudenlaiseen tilanteeseen. Suomi liittyi Geneven sopimukseen 1968. Ensimm\u00e4iset pakolaiset Suomi otti 1970-luvulla Vietnamista ja YK:n pyynn\u00f6st\u00e4 Chilest\u00e4. Vuodesta 1988 Suomi on ottanut kiinti\u00f6pakolaisia pakolaisleireilt\u00e4 YK:n ehdotuksesta. Sitten 1990-luvulla alkoi saapua turvapaikanhakijoita Somaliasta ja entisen Jugoslavian alueelta.<\/p>\n

EU-yhteydess\u00e4 on muistettava my\u00f6s Turkin kanssa tehty pakolaissopimus, jolla koetetaan est\u00e4\u00e4 \u201dlaitonta maahantuloa\u201d Eurooppaan. Viime aikojen kehitys Turkissa on tehnyt sopimuksen ongelmalliseksi. Miten Euroopan unioni pystyy ratkaisemaan lis\u00e4\u00e4ntyvi\u00e4 ongelmia? Varsinkin Suomessa, EU:n rajamaana on suuri huoli luotettavista taakanjakoperiaatteista.<\/p>\n

Maamme turvallisuusstrategioissa<\/strong> on pyritty ottamaan huomioon yhteiskunnan haavoittuvuus, kuten voimahuollon, tietoliikenteen, yhdyskuntatekniikan, elintarvikehuollon sek\u00e4 rahoitus- ja maksuj\u00e4rjestelm\u00e4n h\u00e4iri\u00f6t sek\u00e4 onnettomuusriskit, terrorismi ja sotilaallisen voiman k\u00e4ytt\u00f6. H\u00e4iri\u00f6tilanteet ovat silti aina yll\u00e4tyksi\u00e4. Kysymys on enemm\u00e4n \u201dmiten\u201d eik\u00e4 \u201dmihin\u201d varautua. T\u00e4ll\u00f6in kysyt\u00e4\u00e4n yhteiskunnan sek\u00e4 ulkoista ett\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 vahvuutta. Varautuminen on Suomessa perustunut lujaan ytimeen, yleiseen asevelvollisuuteen ja sotilaalliseen varautumiseen sek\u00e4 laajentunut huoltovarmuuden tuomaan kriisinkest\u00e4vyyteen.<\/p>\n

Huoltovarmuudella<\/strong> on riippuvaisissa taloussuhteissa entist\u00e4 suurempi merkitys. Intressi on yhteinen niin julkisella kuin yksityisell\u00e4kin sektorilla. Poolij\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on nyt yli 1500 huoltovarmuuskriittist\u00e4 yrityst\u00e4. T\u00e4rke\u00e4 askel oli 2010 viranomaiskeskeisen ajattelun avaaminen yhteiseksi koko yhteiskunnan asiaksi, kokonaisturvallisuuden konseptin omaksuminen.<\/p>\n

Haastaako populismi demokratiaa? <\/strong>L\u00e4nsimaiset demokratiat ovat ajautumassa er\u00e4\u00e4nlaiseen yleis\u00f6demokratiaan. \u00c4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t vet\u00e4ytyv\u00e4t puoluetoiminnasta ja seuraavat asioiden kulkua kuin katsomosta. Poliittinen kentt\u00e4 h\u00e4m\u00e4rtyy ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t menett\u00e4v\u00e4t osan uskottavuuttaan. Seuraus on useissa Euroopan maissa ollut \u00e4\u00e4nestysprosentin lasku ja populismin nousu. Miten s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 luottamus tiukoissakin tilanteissa?<\/p>\n

Vallank\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 kohtaan tunnettu ep\u00e4luottamus on maailmalla johtanut kansan\u00e4\u00e4nestyksiss\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4viin tuloksiin, joita mielipidetutkimukset eiv\u00e4t ole kyenneet ennakoimaan.  Iso-Britanniassa l\u00e4htemist\u00e4 EU:sta koskeva kansan\u00e4\u00e4nestys kes\u00e4kuussa 2016 tuotti \u201dbrexit\u201d- yll\u00e4tystuloksen. Britannian eroamistiell\u00e4 on viel\u00e4 monta mutkaa. J\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 vaaleja on jatkuvasti monissa Euroopan maissa.<\/p>\n

Vaikka ilmi\u00f6t tuntuvat ehk\u00e4 vierailta, niit\u00e4 on vakavasti pohdittava. Kansalaisyhteiskunnan vahvuus ja sosiaalinen p\u00e4\u00e4oman rakentaminen ovat todelliset keinot selvit\u00e4 vallan kriiseist\u00e4. Samoin on toisin p\u00e4in: Vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yhteiskunnallisen luottamusp\u00e4\u00e4oman merkityksen ja rakentaa yhteist\u00e4 hyvinvointia, piirt\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4mm\u00e4n merkin historiaan kuin henkil\u00f6kuvan tai suuren monumentin rakentaja. T\u00e4llaisista tavoitteista yrit\u00e4n jutella maailman matkoillani.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00e4n esitykseni lainaukseen Max Jakobsonin<\/em> kirjasta Vallanvaihto (1992). H\u00e4n totesi \u201dhistorian tarjoavan runsaasti esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, miten kyyniset poliittiset johtajat erehtyv\u00e4t laskelmissaan arvioidessaan sen voiman, jonka usko, aate ja tunne antavat kokonaiselle kansakunnalle\u201d.      <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  Kenraaliluutnantti Ermei Kannisen muistoseminaari   Suomalainen klubi 21.10.2017, Pekka Hallberg                        UHKAKUVIA JA VALLAN KRIISEJ\u00c4  Alkutahteja.  Suomen itsen\u00e4isyyden satavuotistaipaleeseen liittyy my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 Ermei Kannisen kunniaksi pidett\u00e4v\u00e4 muistoseminaari. H\u00e4nen Lue lis\u00e4\u00e4…\u00a0Pekka Hallberg: UHKAKUVIA JA VALLAN KRIISEJ\u00c4<\/span>\u2192<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[26,31,15],"tags":[],"class_list":["post-3216","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista","category-esitelmat","category-tapahtumat"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p72N2f-PS","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3216","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3216"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3216\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3251,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3216\/revisions\/3251"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3216"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3216"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3216"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}