{"id":872,"date":"2013-11-16T14:00:57","date_gmt":"2013-11-16T11:00:57","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/?p=872"},"modified":"2013-12-03T22:54:19","modified_gmt":"2013-12-03T19:54:19","slug":"tauno-oksanen-neuvostopartisaanien-toiminta-rukajarven-suunnalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/esitelmat\/tauno-oksanen-neuvostopartisaanien-toiminta-rukajarven-suunnalla\/","title":{"rendered":"Tauno Oksanen: NEUVOSTOPARTISAANIEN TOIMINTA RUKAJ\u00c4RVEN SUUNNALLA"},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>

JA\u00a0 <\/b>POHJOIS-KARJALASSA.<\/b><\/h1>\n

Sotahistorioitsija, rajakapteeni Tauno Oksanen<\/b><\/p>\n

Ote seminaariesitelm\u00e4st\u00e4 Rukaj\u00e4rvi-kekuksessa 16.11.2013<\/b><\/p>\n

\"Sotahistorioitsija,<\/a>
Sotahistorioitsija, rajakapteeni Tauno Oksanen pit\u00e4\u00e4 puhetta kenraalimajuri E.J. Raappanan (2.6.1893-14.9.1962) haudalla yhdistyksemme j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 muistotilaisuudessa 14.9.2012, jolloin tuli kuluneeksi 50 vuotta E.J. Raappanan kuolemasta. Kuva Antero Huttunen.<\/figcaption><\/figure>\n

Yleist\u00e4 Neuvostopartisaanijoukoista Suomen rintamalla<\/b><\/h2>\n

Saksan hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Neuvostoliittoon 22.6.1941, annettiin kommunistisen puolueen toimesta ensimm\u00e4inen k\u00e4sky partisaanitoiminnan aloittamisesta; ”Kaikkien keinojen ja voimien liikekannallepano fasististen valloittajien tuhoamiseksi”. 3.7.1941 piti Stalin radiopuheen koko neuvostokansalle, t\u00e4m\u00e4n seurauksena annettiin 18.7.1941 s\u00e4\u00e4d\u00f6s, jossa k\u00e4skettiin taistelun j\u00e4rjest\u00e4minen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n selustassa tarkoituksena luoda siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t olosuhteet viholliselle sek\u00e4 partisaani- ja tihuty\u00f6joukkojen muodostaminen. N\u00e4in aloitettiin maailman suurimman partisaaniorganisaation toiminta Neuvostoliitossa suuren is\u00e4nmaallisen sodan hengess\u00e4 fasistien tuhoksi, ja kaikkia Saksan liittolaisia, my\u00f6s suomalaisia, k\u00e4siteltiin samanlaisina fasisteina. Kaikki keinot olivat sallittuja eik\u00e4 kansainv\u00e4lisill\u00e4 sopimuksilla ollut mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4 – t\u00e4st\u00e4 johtuivat mm. suomalaisia siviilej\u00e4 kohtaan tehdyt raakuudet. Suomalaisten syytt\u00e4ess\u00e4 viime vuosina neuvostopartisaaneja sotarikoksista, Ven\u00e4j\u00e4 ilmoitti asian jo vanhentuneen heid\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja toiseksi kansainv\u00e4linen oikeus oli heid\u00e4n tulkintansa mukaan antanut toisen maailmansodan j\u00e4lkeen tarkan vastauksen: ”Toisen maailmansodan sotarikollisia ovat Saksa ja sen kanssa liittoutuneet valtiot”!<\/b><\/p>\n

Karjalais-suomalaisessa sosialistisessa Neuvostotasavallassa (Suomen vastainen rintama) annettiin k\u00e4sky partisaaniosastojen perustamisesta 2.7.1941. Jo ennen sit\u00e4 oli nopeasti perustettu h\u00e4vityspataljoonia ja muodostettu kansan nostov\u00e4ke\u00e4. Partisaaniosastoja oli muodostettu elokuuhun menness\u00e4 15, joissa oli l\u00e4hes 2.000 partisaania. Elokuussa muodostettiin tasavallan esikunta, joka ryhtyi hajautettuna johtamaan partisaaniosastojen toimintaa. Kes\u00e4kuussa 1942, sen j\u00e4lkeen kun Moskovassa oli perustettu partisaanien keskusesikunta, Karjalan partisaanijoukkojen johto annettiin perustetulle Karjalan rintaman partisaanien esikunnalle, jonka komentajana oli Sorokassa (Belomorsk) kenraalimajuri Sergei Jakovlevits Verginin. Karjalan rintaman partisaaniosastojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihteli tilanteiden mukaan, suurimmillaan osastoja oli 25, joissa l\u00e4hes 3.000 partisaania. Kes\u00e4ll\u00e4 1944 oli toiminnassa n. 2.000 hyvin koulutettua partisaania 19:ssa osastossa ja kaikki komennettuna avustamaan Puna-armeijaa sen suurhy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4.<\/b><\/p>\n

Partisaaniosastot oli sijoitettu ennen kes\u00e4\u00e4 1944 viiteen operatiiviseen ryhm\u00e4\u00e4n, Muurmanskin, Kantalahden, Uhtuan, Repolan ja Petroskoin rintamille. L\u00e4himp\u00e4n\u00e4 Pohjois-Karjalaa oli Repolan suunnan operatiivinen ryhm\u00e4, joka sijoitettiin Lehdon kyl\u00e4\u00e4n sek\u00e4 Segesan kaupunkiin. Lehdossa oli kolme partisaaniosastoa, Punainen \u00e4\u00e4nisl\u00e4inen (Krasnyij Onetsin), Eteenp\u00e4in (Vpered) ja Zeleznjak (nimitetty er\u00e4\u00e4n vallankumoussankarin mukaan), Sekesassa Kostajat (Mstiteli) ja erikoiskoulu. Petroskoin operatiiviseen ryhm\u00e4\u00e4n Puutoisiin, josta p\u00e4\u00e4asiassa partisaaniosastot tulivat kes\u00e4ll\u00e4 1944 Pohjois-Karjalaan, oli sijoitettu kuusi partisaaniosastoa ja kaksi tuholaisryhm\u00e4\u00e4. Partisaaniosastot olivat Myrskylintu (Burevestnik), Toivo Antikainen, Taistelun yst\u00e4v\u00e4t (Bojevye drusja), Zapajev, Punainen Lippu (Krasnyij zaonesets).<\/b><\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1944 partisaaniosastot j\u00e4rjestettiin uudelleen ns. kolmatta vaihetta (lopullinen hy\u00f6kk\u00e4ys) varten. Osastoja yhdistettiin, vahvennettiin ja siirrettiin hy\u00f6kk\u00e4yssuuntiin, jolloin useiden osastojen nimet ja kohdealueet muuttuivat.<\/b><\/p>\n

Partisaanijoukot toimivat” puolueen asialla” omana organisaationaan ja Puna-armeijan sek\u00e4 rajajoukot tukivat niiden toimintaa. Poliittinen luotettavuus oli t\u00e4rke\u00e4 ja yli 70 % partisaaneista oli kommunistisen puolueen tai nuorisoj\u00e4rjest\u00f6jen j\u00e4seni\u00e4. Karjalaisia ja suomalaisia oli joukoissa 15-20 % (kielitaito) ja huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 naisia l\u00e4\u00e4kint\u00e4-, viesti- ja erikoisteht\u00e4viss\u00e4. Partisaaniosastojen vahvuus oli yleens\u00e4 n. 100 henke\u00e4 ja osaston varakomentajana toimi poliittinen upseeri. Osastot muodostettiin henkil\u00f6ist\u00e4, joita ei oltu sijoitettu armeijan vahvuuteen (tehtaiden ja kolhoosien v\u00e4ke\u00e4, vallattujen kylien ja kaupunkien asukkaita jne., kaikki ”vapaaehtoisia”). Johtajat olivat koulutettuja ja puolueen nime\u00e4mi\u00e4 upseereita. Osastot olivat sotilaallisesti j\u00e4rjestettyj\u00e4, kuri oli kova ja ehdoton, lis\u00e4ksi jokainen partisaani joutui vannomaan valan ennen teht\u00e4v\u00e4n alkamista.<\/b><\/p>\n

Neuvostopartisaanien koulutus oli perusteellista ja jatkuvaa. Jatkosodan kuluessa oli kokemuksesta opittu sopiva ja joustava organisaatio teht\u00e4vien mukaan, joten ne partisaaniosastot, jotka l\u00e4hetettiin kes\u00e4ll\u00e4 1944 Pohjois-Karjalaan, olivat vaarallisia ja vaikeita vihollisia.<\/b><\/p>\n

Koulutusta annettiin koulutuskeskuksissa ja partiomatkoilla. Painopiste oli sissitoiminnan opetuksessa johon kuului aseiden, r\u00e4j\u00e4hteiden ja miinojen k\u00e4sittely, mets\u00e4taistelu, j\u00e4lkien harhauttaminen ja h\u00e4vitt\u00e4minen sek\u00e4 tiedustelu ja er\u00e4maaoloissa selviytyminen. Taisteluharjoituksissa oli keskeinen osa v\u00e4ijytyksien, tulenavauksien ja pikalinnoittamisen harjoittelulla. Tulivoiman takaamiseksi v\u00e4ijytys- ja mets\u00e4taistelutilanteissa oli l\u00e4hes kaikilla partisaaneilla konepistooli ja osaston partioilla useita pikakiv\u00e4\u00e4rej\u00e4. Miinoituksiin k\u00e4ytettiin l\u00e4hinn\u00e4 polkumiinoja ja ajoneuvomiinat tehtiin yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 polkumiinoja ja r\u00e4j\u00e4hdyspanos (paino ratkaisi).<\/b><\/p>\n

Asiakirjojen ja havaintojen mukaan kes\u00e4ll\u00e4 1944 Pohjois-Karjalan alueelle l\u00e4hetetyt partisaanit olivat sotilaallisesti organisoituja ja sotilaallisilla teht\u00e4vill\u00e4 toimivia tottuneita sotilaita. On muistettava, ett\u00e4 partisaanijoukot eiv\u00e4t muuttaneet nime\u00e4\u00e4n tullessaan valtakunnan rajan yli Suomen puolelle, desantit olivat asia erikseen.<\/b><\/p>\n

Neuvostopartisaanien toiminta elokuun lopun ja lokakuun alun v\u00e4lisen\u00e4 aikana 1944 j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 useita kysymyksi\u00e4:<\/b><\/p>\n

– miksi useita partisaaniosastoja keskitettiin syyskuun alussa Hatunkyl\u00e4n – Kontiovaaran v\u00e4liselle alueelle<\/b><\/p>\n

– miksi osastot jatkoivat toimintaansa viel\u00e4 aselevon voimaanastumisen j\u00e4lkeen<\/b><\/p>\n

– miksi osastot j\u00e4iv\u00e4t Ilomantsin koillisosien er\u00e4maihin aina lokakuulle saakka<\/b><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Karjalan rintaman partisaanien esikuntaan Sorokkaan tuli k\u00e4sky toiminnan lopettamisesta 12.9.1944. Merkint\u00f6jen mukaan vasta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen annettiin k\u00e4skyt monelle partisaaniosastolle palata tukikohtiinsa!<\/b><\/p>\n

\"SA-kuva<\/a>
Ryyn\u00e4sen talo, jossa partisaanit tappoivat 30.7.1944 em\u00e4nt\u00e4 Eeva Ryyn\u00e4sen ja h\u00e4nen molemmat lapsensa Tuulikin ja Seijan. Pielisj\u00e4rven pit\u00e4j\u00e4n Kuoraj\u00e4rven kyl\u00e4n Sormivaara 1944.08.02, SA-kuva 156544. Viel\u00e4 5.9.1944\u00a0partisaaniosastot tekiv\u00e4t Lieksan alueella siviiliv\u00e4est\u00f6\u00f6n kohdistuvia tuhojaan.<\/figcaption><\/figure>\n

YLEISOHJE NEUVOSTOPARTISAANEILLE!<\/b><\/h2>\n

”Viholliselle on luotava siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t olot. On h\u00e4iritt\u00e4v\u00e4 viestiyhteyksi\u00e4, kuljetuksia sek\u00e4 kaikkea toimintaa. Taistelussa saksalaista fasistia vastaan ei ole mit\u00e4\u00e4n sijaa passiiviselle toiminnalle. Vihollinen on aina etsitt\u00e4v\u00e4 ja tuhottava. Sille ei saa antaa y\u00f6n eik\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n rauhaa. Vihollisia on tapettava kaikkialla, miss\u00e4 niit\u00e4 tavataan. On tapettava mill\u00e4 vain, kirveell\u00e4, viikatteella, rautakangella, talikolla tai puukolla. On hy\u00f6k\u00e4tt\u00e4v\u00e4 lentokentille, poltettava lentokoneet ja tapettava lent\u00e4j\u00e4t. Vihollisen tuhoamiseksi ei saa kaihtaa keinoja!<\/b><\/p>\n

KURISTAKAA, LY\u00d6K\u00c4\u00c4, POLTTAKAA JA MYRKYTT\u00c4K\u00c4\u00c4 FASISTIN KONNAT!”<\/b><\/p>\n

ESIMERKKI NEUVOSTOPARTISAANIN VALASTA<\/b><\/h2>\n

”Veri verest\u00e4, uhri uhrista. Min\u00e4 vannon kaikin keinoin auttavani puna-armeijaa, tuhoavani hitleril\u00e4iset hullut koirat s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00e4 omaa vertani ja el\u00e4m\u00e4\u00e4ni. Min\u00e4 vannon, ett\u00e4 ennen kaadun arvottomassa taistelussa, kuin annan perheeni ja kansani fasistin orjuuteen.<\/b><\/p>\n

Jos heikkouden, pelkuruuden tai huonon luonteeni vuoksi rikon valani ja kavallan kansani, olen valmis kuolemaan h\u00e4pe\u00e4llisen kuoleman tovereitteni k\u00e4tten kautta.”<\/b><\/p>\n

Yhteenveto<\/b><\/h2>\n

Neuvostopartisaanien sotilaallinen koulutus oli huomattavasti parempaa kuin on aikaisemmin uskottu. T\u00e4m\u00e4 tuli esille Tauno Oksasen esitelm\u00e4ss\u00e4, joka on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kokonaisuudessaan Rukaj\u00e4rvikeskuksessa videotallenteena. Esitelm\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n n. 60 kartta- ja tekstisivun kalvomateriaalin, joihin voi my\u00f6s tutustua Rukaj\u00e4rvikeksuksessa. <\/b><\/p>\n

Oksasen esitelm\u00e4\u00e4n liittyy dokumenttielokuva ”Partisaanien j\u00e4ljill\u00e4”, <\/b>vuodelta\u00a0 2004<\/b>. <\/b>Elokuvan k\u00e4sikirjoitus on Tauno Oksasen ja sen on ohjannut<\/b> <\/b>Esa Partanen<\/b><\/p>\n

Esitelm\u00e4n liitetiedot, kirjat ja elokuva:<\/b><\/h2>\n

– Veikko Karhunen: RajaJP 8:n historia s. 132-147<\/b><\/p>\n

– Paavo Martikainen, Tauno Oksanen, Painajainen Pielisj\u00e4rvell\u00e4 v. 1998, s. 117-125<\/b><\/p>\n

– Partisaanien j\u00e4ljill\u00e4 dokumenttielokuvan l\u00e4hdeaineisto<\/b><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

JA\u00a0 POHJOIS-KARJALASSA. Sotahistorioitsija, rajakapteeni Tauno Oksanen Ote seminaariesitelm\u00e4st\u00e4 Rukaj\u00e4rvi-kekuksessa 16.11.2013 Yleist\u00e4 Neuvostopartisaanijoukoista Suomen rintamalla Saksan hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Neuvostoliittoon 22.6.1941, annettiin kommunistisen puolueen toimesta ensimm\u00e4inen k\u00e4sky partisaanitoiminnan aloittamisesta; ”Kaikkien keinojen ja voimien Lue lis\u00e4\u00e4…Tauno Oksanen: NEUVOSTOPARTISAANIEN TOIMINTA RUKAJ\u00c4RVEN SUUNNALLA<\/span>\u2192<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[31],"tags":[],"class_list":["post-872","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-esitelmat"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p72N2f-e4","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/872","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=872"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/872\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":909,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/872\/revisions\/909"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=872"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=872"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=872"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}