{"id":910,"date":"2013-11-21T00:36:14","date_gmt":"2013-11-20T21:36:14","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/?p=910"},"modified":"2013-12-03T22:53:46","modified_gmt":"2013-12-03T19:53:46","slug":"jouko-martiskainen-lieksan-kauppala-ja-pielisjarven-kunta-sotavuosina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/esitelmat\/jouko-martiskainen-lieksan-kauppala-ja-pielisjarven-kunta-sotavuosina\/","title":{"rendered":"Jouko Martiskainen: Lieksan kauppala ja Pielisj\u00e4rven kunta sotavuosina"},"content":{"rendered":"
<\/fb:like><\/div><\/div>

Seminaariesitelm\u00e4 Rukaj\u00e4rvikeskuksessa 16.11.2013<\/p>\n

Paikkakunnan v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli hieman alle 20 000 asukasta, joista kunnan puolella asui vuoden 1939 v\u00e4est\u00f6tilaston mukaan runsaat 16 000 asukasta ja kauppalan puolella runsaat 3 000 asukasta. Toimeentulo hankittiin maa- ja mets\u00e4taloudesta, Pankakosken kartonkitehtaalta, Kev\u00e4tniemen sahalta, M\u00e4t\u00e4svaaran kaivokselta ja monista muista pienemmist\u00e4 teollisuuslaitoksista. Kaupan ala ty\u00f6llisti my\u00f6s muitakin kuin kauppiaan itsens\u00e4.<\/p>\n

\"Jouko<\/a>
Jouko Martiskainen Rukaj\u00e4rvikeskuksessa 16.11.2013. Kuva Ari Komulainen.<\/figcaption><\/figure>\n

Kunta ja kauppala tarvitsivat oman ty\u00f6v\u00e4kens\u00e4. Palvelualan ty\u00f6paikat olivat viel\u00e4 tulevaisuutta, mutta paikkakunnalla oli lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4, esimerkiksi suutareita, r\u00e4\u00e4t\u00e4leit\u00e4, seppi\u00e4, partureita, kampaajia.<\/p>\n

Yksi ammattikunta ylitse muiden k\u00e4rsi sodan tuomista haitoista. N\u00e4m\u00e4 olivat vuokra-autoilijat, niin henkil\u00f6autoilla kuin kuormavaunuilla ajavat. Hyvin moni joutui luovuttamaan ajokkinsa SA-kilpien alle. Jos auto itsess\u00e4\u00e4n ei kelvannutkaan ottomiehelle, sopivan kokoiset renkaat kyll\u00e4 kelpasivat.<\/p>\n

Nestem\u00e4inen polttoaine korvattiin puukaasuttimella, polttoaineena klapit tai hiili.<\/p>\n

Talvisodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 el\u00e4m\u00e4 alkoi hiljalleen palautua entisiin uomiinsa. Paikkakunnalta siirrettiin talvisodan alettua pois noin 14 000 ihmist\u00e4. Pielisen toiselle rannalle siirrettiin laiva- ja proomukuljetuksina hieman vajaa tuhat ihmist\u00e4 ja runsaat 13 000 asukasta siirrettiin rautateitse Pohjois-Savoon. Paluu takaisin kotiseudulle alkoi vasta huhtikuun loppupuolella.<\/p>\n

Heti sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 ei haluttu p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 asukkaita palaamaan, vaan haluttiin seurata yleistilanteen kehittymist\u00e4 ja kest\u00e4\u00e4k\u00f6 solmittu rauhansopimus. My\u00f6skin sotatoimialueen raivaaminen ja tarkastaminen veiv\u00e4t oman aikansa.<\/p>\n

Paikkakunnalla oli siirtov\u00e4ke\u00e4 hieman alle 1 300 henke\u00e4. Heist\u00e4 reilusti yli puolet oli paikkakunnan omaa v\u00e4ke\u00e4, joka oli sodan my\u00f6t\u00e4 menett\u00e4nyt kotinsa. Heit\u00e4 oli annettujen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukaan kohdeltava samoin ehdoin kuin kotiseutunsa menett\u00e4neit\u00e4.<\/p>\n

Paikkakunnalla suuren ongelman aiheutti rajaseudun rakennusten polttaminen ja talvisodan j\u00e4lkeen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notettu asumiskieltoalue, jonne siell\u00e4 ennen asuneet eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 saaneet palata takaisin.<\/p>\n

Luovutettujen alueiden v\u00e4est\u00f6lle oli j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 uudet asuinpaikat. Kotiseutunsa menetti talvisodan j\u00e4lkeen runsaat 425 000 ihmist\u00e4. Heid\u00e4t oli sijoitettava eri puolille Suomea kantav\u00e4est\u00f6n sekaan. Suomessa ei k\u00e4ytetty leirimuotoista sijoittamista miss\u00e4\u00e4n vaiheessa.<\/p>\n

Sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 suoritettiin kuntien v\u00e4lisi\u00e4 v\u00e4est\u00f6n tasoitussiirtoja, koska joihinkin kuntiin oli sijoitettu runsaammin siirtolaisia kuin toisiin kuntiin.<\/p>\n

Kun Eduskunta s\u00e4\u00e4ti pika-asutuslain kes\u00e4kuussa 1940, jonka nojalla v\u00e4est\u00f6\u00e4 ryhdyttiin asuttamaan pienentyneeseen Suomeen, oli taas evakot tien p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Pielisj\u00e4rvelle ja Lieksaan sijoitettiin Suistamon kunnan v\u00e4est\u00f6\u00e4. Maanluovuttajina olivat ensisijaisesti valtio, kunnat, seurakunnat, erilaiset yhti\u00f6t ja viimeisen\u00e4 yksityiset maanomistajat. Pielisj\u00e4rvelle suunniteltiin perustettavaksi kaikkiaan 161 pika-asutustilaa, toteutuma lienee noin 22 tilaa.<\/p>\n

Kun jatkosodan taistelut alkoivat kes\u00e4kuun loppupuolella ja aluevaltaukset eteniv\u00e4t varsin nopeasti, ja luovutetut alueet saatiin vallattua takaisin, alkoi paluumuutto takaisin luovutettuun Karjalaan jo loppuvuodesta 1941. T\u00e4t\u00e4 muuttoinnostusta jouduttiin rajoittamaan talven 1941-1942 aikaan syyst\u00e4, ett\u00e4 paluumuuttajien turvallisuutta ei voitu taata.\u00a0 Luovutettujen alueiden yli oli sotatoimet kulkeneet kahteen kertaan. Paikkakuntien rakennuskanta oli k\u00e4rsinyt suuria vaurioita, paikoin jopa yli 60 prosenttia asuinrakennuksista oli tuhoutunut ja alueella oli raivaamattomia miinoituksia ja erilaista sotamateriaalia.<\/p>\n

Kun asukkaat halusivat palata takaisin kotiseudulleen Karjalaan, joutuivat he luovuttamaan pika-asutuslain perusteella\u00a0 saamansa tilan takaisin valtiolle.<\/p>\n

Suuret maatalousv\u00e4est\u00f6n siirrot vaikuttivat hyvin kohtalokkaasti karjan kohtaloon. Lehmi\u00e4 pystyttiin kohtuullisesti siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n paikkakunnilta toisille, mutta pienkarja ja varsinkin siipikarja olivat n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa yleens\u00e4 sy\u00f6neet rehunsa loppuun. Kaikki t\u00e4m\u00e4 heijastui hyvin nopeasti ihmisten ruokap\u00f6ydiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n paikkakunnan karjasta selviytyi elossa talvisodan ajasta vain vajaa kolmannes. Talviaika vaikeutti suuresti karjan kuljetuksia, samoin nopea poistuminen paikkakunnalta.<\/p>\n

T\u00e4lt\u00e4 paikkakunnalta ei v\u00e4est\u00f6\u00e4 siirretty pois jatkosodan alkaessa. Jonkin verran vapaaehtoista siirtymist\u00e4 tapahtui l\u00e4hinn\u00e4 sukulaisten luo kauemmaksi rajaseudusta.<\/p>\n

Elintarvikes\u00e4\u00e4nn\u00f6stely aloitettiin syyskuussa 1939 ja viimeinen tuote, kahvi, vapautui s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyst\u00e4 maaliskuussa 1954. Samalla tuli voimaan my\u00f6skin enimm\u00e4ishintam\u00e4\u00e4r\u00e4ykset. N\u00e4ill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 pyrittiin turvaamaan elintarvikkeiden parempi riitt\u00e4vyys. Kansa jaettiin viiteen eri kategoriaan i\u00e4n ja ty\u00f6teht\u00e4vien mukaan. Samassa suhteessa pystyi hankkimaan elitarvikkeita, jos niit\u00e4 oli saatavissa. Lieksassa jouduttiin ajoittain maidon jakelu keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kokonaan. T\u00e4m\u00e4 seikka n\u00e4kyy my\u00f6skin Rukaj\u00e4rven suunnan huollossa. Kun lueskelee autokomppanioiden sotap\u00e4iv\u00e4kirjoja, yksi tai useampia kuormavaunuja l\u00e4htee hakemaan maitoa Sotkamosta.<\/p>\n

Sodan vuosina nuorisolla oli y\u00f6aikaan voimassaoleva ulkonaliikkumiskielto, alle 18 vuotiailta oli yksin ulkona liikkuminen kielletty klo 21.30 \u2013 06.00 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Varsinkin iltapuolesta sen pit\u00e4vyytt\u00e4 testattiin nuorten poikien toimesta tarkastuspuomeilla. Vartiomiehet olivat joko aivan nuorimpia suojeluskuntalaisia tai sitten sielt\u00e4 ik\u00e4haitarin toisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4. Ei heill\u00e4 ollut en\u00e4\u00e4 suuria haluja harrastaa kilpajuoksua nuorison kanssa. My\u00f6skin sotapoliisin partiot suorittivat valvontaa kaduilla ja etenkin elokuvateattereissa. Er\u00e4s mies kertoi omakohtaisesta tapauksesta, jossa h\u00e4n joutui tekemisiin sotapoliisin kanssa ulkonaliikkumiskiellon rikkomisesta.<\/p>\n

Sarkalassa oli ollut esitysvuorossa jokin mielenkiintoinen elokuva, jonka filmimateriaali oli ollut jo varsin heikkokuntoista ja katkeillut lukuisia kertoja. Lis\u00e4ksi tuolloin esitettiin elokuvien alussa erilaisia pakollisia propakanda- ja valistusfilmej\u00e4. Niinp\u00e4 elokuvan loppuessa olikin kellon viisarit kertoneen ulkonaliikkumiskiellon astuneen voimaan ja sotapoliisin partio seisoo ulko-ovella odottamassa poistulijoita. Eik\u00e4 siin\u00e4 ollut selitykset auttaneet filmin heikosta kest\u00e4vyydest\u00e4.<\/p>\n

Sakkolappu kouraan\u00a0 ja kehoitus noudattaa annettuja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4.<\/p>\n

Lieksan varuskunta ja sen rajat, tarkastuspuomit<\/b><\/h2>\n

Jatkosodan aikaan k\u00e4ytettiin nimityst\u00e4 Lieksan varuskunta. Mik\u00e4 ja miss\u00e4 sellainen oli?<\/p>\n

Kyseisest\u00e4 varuskunnasta olen lieksalaisilta l\u00f6yt\u00e4nyt yhden dokumentin, joka kertoo sen olemassaolosta.<\/p>\n

Tuo dokumentti on kyseisen varuskunnan kulkulupa. Tuo pahvinen kortti on nyky\u00e4\u00e4n tuolla Rajaperinnetalon kokoelmissa. Aikanaan se on ollut er\u00e4\u00e4n nyt jo lopullisesti autonsa varikolle peruuttaneen autosotamiehen hallussa h\u00e4nen ajaessaan rahtia pitkin Rukaj\u00e4rven tiet\u00e4. H\u00e4n oli m\u00e4\u00e4ritellyt k\u00e4sitteen Lieksan varuskunta seuraavasti: Se on se alue, joka j\u00e4\u00e4 Lieksan keskustaa l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 olevien tarkastuspuomien sis\u00e4puolelle.<\/p>\n

Nuo tarkastuspuomit sijaitsivat etel\u00e4puolella M\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 nykyisen M\u00e4hk\u00f6ntien \u2013 Kirkkotarhantien risteyksess\u00e4 M\u00e4hk\u00f6n kartanon kohdalla. Siin\u00e4 voitiin valvoa etel\u00e4\u00e4n Joensuun suuntaan ja it\u00e4\u00e4n Pankakoskelle ja\u00a0 Hattuvaaran suuntaan kulkeva liikenne.<\/p>\n

Pohjoispuolista Nurmekseen, Viekiin ja M\u00e4t\u00e4svaaraan suuntautuvaa liikennett\u00e4 valvottiin puomilla, joka sijaitsi Kotolassa nykyisen Yl\u00e4viekintien ja Nurmestien risteyksess\u00e4.<\/p>\n

Kuhmon, Nurmij\u00e4rven ja Kivivaaran suuntaan kulkijat tarkastettiin puomilla, joka sijaitsi Meril\u00e4ss\u00e4 pienen puron l\u00e4heisyydess\u00e4 Laineen talon kohdalla. N\u00e4ill\u00e4 kolmella tarkastuspaikalla pystyttiin sulkemaan kaikki merkitt\u00e4v\u00e4mpi maantieliikenne Lieksaan ja Lieksasta pois.<\/p>\n

N\u00e4iden puomien sis\u00e4puolelle j\u00e4i lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia sotilaallisia kohteita.<\/p>\n

Sotilaslaitokset paikkakunnalla, radiotiedustelun tukikohta, sotasairaala, KEK<\/b><\/h2>\n

Suurin osa huoltoon liittyvi\u00e4 kentt\u00e4makasiineja, kuten varastoja silloin kutsuttiin, sijaitsivat Partalanm\u00e4en \u2013 Meril\u00e4n alueella. Erilaisia korjauspajoja ja verstaita oli sijoitettuna laajemmallekin alueelle. Niit\u00e4 sijaitsi niin Surpeenvaaralla kuin Lamminkyl\u00e4ss\u00e4kin.<\/p>\n

Suurimpia laitoksia materiaalim\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n olivat Elintarvike- ja Ammuskentt\u00e4makasiinit. N\u00e4m\u00e4 laitokset sijaitsivat Partalanm\u00e4en \u2013 Meril\u00e4n alueella. Pioneeriaselajin ja linnoituspuolen varikot olivat Kaupunginniemen alueella. Kaupunginniemen alueella ns. Nunnanpussin raiteelle aivan Lieksanjokivarteen oli sijoitettuna Pesulajuna 2, joka huolehti Rukaj\u00e4rven suunnan pyykin pesemisest\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 laitosta k\u00e4ytettiin my\u00f6skin er\u00e4\u00e4nlaisena rangaistuspaikkana siveysrikoksista ja irtolaisuudesta tuomituille naisille. Korjauspajoja niin jalkineille kuin vaatteillekin oli lukuisia eri puolilla kauppalaa ja sen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n

\"Sotasairaala\"<\/a>
38. Sotasairaala toimi Keskuskansakoululla. Kuva Jouko Martiskaisen arkisto.<\/figcaption><\/figure>\n

Keskuskansakoululla sijaitsi Sotasairaala 38. Sairaalan erilaisia osastoja oli lukuisia muuallakin. Sairaala toimi pitk\u00e4lti ns. evakuointisairaalana. Rukaj\u00e4rven suunnalta tulleet potilaat oli ensin hoidettu JsP:ll\u00e4 siihen kuntoon, ett\u00e4 heid\u00e4t voitiin siirt\u00e4\u00e4 Repolassa sijainneeseen kentt\u00e4sairaalaan. Siell\u00e4 oli jo hieman suuremmat mahdollisuudet suorittaa vaativampiakin hoitotoimenpiteit\u00e4. Seuraavana olikin siirto Sotasairaalaan Lieksaan. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 ne potilaat, jotka tarvitsivat erikoissairaanhoitoa siirrettiin muualle Suomen alueilla sijainneisiin sairaaloihin Sairaalajuna II kyydill\u00e4. Erikoistapauksissa voitiin haavoittunut sotilas kuljettaa lentokoneella suoraan Rukaj\u00e4rvelt\u00e4, mutta koneita oli k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 todella v\u00e4h\u00e4n ja kysynt\u00e4 oli kova. Lukuisat potilaat voitiin hoitaa Lieksassa kuntoon saakka.<\/p>\n

Jos sotilasta ei voitu en\u00e4\u00e4 auttaa l\u00e4\u00e4ketieteellisin menetelmin, siirtyi asia Kaatuneiden Evakuoimiskeskuksen eli KEK:n vastuulle. Kaikki kaatuneet ja sodassa kuolleet pyrittiin saamaan pois maastosta ja kuljettamaan kotiseuduilleen. 19. KEK sijaitsi Lieksankosken kohdalla Kuuselan maatilan piharakennuksissa, riihess\u00e4, ladossa ja saunassa. T\u00e4m\u00e4n laitoksen kautta kulki hieman vajaat 3 000 sotilasta kotiseuduilleen haudattavaksi. Asiakirjojen valossa n\u00e4ytt\u00e4isi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 Lieksassa Sotasairaalassa kuolleet olisi laitettu viimeiselle matkalleen sielt\u00e4.<\/p>\n

\"Sotasairaalan<\/a>
Sotasairaalan lotat. Rukaj\u00e4rven suunnalla palveli n. 1.000 lottaa. Kuva Jouko Martiskaisen arkisto.<\/figcaption><\/figure>\n

KEK:n henkil\u00f6kunta koostui kentt\u00e4papiston, lottien ja ty\u00f6velvollisten muodostamasta ryhm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Suojeluskuntapiirit huolehtivat vainajien kuljetusj\u00e4rjestelyist\u00e4 kotiseuduilleen ja siell\u00e4 edelleen seurakuntiin. Ensisijaisesti kuljetuksiin k\u00e4ytettiin rautateit\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4hiten odotettu vieras noina aikoina oli papiston edustajan vierailu kodeissa. H\u00e4nell\u00e4 ei juuri koskaan ollut mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 kerrottavaa. Lohdutuksen sanoja lienee kuitenkin ollut tarjolla. Kirkkoherralla oli oma toimisto Suojeluskunnan Esikuntatalossa n\u00e4iden asioiden hoitoa varten.<\/p>\n

Sankarihautausmaat sijaitsivat Lieksassa Kirkkopuistossa ja Viekiss\u00e4 kirkon vierell\u00e4 ja hautausmaalla.<\/p>\n

Sotien seurauksena siunattiin Lieksassa sankarihautaan noin 483 vainajaa ja Viekiin 65 vainajaa. N\u00e4ist\u00e4 on tyhji\u00e4 hautoja 46 kappaletta. Vainajaa ei ole syyst\u00e4 tai toisesta pystytty toimittamaan kotiseurakuntaan haudattavaksi. Kolmen sotilaan j\u00e4\u00e4mist\u00f6t on pystytty toimittamaan tunnistettuina omille hautapaikoille my\u00f6hempien etsint\u00f6jen tuloksena.<\/p>\n

M\u00e4hk\u00f6lle suku- ja siviilihautoihin haudattiin runsaat kymmenen sotilasta ja hieman vajaan kymmenen sotilaan kohtalo on viel\u00e4kin tuntematon, eik\u00e4 arkistoistakaan n\u00e4ytt\u00e4isi l\u00f6ytyv\u00e4n selvyytt\u00e4 asiaan.<\/p>\n

El\u00e4inl\u00e4\u00e4kint\u00e4toiminnot oli sijoitettuna Monolanniemeen. Samoin hevosvetoisen kaluston korjaamoja oli sijoitettuna samalle seudulle.<\/p>\n

Autokaluston huoltoa ja korjaustoimintaa varten paikkakunnalle piti keskitt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4 korjaamotoimintaa. Helsingin Auto Oy siirrettiin kokonaisuudessaan toimimaan Lieksassa puolustusvoimien alaisuudessa. Korjaamon sijaintipaikka oli tuossa Havukkaniemen alueella.<\/p>\n

Sotapoliisit joutuivat vierailemaan korjaamolla useitakin kertoja takavarikoimassa korjaamon pojilta sirmakka pois. Nurkkatanssien j\u00e4rjest\u00e4minen sodan aikaan oli rangaistava rikos.<\/p>\n

Paikkakunnalla oli muitakin autokorjaamoja, samoin Repolassa toimi armeijan korjaamoja.<\/p>\n

Sarkala oli merkitt\u00e4v\u00e4 toimintakeskus. Siell\u00e4 sijaitsi Lottien yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 ruokala ja kahvilatoiminta. Sielt\u00e4 j\u00e4rjestyi my\u00f6skin tarvittaessa y\u00f6paikka kyyti\u00e4 odottaville sotilaille.<\/p>\n

\"Sarkala,<\/a>
Sarkala, Suojeluskunnan kannatusyhdistyksen talo. Kuva Jouko Martiskaisen arkisto.<\/figcaption><\/figure>\n

Elokuvateatteri oli ahkerassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kaikki sotavuodet. My\u00f6skin erilaisia viihdytyskiertueita vieraili paikkakunnalla. Sarkala toimi my\u00f6skin evakuointikeskuksena.<\/p>\n

My\u00f6skin Lieksan Ty\u00f6v\u00e4entalolla oli oma t\u00e4rke\u00e4 roolinsa sodan vuosina. Reilut 20 vuotta aikaisemmin suojeluskuntalaiset olivat ty\u00f6v\u00e4entaloa piiritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja ovia kiinninaulaamassa. Nyt rakennus oli osa yhteisi\u00e4 ponnistuksia. Ty\u00f6v\u00e4entalolla oli j\u00e4rjestyksenpidon toimipaikat ja polttoainekentt\u00e4makasiini. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 oli my\u00f6skin mahdollisuudet saada y\u00f6sija kolonnan l\u00e4ht\u00f6\u00e4 odotellessa.<\/p>\n

\"Kulma<\/a>
Kulma eli Lieksan ty\u00f6v\u00e4entalo. Kuva Jouko Martiskaisen arkisto.<\/figcaption><\/figure>\n

Sotilaat tarvitsivat my\u00f6skin leip\u00e4\u00e4. Suomalaisten sotilaiden leip\u00e4 leivottiin tuossa nykyisen Tokmannin liiketalon paikkeilla sijainneessa parakkirakennuksessa, samassa pihapiiriss\u00e4 kuin Sarkalakin. Siin\u00e4 toimi 3.Talousjoukkueen py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4 kentt\u00e4leipomo johtajanaan kersantti Tauno Juutinen. Henkil\u00f6kunta koostui sotilaista ja ty\u00f6velvollisista.<\/p>\n

Niin sotilaille kuin kotirintaman siviileillekin yksi hyvin t\u00e4rke\u00e4 laitos oli kentt\u00e4postikonttori. Kentt\u00e4posti oli l\u00e4hes ainoa yhteydenpitokeino tuohon aikaan. Kirjeet ja kortit pitiv\u00e4t molemmat osapuolet ajantasalla tapahtumista. Jos rintamalta ei tullutkaan postia, aiheutti se huolta ja huolestumista kotiv\u00e4en keskuudessa. Onkohan siell\u00e4 sattunut jotakin…<\/p>\n

Kentt\u00e4postin osoitej\u00e4rjestelm\u00e4 perustui keskuskentt\u00e4postikonttoreiden numeroon ja nelinumeroiseen peitelukuun, joka kertoi joukko-osaston. L\u00e4hetyksess\u00e4 tuli olla my\u00f6skin l\u00e4hett\u00e4j\u00e4n nimi ja osoite. Jos sotilas ei ollut varsinaisesti kyn\u00e4mies, kuitenkin kortti \u201dt\u00e4\u00e4lt\u00e4 jostakin\u201d, tai \u201dkannon p\u00e4\u00e4st\u00e4 kankahalta\u201d lyhyen tervehdyksen kera kertoi l\u00e4heisille, ett\u00e4 elossa ollaan.<\/p>\n

Sotasensuuri huolehti siit\u00e4, ett\u00e4 sopimattomia asioita ja tietoja ei kerrottu. Sotasensuuri suoritti my\u00f6skin kirjepostin tarkkailun avulla mielialakartoitusta niin rintamalla\u00a0 kuin kotonakin.<\/p>\n

Rukaj\u00e4rven suunnan kentt\u00e4postista huolehti Keskuskentt\u00e4postikonttori 3. Konttori perustettiin Kajaanissa 15.6. 1941 ja toimi siell\u00e4, kunnes siirtyi Lieksaan 5.11. 1941 ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 se ensin asettautui Surpeenvaaran kansakoululle. Siirto Kev\u00e4tniemen Kirjastotalolle tapahtui 18.6. 1943. Siell\u00e4 toiminta jatkui konttorin lakkauttamiseen 5.11. 1944 saakka. Repolassa sijaitsi 35. Kentt\u00e4postikonttori ja se siirtyi syyskuun lopulla 1941 Rukaj\u00e4rvelle ja Poraj\u00e4rvell\u00e4 toimi sen alainen jakelupiste.<\/p>\n

Rukaj\u00e4rven suunnan kentt\u00e4postin m\u00e4\u00e4r\u00e4, joka kulki l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in kotirintamalta sotatoimialueelle, ilmoitetaan autokuormissa. Vaihteluv\u00e4li postin m\u00e4\u00e4r\u00e4lle oli 4 \u2013 8 autokuormallista kirjeit\u00e4, kortteja, lehti\u00e4 ja paketteja. Jos jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 postia ei voitu toimitta, oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaksinkertainen.<\/p>\n

Kelirikkoaika aiheutti suuria ongelmia kaikelle huollon kuljetuksille. Pitk\u00e4n matkan postia tuli Lieksaan junalla molemmista suunnista. Postivaunut tulivat Lieksaan aikataulun mukaan illan my\u00f6h\u00e4istunteina, ja junat olivat aina varmemmin my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 kuin aikataulussaan, riitti postin lajittelijoilla kiirett\u00e4 yleens\u00e4 koko y\u00f6ksi. Kolonna l\u00e4hti aamulla klo 4.30 kohti it\u00e4\u00e4 ja postin piti keret\u00e4 siihen kolonnaan mukaan. Muutoin edest\u00e4 tullut palaute on ollut aika kitker\u00e4\u00e4. Joulun aikaan pakettien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli valtava, varsinkin tuntematon sotilas sai paljon postia, niit\u00e4 toimitettiin perille viel\u00e4 tammikuussakin.<\/p>\n

\""Postiauto<\/a>
”Postiauto on valmis l\u00e4htem\u00e4\u00e4n Rukaj\u00e4rvelle.””Korven Kaiku”” s\u00e4kit nostetaan autoon.” SA-Kuva .<\/figcaption><\/figure>\n

Varsinkin elintarvikepakettien kulkunopeus kes\u00e4aikaan oli ongelma. Paketin viipyminen matkalla rupesi jo loppumatkasta aiheuttamaan hajuongelmia.<\/p>\n

Ja sitten se klassinen tarina kentt\u00e4postin toiminnasta. Nestem\u00e4isten aineiden ja varsinkin v\u00e4kev\u00e4mpien sellaisten l\u00e4hett\u00e4minen postipaketeissa rintamalle oli ehdottomasti kielletty\u00e4. Kokeiltiin kaikenlaisia selityksi\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6n suhteen ja erilaisia pakkausmenetelmi\u00e4 my\u00f6skin.<\/p>\n

Kerran syksyll\u00e4 tuli postikonttoriin sotilaalle osoitettu paketti, joka l\u00e4hett\u00e4j\u00e4n antaman tiedon mukaan sis\u00e4lsi kumisaappaat. Paketti oli kastunut sis\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in ja johan hajukin kertoi, mik\u00e4 oli aiheuttanut kastumisen. Konttorissa lis\u00e4ttiin paketin p\u00e4\u00e4lle seliteteksti, ett\u00e4 toinen saapas vuotaa.<\/p>\n

Normaalin siviilipostin toiminnasta huolehti Posti- ja Lenn\u00e4tinhallitus.<\/p>\n

Yksi sotilaallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 laitos, joka sijaitsi paikkakunnalla, on kuitenkin suurelle yleis\u00f6lle pysynyt varsin tuntemattomana ja se eli omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 suuressa hiljaisuudessa ja salaper\u00e4isyydess\u00e4.<\/p>\n

Osoitteessa Pielisenkatu 15 sijaitsi puinen jyrkk\u00e4kattoinen talo, joka oli siirretty paikkakunnalle Terijoelta 1920-luvun alkuvuosina.\u00a0 Rakennuksessa oli toiminut jo pitemm\u00e4n aikaa Hotelli Lieksa. Ensin siihen majoittautui saksalainen radiokuunteluasema ja huhtikuussa 1943 vastaava suomalainen osasto Naarvala, joka toimi paikalla kes\u00e4kuuhun 1944 saakka. Radiokuuntelun linkkiasemat sijaitsivat pelloilla Lamminkyl\u00e4ss\u00e4 ja Vehkakankaalla.<\/p>\n

Paljon sotilaita ja kauttakulkuliikennett\u00e4, kokoontuminen asemalle<\/b><\/h2>\n

Rautatieasema oli hyvin t\u00e4rke\u00e4 paikka niin sotilaille kuin siviileillekin. Yksi sodanaikainen ilmi\u00f6 oli kokoontua rautatieasemalle junien tulo- ja l\u00e4ht\u00f6aikoihin. Siell\u00e4 tavattiin tuttuja, kyseltiin kadonneista, vaihdettiin kuulumiset ja kerrottiin ne viime hetken varmat uutiset. Seurattiin muutenkin tapahtumia ja ajan ilmi\u00f6it\u00e4. Se oli sit\u00e4 senaikaista sosiaalista mediaa, vaikka koko k\u00e4sitett\u00e4 ei viel\u00e4 tuolloin ollut olemassakaan.<\/p>\n

\"Lieksan<\/a>
Lieksan rautatieasema. Asemarakennuksen takaa n\u00e4kyy Asemaravintola. Kuva Jouko Martiskaisen arkisto.<\/figcaption><\/figure>\n

Kulkijoita oli paljon. Rukaj\u00e4rven suunnalla oli v\u00e4himmill\u00e4\u00e4nkin noin 15 000 sotilasta ja tuhat lottaa. Lis\u00e4ksi oli ty\u00f6velvolliset. Sotilaista sai olla lomalla kerrallaan max. 10 prosenttia. Sekin tekee jo noin<\/p>\n

1 500 kulkijaa. Muut kuin paikkakuntalaiset l\u00e4htiv\u00e4 lomilleen yleens\u00e4 junan kyydill\u00e4. Ja palasivat my\u00f6s.<\/p>\n

Tavalliset rivisotilaat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t vuorolomilleen noin 3 kuukauden v\u00e4lein ja loma kesti noin 10 vuorokautta kerrallaan. Lis\u00e4ksi oli jatkuvasti komennuksille menij\u00f6it\u00e4 ja sielt\u00e4 palaavia.<\/p>\n

Er\u00e4s paikkakunnalla toiminut valokuvaaja ulkoisti toimintansa palvelemaan sotilaita siten, ett\u00e4 valokuvat otettiin ulkona rakennuksen sein\u00e4\u00e4n kiinnitetyn kankaan edess\u00e4, tai sateen sattuessa viereisess\u00e4 pahviteltassa. Varsinainen ateljee sijaitsi rakennuksen toisessa kerroksessa pieness\u00e4 tilassa.<\/p>\n

Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 paikka oli Lieksan Seurahuone. Pielisenkadun ja Asematien kulmauksessa sijainnut Majoitus- ja ravitsemusliike oli tuohon aikaan se paikkakunnan ykk\u00f6spaikka. Toiminnan juuret ovat jo 1920-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Lieksan palo 1934 tuhosi yrityksen toimitilat perustuksiaan my\u00f6ten, l\u00e4hes kaikki irtaimistokin tuhoutui tulipalossa. Uusi rakennus l\u00e4hti kohoamaan heti raunioiden j\u00e4\u00e4hdytty\u00e4.<\/p>\n

Hieman vajaassa puolessa vuodessa valmistui uusi tiilest\u00e4 muurattu kolmekerroksinen rakennus harjakorkeuteen, toiminta t\u00e4ydess\u00e4 laajuudessaan alkoi vuoden 1935 alkuviikkoina. Seurahuoneen omistaja Heikki Rouvinen oli tutustunut Joensuun Rajavartioston komentajan kanssa jo toiminnan varhaisessa vaiheessa. Rajavartiosto k\u00e4ytti Seurahuonetta l\u00e4pi vuosikymmenten erilaisten majoitus- ja ravitsemuspalveluiden tuottajana. Kun tilanne kiristyi 1930-luvun lopussa, toimi Seurahuone er\u00e4\u00e4nlaisena asevarustelupaikkanakin. Eversti Raappana oli hankkinut jostakin kirjallista tietoa polttopullojen valmistamisesta. Seurahuoneella oli hyv\u00e4t valmiudet t\u00e4h\u00e4n toimintaan. Jokaisen is\u00e4nmaallisen henkil\u00f6n velvollisuutena oli osallistua hankkimaan polttopullon kuoria. Seh\u00e4n onnistui vaivattomasti Seurahuoneella. Pullon sis\u00e4lle tarvittiin bensiini\u00e4 ja tervaa. Bensiini\u00e4 saatiin Seurahuoneen edustalla sijainneesta polttoainemittarista, tervaa saatiin paikallisilta kauppiailta, ulkopuolelle sidottiin rautalangalla kiinni sytytystikut. Ja n\u00e4in oli panssarintorjunta-ase valmis k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 aseesta k\u00e4ytettiin nimityst\u00e4 Molotovin coctail.<\/p>\n

Seurahuone toimi YH:n aikaan ja talvisodan alussa hetken aikaa Raappanan komentopaikkana. Jatkosodan vuosina Seurahuoneella oli aina varattuna huone Raappanan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Suojeluskuntav\u00e4\u00e4peli Heikki Rouvinen toimi jatkosodan alussa JR 10 talousaliupseerina.<\/p>\n

Koulunk\u00e4ynti yhteiskoululla<\/b><\/h2>\n

Koululaitos pyrittiin mahdollisuuksien mukaan pit\u00e4m\u00e4\u00e4n toiminnassa. Lukuisat koulut olivat erilaisten sotilaslaitosten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 sairaala- ja majoitustiloina ja niinp\u00e4 koulutoiminnalle oli etsitt\u00e4v\u00e4 tarvittavat tilat muualta. Lieksan uusi, vuonna 1936 valmistunut Keskuskansakoulu otettiin Sotasairaalan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n syksyll\u00e4 1939 ja koulutoiminnalle tarvittiin syksyll\u00e4 1941 uudet tilat jostakin muualta.<\/p>\n

Monien vaiheiden j\u00e4lkeen opetus keskittyi Yhteiskoulun kanssa samaan taloon. Opetusty\u00f6t\u00e4 suoritettiin kahdessa vuorossa. My\u00f6skin opettajakunta oli kokenut suuria muutoksia miespuolisten opettajien ollessa rintamilla. Sijaisten saaminen tuotti aina vaikeuksia. Suuri haitta opetusty\u00f6lle oli lukuisat ilmah\u00e4lytykset.<\/p>\n

Lieksan k\u00e4rsim\u00e4t vauriot sodan aikaan, pommitukset ja menetykset<\/b><\/h2>\n

Lieksan seutu k\u00e4rsi jatkosodan vuosina lukuisista pommituksista. Raskaimmat tappiot koettiin marraskuun 5. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1942 tapahtuneissa pommituksissa. Tuolloin menetti kolme ihmist\u00e4 henkens\u00e4. Kaksi heist\u00e4 kuoli Moisionkadulla sijainneen Kuokkasen huonekaluliikkeen tuhonneessa osumassa ja kolmas uhri kuoli Rajavartioston alueella, saksalaisten ty\u00f6palveluksessa ollut y\u00f6vahti.<\/p>\n

He olivat ainoat sotien aikaan Lieksassa pommituksissa kuolleet henkil\u00f6t.<\/p>\n

Suurelta osin pommitusten vauriot olivat s\u00e4rkyneit\u00e4 ikkunalaseja, katkenneita s\u00e4hk\u00f6- ja puhelinlankoja. Sirpaleiden ja paineaaltojen aiheuttamia vaurioita, pommikuoppia kulkuv\u00e4ylill\u00e4 ja my\u00f6skin tulipaloja.<\/p>\n

Vihollinen k\u00e4ytti varsin runsaasti palopommeja, joiden tarkoitus oli sytytt\u00e4\u00e4 tulipaloja.<\/p>\n

Lieksan Rauta Oy k\u00e4rsi t\u00e4llaisesta vauriosta. Kattorakenteet tuhoutuivat, sein\u00e4t s\u00e4\u00e4styiv\u00e4t. Yksi suutariksi j\u00e4\u00e4nyt palopommi l\u00f6ytyi 1980-luvun loppupuolella Pehkosen talon ullakkotilan sahanpuruista s\u00e4hk\u00f6t\u00f6iden yhteydess\u00e4. Kun pommitus oli ohi, ja vaara ohi merkki annettu, alkoi tietenkin heti j\u00e4lkien raivaus ja enempien vahinkojen torjunta. Paikallinen Ilmasuojelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 oli j\u00e4rjest\u00e4nyt suutariksi j\u00e4\u00e4neiden pienten palopommien poisraivauksen siten, ett\u00e4 sotilaspojille oli annettu riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4 nuora, jonka toinen p\u00e4\u00e4 sidottiin kiinni pommiin ja se kahden pojan voimin vedettiin kaarisillalle ja naru irti ja pommi mulahti joen syvyyksiin. Samanlaisen kohtelun sai paljon muutakin r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 materiaalia.<\/p>\n

Jatkosodan aikaan rakennettiin my\u00f6skin uutta, ja entisten tuhoja korjattiin. Lieksan Rauta Oy:n liiketalo korjattiin ja rakennettiin uuteen kuosiinsa. Lieksan Auto Oy:n korjaamo rakennettiin aseman l\u00e4heisyyteen.<\/p>\n

Talvisodan suurimmat tuhot aiheutuivat postitalon tuhoutuessa asema-aukiolla. Samalla tuhoutui my\u00f6skin paikallinen puhelinkeskus. V\u00e4liaikainen puhelinkeskus rakennettiin rautatieaseman II luokan odotushuoneeseen. Se tietenkin vaikeutti rautatieaseman toimintaa.<\/p>\n

Valtio my\u00f6nsi rahoituksen uudelle posti-, puhelin- ja poliisitalolle. Ty\u00f6t aloitettiin ja rakennus valmistui vuoden 1943 aikana k\u00e4ytt\u00f6kuntoon.<\/p>\n

Nimismiespiirikin p\u00e4\u00e4si nyt ajanmukaisiin ja asiallisiin tiloihin. Uusia tiloja nimismiespiirille olikin suunniteltu vasta parikymment\u00e4 vuotta.<\/p>\n

Saksalaiset sotilaat paikkakunnalla, heid\u00e4n asumukset ja kalusto<\/b><\/h2>\n

T\u00e4st\u00e4 aiheesta on eritt\u00e4in vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 l\u00e4hdeaineistoa, l\u00e4hes kaikki tieto perustuu hyvin pieneen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n valokuvia ja kuulopuheisiin. Saksalaisia sotilaita oli tavattu Lieksassa ensimm\u00e4isi\u00e4 kertoja jo hein\u00e4kuussa 1941. Tuolloin he olivat rautateitse kauttakulkumatkalla kohti pohjoista. Talven tultua heit\u00e4 ilmestyi jo olemaankin Lieksaan.<\/p>\n

It\u00e4rintamalla suunniteltiin Sorokka-operaatiota ja niinp\u00e4 paikkakunnalle tuli Saksan armeijan taistelujoukkoja. Kun Sorokka-operaatiota ei toteutettu, poistuivat taistelujoukot muualle. Paikkakunnalle j\u00e4i l\u00e4hinn\u00e4 ilmavoimien erilaisia huoltoon ja tiedusteluun keskittyvi\u00e4 osastoja.<\/p>\n

Saksalaiset majoittuivat parakkirakennuksissa eri puolilla kauppalan aluetta. Upseereita oli majoittuneena my\u00f6skin yksityiskoteihin.<\/p>\n

Urheilukadulla ja Repolankadulla sijaitsi muutamia saksalaisten parakkeja viel\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin. N\u00e4m\u00e4 rakennukset oli rakennettu kivijalalle. Niiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus lienee ollut pysyv\u00e4mpi kuin muiden. Viimeinen n\u00e4ist\u00e4 purettiin vajaa 10 vuotta sitten. Rajavartioston alueelle oli sijoitettuna saksalaisia varastoja. Saksalaisia ilmatorjuntatykkej\u00e4 ja valonheitinosastoja majaili paikkakunnalla. It-tykit olivat sijoitettuna nykyisen Rautahallin tienoille. Sill\u00e4 alueella oli my\u00f6skin pioneerivarikko. N\u00e4m\u00e4 tykit siirrettiin my\u00f6hemmin Tiiksj\u00e4rvelle.<\/p>\n

Paikallinen K\u00e4ren leipomo oli vuokrattuna saksalaisille heid\u00e4n leipomotuotteiden valmistamista varten.<\/p>\n

Hovilan tilalta oli vuokrattuna pesu- ja kuivaustiloja saksalaisten pyykkihuoltoa varten. P\u00e4\u00e4rakennuksesta oli vuokrattuna huone saksalaiselle insin\u00f6\u00f6rille, joka suunnitteli erilaisia sotilaallisia rakennelmia.<\/p>\n

Heid\u00e4n upseerikerhonsa toimi erillisess\u00e4 parakkirakennuksessa piha-alueella. Saksalaisten kentt\u00e4posti toimi Tauno Nuutisen talossa Sairaalakadun ja Pielisenkadun kulmauksessa. Ulkomaalaiset yritykset saivat sodan aikaan palkata hyvin rajoitetusti suomalaista ty\u00f6v\u00e4ke\u00e4 palvelukseensa.<\/p>\n

Paikkakunnalla toimi H\u00f6ckertin Seuraajat niminen kemil\u00e4inen laivahuolintaa suorittava yhti\u00f6, joka tarjosi saksalaisille erilaisia ty\u00f6palveluteht\u00e4vi\u00e4. Saksalaisten poistumisesta paikkakunnalta on hyvin erilaisia kertomuksia. Suurempia tuhoja he eiv\u00e4t aiheuttaneet l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n ulkopuoliselle omaisuudelle.<\/p>\n

Omansa kanssahan saa menetell\u00e4 niin kuin hyv\u00e4ksi havaitsee, vaikkapa kaatamalla ja sotkemalla sokerit ja jauhot jokeen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Seminaariesitelm\u00e4 Rukaj\u00e4rvikeskuksessa 16.11.2013 Paikkakunnan v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli hieman alle 20 000 asukasta, joista kunnan puolella asui vuoden 1939 v\u00e4est\u00f6tilaston mukaan runsaat 16 000 asukasta ja kauppalan puolella runsaat 3 000 asukasta. Lue lis\u00e4\u00e4…Jouko Martiskainen: Lieksan kauppala ja Pielisj\u00e4rven kunta sotavuosina<\/span>\u2192<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[31],"tags":[],"class_list":["post-910","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-esitelmat"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p72N2f-eG","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/910","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=910"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/910\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":929,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/910\/revisions\/929"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=910"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=910"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi\/rukajarvikeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=910"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}