{"id":3927,"date":"2018-12-06T12:30:50","date_gmt":"2018-12-06T09:30:50","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/?p=3927"},"modified":"2018-12-06T08:58:49","modified_gmt":"2018-12-06T05:58:49","slug":"tenho-tikkanen-lapinlahdella-6-12-2018-tuumoomalla-asiat-hoituu-eika-tappalemalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/ajankohtaista\/tenho-tikkanen-lapinlahdella-6-12-2018-tuumoomalla-asiat-hoituu-eika-tappalemalla\/","title":{"rendered":"Tenho Tikkanen Lapinlahdella 6.12.2018: ”Tuumoomalla asiat hoituu eik\u00e4 tappalemalla”"},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>

Tenho Tikkanen,  Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n juhla Lapinlahti-salissa lukiolla 6.12.2018 klo 12.30<\/p>\n

Arvoisat veteraanit, hyv\u00e4t juhlavieraat.<\/strong><\/p>\n

Tuon terveiset pian 103-vuotiaalta Rukaj\u00e4rven veteraani is\u00e4lt\u00e4ni. H\u00e4nen julkilausuttu el\u00e4m\u00e4nohjeensa on:” Min\u00e4 oon sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 tuumoomalla asiat hoituu eik\u00e4 tappelemalla”. Vaikka kaikkien ihmisten ja kansojen v\u00e4listen ristiriitojen selvitt\u00e4misen tavoitteena tulee olla rauhan tilan s\u00e4ilytt\u00e4minen, joskus asiat k\u00e4rjistyv\u00e4t. Siit\u00e4 meit\u00e4 muistuttavat sankarivainajamme, joita Lapinlahden sankarihaudassa lep\u00e4\u00e4 per\u00e4ti 275. Heist\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Jatkosodassa Rukaj\u00e4rvell\u00e4 kaatui 96. Lapinlahden Talvisodan kaatuneitten m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 95. Ilman sankarivainajiemme ja kansamme puolustustahtoa maamme ei olisi s\u00e4ilytt\u00e4nyt itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuttaan.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Lapinlahden kirkko t\u00e4yttyi itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kuva Wikipedia.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"<\/a>
Juhani Ahon (11.9.1861 – 8.8.1921) syntym\u00e4koti V\u00e4\u00e4rnin pappila, jonka nykyisin omistaa tietokirjailija Minna Kettusen perhe. Kuva Wikipedia.<\/figcaption><\/figure>\n

Lapinlahti on maamme rajojen ulkopuolellakin tunnettu kulttuuripit\u00e4j\u00e4. Kun puhutaan Lapinlahdesta, silloin nousevat esille kirjailija Juhani Aho eturintamassa. Luonnollisesti my\u00f6s Halosen taiteilijasuku kokonaisuutena. Kun puhutaan Suomen itsen\u00e4isyydest\u00e4 nousevat esille suomalaisuusaatteen esitaistelija Ahon lis\u00e4ksi my\u00f6s viime sotien rintamamiehet ja lotat, joille is\u00e4nmaan etu oli t\u00e4rkeint\u00e4. N\u00e4m\u00e4 ihmiset toimivat asevelihengess\u00e4, velje\u00e4 ja sisarta ei j\u00e4tet\u00e4.<\/p>\n

Lapinlahden miehet ja naiset taistelivat Jatkosodassa p\u00e4\u00e4osin Rukaj\u00e4rven suunnalla. Jalkav\u00e4kirykmentti 52:n toinen pataljoona oli koottu p\u00e4\u00e4osin Lapinlahdelta. N\u00e4in ollen meille Rukaj\u00e4rven suunnan sotahistoriaty\u00f6t\u00e4 tekeville ovat mm. Halosen taiteilijasuvun j\u00e4senist\u00e4 tulleet tutuiksi JR 10:n III:n pataljoonan komentaja Erkki Halonen ja l\u00e4\u00e4kint\u00e4mies taiteilija Kalle Halonen  ja tietenkin h\u00e4nen rintamataiteensa, mink\u00e4 myyntituloista osa k\u00e4ytettiin kaatuneitten aseveljien omaisten elinolosuhteitten kohentamiseen. Kalle Halosen (6.12.1899-13.2.1947) el\u00e4m\u00e4nty\u00f6t\u00e4 on kuvattu erinomaisella tavalla tietokirjailija Minna Kettusen teoksissa. Ikuisesti soivat korvissani  Minna Kettusen kirjan Kalle Halosen veljelleen Eemilille 14.10.1941 l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n kirjeen sanat: ”Ja t\u00e4m\u00e4 kansa ei ansaitse el\u00e4\u00e4, jos se nyt<\/em> unohtaa n\u00e4m\u00e4 miehet.” <\/strong><\/p>\n

Hiukan lainaan todellisen kulttuurivaikuttajan Minna Kettusen V\u00e4\u00e4rnin pappilan em\u00e4nn\u00e4n kirjaa, ja sielt\u00e4 Kalle Halosen rintamakirjett\u00e4: ”Kyll\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on saanut kokea jumalallisen rakkauden ja viisauden l\u00e4sn\u00e4olon lukemattomat kerrat. On monesti muistunut Huttusen ajatus mieleen, ett\u00e4 Helvetin portin l\u00e4pi on viisaus haettava. Ja kyll\u00e4 sota on jonkunlainen Helvetti, ainakin pienoiskoossa. Mutta t\u00e4ss\u00e4 helvetiss\u00e4 olen n\u00e4hnyt miesten tekev\u00e4n jumalten tekoja. T\u00e4m\u00e4 ei ole minulle koreita sanoja, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tapahtuneita tosiasioita. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 olen taas l\u00f6yt\u00e4nyt oman heimoni sen parhaassa muodossa, johon tunnen kuuluvani verisitein. Monen kymmenen synnyinpit\u00e4j\u00e4ni pojan veri on k\u00e4teni kastellut, ja jokainen pisara on ollut ja on minulle pyh\u00e4. Sill\u00e4 verell\u00e4 on lunastettu Suomen kansan tulevaisuus ja vapaus. Koko el\u00e4m\u00e4ni ajan ovat minulle pyh\u00e4t ja kalliit ne vainajat, jotka taisteluissa kaatuivat, samoin rakkaat ne monet, jotka taisteluissa menettiv\u00e4t terveen elinvoimansa. N\u00e4m\u00e4 asiat ovat l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti sy\u00f6pyneet olemukseni ytimeen. Ja t\u00e4m\u00e4 kansa ei ansaitse el\u00e4\u00e4, jos se nyt<\/em> unohtaa n\u00e4m\u00e4 miehet.<\/strong> Tied\u00e4n, ettei kukaan muu voi t\u00e4t\u00e4 asiaa tuntea samalla tavalla kuin se, joka on rinnan taistellut heid\u00e4n kanssaan. Me jokainen tunnemme toisemme siin\u00e4 suhteessa.”<\/p>\n

\"\"<\/a>
L\u00e4\u00e4kint\u00e4mies, taiteilija Kalle Halonen (6.12.1899 – 13.2.1947). Kuva Minna Kettunen\/RSHYry\/arkisto.<\/figcaption><\/figure>\n

N\u00e4m\u00e4 Kalle Halosen edell\u00e4 kuullut sanat ovat Teille kaikille t\u00e4ss\u00e4 juhlassa mukana oleville tutut. Sen sijaan v\u00e4hemm\u00e4n tunnettua on, ett\u00e4 lapinlahtelainen korpraali Veikko Martikainen toimi ansiokkaasti Suomen puolustusvoimien Jatkosodan miesvahvuudeltaan suurimmalla partioretkell\u00e4 tammikuussa 1942. Retki suuntautui kauas vihollisen selustaan Muurmannin radalle, Veikko Martikainen oli suuntapartion johtaja luutnantti Pentti Perttulin l\u00e4hetti yhdess\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 Lapinlahdelta kotoisin olevan Toivo V\u00e4is\u00e4sen kanssa. Olen kovin kiitollinen, ett\u00e4 ehdin tavata Veikko Martikaisen (2.11.1917 – 7.1.2011) v\u00e4h\u00e4\u00e4 ennen h\u00e4nen kuolemaansa. Yht\u00e4lailla tunnen kiitollisuutta my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 vuoden 2010 lopulla valmistui Antti Tuurin Rata kirja, jonka Veikko kertoi lukeneensa yhden p\u00e4iv\u00e4n aikana. Kirjassa Pentti Perttulin tarkkojen muistiinpanojen kertojana toimii Perttulin l\u00e4hetti, vaatimaton Lapinlahden mies Veikko Martikainen. Rata-kirja on kuvaus em. partioretkest\u00e4.<\/p>\n

Tuollaisen uhkarohkean partioretken riskit olivat suuret. Tietenkin mukana oli todella hyv\u00e4\u00e4 onnea paljon. Tappiot muodostuivat v\u00e4h\u00e4isiksi, 4 kaatunutta. Kova, jopa 50 asteen pakkanen teki suurta vahinkoa n. 80 miehen jalat paleltuivat. T\u00e4lle partioretkelle osallistui 1924 miest\u00e4 ja 268 hevosta. Tietysti hyv\u00e4n onnen lis\u00e4ksi tarvittiin my\u00f6s taitoa. Suuntapartio, jonka j\u00e4sen Veikko Martikainen oli huolehti turvallisesta reitin valinnasta. Perttuli – kokenut sotilas antoi Yl\u00e4-Savon miehille j\u00e4lkik\u00e4teen tunnustusta. Perttulin mukaan n\u00e4m\u00e4 hiljaiset vaatimattomiin oloihin tottuneet miehet olivat jo kodeissaan oppineet tulemaan toimeen v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 ja liikkumaan er\u00e4maassa. He olivat oma-aloitteisia ja tekiv\u00e4t kaiken sen mit\u00e4 esimies v\u00e4h\u00e4nkin osasi pyyt\u00e4\u00e4, enemm\u00e4nkin. Nurinaa eik\u00e4 poikkitelaista k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kuulunut.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Pentti Perttulin l\u00e4hetit, Veikko Martikainen ja Toivo V\u00e4is\u00e4nen kuvattuna heti Muurmannin partioretken j\u00e4lkeen 23.1.1942. Kuva Pentti Perttuli \/RSHYry, arkisto.<\/figcaption><\/figure>\n

Aivan kuin suurena kunnianosoituksena n\u00e4ille kaikille sotilaille ovat Perttulin kunniamerkit esill\u00e4 vuoden ajan Suomen kansallisarkistossa 3.12.2018 avatussa Suomen Ritarikuntien kunniamerkkin\u00e4yttelyss\u00e4, ainoana Rukaj\u00e4rven sotilaista.<\/p>\n

Asevelihenki tulee parhaiten esille rintamaoloissa mm. asevelitalojen rakentamisena. Tarkkaan ottaen asevelitalolla tarkoitetaan asuinrakennusta, jonka aseveljet ovat rakentaneet rintamalla tyyppipiirustusten mukaan useimmiten vapaa-aikanaan ja puhde- ja talkooty\u00f6n\u00e4. Aloitekin tuli usein aseveljilt\u00e4 ja tietenkin rakennus luovutettiin korvauksetta kaatuneen aseveljen omaisille. Rukaj\u00e4rven sotilaat tekiv\u00e4t n\u00e4it\u00e4 asevelitaloja Jatkosodan aikana suhteellisesti laskien eniten, noin kolminkertaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n muihin rintamalohkoihin verrattuna.<\/p>\n

Rintamamiesten ty\u00f6 jatkui keskeytyksett\u00e4 heti sotien j\u00e4lkeen. Meit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4t sukupolvet ovat monin tavoin vuosikymmenet uutteroineet, tehneet ty\u00f6t\u00e4 kansamme hyvinvoinnin eteen. Viime sodat ja sotakorvausten maksu ovat muistissamme. He kestiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4kin koettelemukset. Voitaneen sanoa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 seikat olivat my\u00f6s suuri kansakuntamme yhten\u00e4isyytt\u00e4 ja itsen\u00e4isyytt\u00e4 lujittava tekij\u00e4<\/strong>.<\/p>\n

Itsen\u00e4isyytemme perusta luotiin jo 1800-luvun puolella. Suomen markan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto 1860, (markan is\u00e4 J.V. Snellman 12.5.1806 – 4.7.1881), samoin kuin suomenkielisen sanomalehdist\u00f6n, koululaitoksen ja nuorisoliikkeen perustaminen vahvistivat voimakkaasti kansan itsen\u00e4istymispyrkimyksi\u00e4. Talonpoikainen sivistyneist\u00f6 oli alullepanemassa ty\u00f6t\u00e4 maamme itsen\u00e4isyyden saavuttamiseksi ja huomattakoon, ett\u00e4 kaikki t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 tehtiin sivistyneesti rauhanomaisin keinoin. Muistaa sopii, ett\u00e4 itsen\u00e4isyytemme alkumetreill\u00e4 erityisesti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Yl\u00e4-Savossa ristiriidat yhteiskunnassa olivat maassamme v\u00e4h\u00e4isimm\u00e4t. Kun sitten itsen\u00e4isyytemme oli vaarassa viime sodissa kotiseutumme miehet, olivat puolustusvoimiemme vahvinta k\u00e4rke\u00e4. He taistelivat Rukaj\u00e4rven suunnan joukoissa, jotka ainoana yksikk\u00f6n\u00e4 s\u00e4ilyttiv\u00e4t hy\u00f6kk\u00e4ysvaiheessa saavuttamansa asemat sodan loppuun saakka koko Mustalta merelt\u00e4 J\u00e4\u00e4merelle ulottuvalla rintamaosuudella.<\/p>\n

Itsen\u00e4isyyteen liittyy keskeisesti sananvapaus, oma lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6valta ja mm. omat puolustusvoimat, joita meid\u00e4n tulee edelleen yhdess\u00e4 vaalia. Sananvapauteen liittyy my\u00f6s vastuu. Meid\u00e4n tulee aina huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 valitsemme kansan johtoon esimerkillisi\u00e4 kansalaisia. Tulevaisuus on siten omissa k\u00e4siss\u00e4mme.<\/p>\n

Sanotaan, ett\u00e4 Suomella on ollut hyv\u00e4 herraonni, heid\u00e4t on yleens\u00e4 valittu yleisill\u00e4 vaaleilla. Viime sotien aikana johtoon valikoitui Mannerheim, jonka taitoa tarvittiin niin sotien kuin viel\u00e4 aselevon j\u00e4lkeisen\u00e4 aikana. Aselevon solmimisen yhteydess\u00e4 Mannerheim lausui: ”Aina tulee uusi aika, uusine velvollisuuksineen. Vieras apu ei auta, ellei jokainen itse tied\u00e4, ett\u00e4 juuri h\u00e4n seisoo maansa vartijana. Se opetus, mink\u00e4 ennen kaikkea tahtoisin painaa tulevien sukupolvien tietoisuuteen, on t\u00e4m\u00e4: Eripuraisuus omissa riveiss\u00e4 iskee tuhoisammin kuin vihamiehen miekka, ja sis\u00e4iset riidat aukaisevat oven ulkoa tulevalle tungettelijalle.”<\/p>\n

Viisasta puhetta ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6lt\u00e4. Min\u00e4 lis\u00e4\u00e4n, en usko, ett\u00e4 meit\u00e4 uhkaa sotilaallinen yhteenotto. Vaara piilee taloudessa. Vapaa rajat auki oleva markkinatalous luo uhan, mink\u00e4 vuoksi p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta ei ole en\u00e4\u00e4 omissa k\u00e4siss\u00e4mme. Jos olemme sis\u00e4isesti ristiriitaisessa tilassa, kansainv\u00e4liset markkinavoimat kaatavat vahvankin talouden. Siksi meid\u00e4n kannattaa tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 kansallisen eheyden hyv\u00e4ksi, my\u00f6s puolustuksemme j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4. Vieraan valtion sotakoneet omalla maaper\u00e4ll\u00e4 ovat aina riski.<\/p>\n

.Yli 74 vuotta sitten aseet vaikenivat ja pitk\u00e4 sota Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4lill\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi. Aselevon ja my\u00f6hemm\u00e4n v\u00e4lirauhan ehdot olivat tavattoman raskaat, ja vaikka me emme h\u00e4vinneet taistellen, meid\u00e4n oli ne rauhanehdot silloisessa tilanteessa hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4. Kuitenkin t\u00e4rkein, Suomen itsen\u00e4isyys ja vapaus s\u00e4ilyiv\u00e4t.<\/p>\n

Kiit\u00e4n lapinlahtelaisia yhteisty\u00f6kumppaneitamme ja erityisesti Minna Kettusta, Seppo Ryh\u00e4st\u00e4 ja Juha-Pekka Rusasta, ett\u00e4 he ovat oma-aloitteisesti tallentaneet veteraanien ty\u00f6t\u00e4 ja ett\u00e4 olen heid\u00e4n kanssaan onnistunut tavoittamaan ja yhdess\u00e4 tallentamaan tuleville sukupolville useiden lapinlahden veteraanien viime sotien aikaisia muistoja, joista yhteenvetona voi lausua: Kaikkien veteraanien mielist\u00e4 on poispyyhitty yksimielisesti katkeruus. Haastatteluista tulee esille usko tulevaisuuteen. Suomen kansa on aina huolehtinut vastuistaan. Se on itse onnistunut luomaan hyvinvointinsa, el\u00e4nyt vaikeiden aikojen yli ja keskittynyt tarmolla tulevaisuuden sek\u00e4 hyvinvointinsa rakentamiseen.<\/p>\n

N\u00e4ill\u00e4 sanoilla toivotan Teille Hyv\u00e4\u00e4 Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja Joulun odotusta sek\u00e4 menestyst\u00e4. Pidet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 huolta l\u00e4heisist\u00e4, yhteisest\u00e4 kotiseudustamme ja Is\u00e4nmaastamme.<\/strong><\/p>\n

Tenho Tikkanen<\/p>\n

Rukaj\u00e4rven suunnan historiayhdistys ry:n puheenjohtaja<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tenho Tikkanen,  Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n juhla Lapinlahti-salissa lukiolla 6.12.2018 klo 12.30 Arvoisat veteraanit, hyv\u00e4t juhlavieraat. Tuon terveiset pian 103-vuotiaalta Rukaj\u00e4rven veteraani is\u00e4lt\u00e4ni. H\u00e4nen julkilausuttu el\u00e4m\u00e4nohjeensa on:” Min\u00e4 oon sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 tuumoomalla Lue lis\u00e4\u00e4…Tenho Tikkanen Lapinlahdella 6.12.2018: ”Tuumoomalla asiat hoituu eik\u00e4 tappalemalla”<\/span>\u2192<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[26,32,27],"tags":[],"class_list":["post-3927","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista","category-historiayhdistys","category-juhlapuheet"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p72N2f-11l","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3927","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3927"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3927\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3937,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3927\/revisions\/3937"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3927"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3927"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3927"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}