Lieksan Rukajärvi-keskuksessa järjestettiin kymmenes Kenraalimajuri Ermei Kannisen muistoseminaari. Ermei Kannisen kuolemasta tulee pian kuluneeksi 10 vuotta, jolloin RSHYry:n vuosikokouksessa tehtiin päätös kolmesta vuosittain järjestettävästä muistoseminaarista, näin totesi RSHYry:n varapuheenjohtaja Seppo Räihä avauspuheessaan.

Tänään haluamme kunnioittaa veteraanien työtä. Tämän seminaarin teemaksi olemme valinneet Yli 100-vuotiaat veteraanimme. Henkilökohtaisesti minua kiinnostaa se, mitä ”erämaasota” merkitsi Ermei Kannisen uravalinnalle. Tätäkin asiaa sivuamme tämän seminaarin luennoissa.

Ohjelmassa on tervehdysten kenraali Kannisen omaisten ja yhteistyökumppaneittemme Lieksan Matkailuoppaitten tervehdykset.

Muistamme tämän tilaisuuden myötä kiitollisuudella kaikkia veteraanijäseniämme ja heidän työtään yhdistyksemme hyväksi päätti Räihä avauksensa, toivottaen seminaariyleisön tervetulleeksi.

Seminaarin avaus Seppo Räihä

Musiikista vastasivat tutut kasvot – Taito Kainulainen ja Raimo Jokisalmi. Aluksi he esitivät ”Hurtti Ukko, mikä on Carl Gollan, Runebergin tekstiin sävelletty teos sekä Mandshurian kummut kappaleen. Kahvitauon jälkeen he esittivät Eldankajärven jää ja tunteita herättävän Syysillan tuuli.

Jatta Kettunen: Omaisten tervehdys.

Ritva Kilpeläinen, Lieksan Matkailuoppaitten puheenjohtaja.

Ermei Kannisen omaisten ja Lieksan matkailuoppaitten tervehdyksessä yhdistystä kiiteltiin yhteistyöstä ja toivottiin sen jatkuvan. Tervehdyksissä tuli vahvasti esille myös se, että paitsi, että yhdistys on historiatyötä tekevä yhteisö, sen työllä on merkittävä rooli paikallistaloudelle matkailun edistämisen kautta. Ritva Kilpeläisen mukaan tämä yhteistyö näkyy parhaiten mm. juuri täällä Raappana Salissa järjestettyjen kulttuurikeskiviikko tilaisuuksien muodossa. Ritva Kilpeläinen ja Jatta Kettunen kertoivat, että seuraava kulttuurikesiviikon tilaisuus on 12.11. ja Team historian vuoksikymmenet joulukuun 3.12.alussa järjestettävä tilaisuus on otsikoitu ”Jouluajan korvenkaiukuja”. Kilpeläinen ilmoitti, että Lieksan Matkailuoppaat haluavat olla mukana jatkossakin tässä työssä.

Uutispommi – Veteraanien vetoomus

Yhdistyksen veteraanijäsenten vetoomus Suomen eduskunnalle.  Vetoomus on toimitettu Eduskunnan kirjaamoon 18.9.2025. Vetoomukseen voi tutustua TÄÄLTÄ:

Yli 100-vuotiaat veteraanijäsenemme

Seminaarin ensimmäisessä luennossa puheenjohtaja Tenho Tikkanen esitteli lyhyesti yhdistyksen kaikki yli 100 vuotta täyttäneet veteraanijäsenet. Tikkasen puolitoistatuntisesta luennosta julkaisemme vain lyhyen koosteen oheisena.

Puheenjohtaja Tenho Tikkanen; esitelmät: Esitelmä 1: Yhdistyksemme yli 100-vuotiaat veteraanijäsenemme ja heidän käytännön toimet sotahistoriatyössä – Esitelmä 2: Kenraali Ermei Kanninen Rukajärven suunnan sotahistoriatyössä

Seminaarin teema: Yli 100-vuotiaat veteraanimme

Tenho Tikkanen – Hyvä seminaariyleisö.

Tämän vuotisen Kenraaliluutnantti Ermei Kannisen muistoseminaarin teema – Yli 100-vuotiaat veteraanimme liittyy läheisesti perustajajäsenemme Ermei Kannisen Kajaanissa 6.9.2008 pitämään rohkeaan puheeseen. Harva tulee ajatelleeksi sen sisältöä, mitä hän todellisuudessa tuli sanoneeksi tuossa puheessaan. Hänen puheensa on ollut kaikkien katsottavissa, se julkaistiin 6.12.2015 – Itsenäisyyspäivänä pian hänen kuolemansa jälkeen. Tämä puhe nähdään tässä tilaisuudessa.

Kenraalin ratkaisu lähteä tuossa vaiheessa ajamaan Rukajärven suunnan nimellä tapahtuvaa historiatyötä oli rohkea teko. Se oli vielä sitäkin rohkeampi, mitä hän teki sodan lopulla sekasortoisessa tilanteessa tarttuessaan esimiehensä pistoolia ojentelevaan käteen todeten: ”Eihän nyt sentään suomalaista miestä ammuta”. Tässä hän olisi voinut menettää henkensä kiivastuneen esimiehensä kädestä, mutta rohkeus palkittiin.

Kajaanissa puhuessaan Rukajärven suunta nimen puolesta meidän täytyy muistaa se, että missä asemassa hän oli sotien jälkeiset vuodet toiminut. Hän oli priimus kaikissa oppilaitoksissa ja kohosi puolustusvoimain kakkosmieheksi. Tällä mielipiteellään hän asettui toiselle kannalle kuin useat muut virassa olevat entiset alaisensa kenraalit ja siksi pidän hänen ratkaisuaan asiallisesti arvioiden todella rohkeana tekona. Kannisen esittämät perustelut olivat vertaansa vailla.

Kanninen oli todella hyvä puhuja. Hänen puheensa 6.9.2008 oli asiaperusteinen. Hän tuli sanoneeksi, että 14. Divisioonan perinneyhdistys oli tuolloin ”maan paras”. Muulta osin hän kävi kiinni itse asiaan ja toivoi muidenkin veteraanien ottavan kansaa ennen kuin on liian myöhäistä. Kannisen mukaan veteraanien keski-ikä on tuolloin n. 85 vuotta ja ”jokainen vuosi tulee yksi vuosi lisää”.

Yhdistyksemme piirissä vapaaehtoisen työn arvo unohdetaan, mutta yhdistyksemme osalta helposti laskien sen arvo ylittää 10 miljoonaa eroa.  Ilman sitä asevelihenkeä meillä ei olisi juuri mitään. Työmme tuloksista puhumme tässä tilaisuudessa myöhemmin.

Kannisen tavoin yhdistyksemme veteraanijäsenet ovat Kannisen ja 6.9.2008 samassa Kajaanin tilaisuudessa Perttulin puheen jälkeen osallistuneet monin eri tavoin itse sotahistoriatyöhön. Havaittuaan, että puheitten ja todellisten tekojen välillä oli esiintynyt ristiriitaa, he halusivat muistuttaa siitä julkisesti. Veteraanijäsentemme vetoomus julkistetaan tässä tilaisuudessa ja se kuuluu seuraavasti (vetoomuksen allekirjoittajat: Ilmari Koppinen, Aarne Ukkola, Apel Tikkanen, Hannes Tuovinen ja Pentti Oksman):

En ole siitä varma miksi veteraanit ovat tukeneet työtämme omalla työllään. Olisiko syynä se, että kun me osallistuimme heidän aloittamaansa veteraanityöhön heidän itsensä toivomalla tavalla, juuri se olisi ollut merkittävin tekijä.

Ne Ihmiset, jotka ovat osallistuneet sotiin, näkevät selvemmin ja tuota asennetta eräänlaista sukupolvien välistä ”asevelihenkeä” kuvaa mielestäni hyvin seuraava kirjoitus:

Isäni joukkueenjohtaja Mooses Huovinen runo ”Telttasauna” on osuva kuvaus todellisesta asevelihengestä: ”Saunan löylykin jaetaan tasan. Ja jos meillä olisi nyt riittävästi aikaa ja kuulisimme Huovisen runon täällä paikalla olevan Jatta Kettusen esittämänä, niin siinä tulisi sanotuksi kaikki se mitä todellisia tuloksia asevelihenki saa aikaan.

Esitelmä 1: Yhdistyksemme yli 100-vuotiaat veteraanijäsenemme ja heidän käytännön toimet sotahistoriatyössä – yhteenveto:

Tästä lieneekin paikallaan siirtyä esittelemään nämä sotahistoriatyöhömme osallistuneet jo peräti 100 vuotta täyttäneet veteraanijäsenemme ja heidän työnsä. Tarkoitukseni on esitellä kaikki yli 100-vuotiaat veteraanit, jotka olen aikojen myötä tavannut ja haastatellut.

Luonnollisesti juhlayleisö odottaa minulta paria sanaa siitä, miten Lieksan aseman projekti jaksaa, mutta ensin veteraanien työhön.

100-vuotiaat veteraanit – esittelen jokaisen erikseen. Heidät kaikki on haastateltu ja tietenkin yhdistyksemme toimesta lähes 300 veteraania ja lisäksi on koottu myös muiden tekemiä veteraanihaastatteluja.

1. Ilmari Koppinen (8.1.1918 ) – 107 v. – Salo
2. Aarne Ukkola (13.5.1918 ) – 107 v. – Siikajoki
3. Apel Tikkanen (7.11.1923 ) – 101 v. – Keitele
4. Hannes Tuovinen (23.2.1924 ) – 101 v. – Varpaisjärvi
5. Pentti Oksman (s. 13.9.1925) – 100 v. – Nilsiä
6. Mikko Bergman (1.9.1913 – 18.1.2017) – 103 v. – Sonkajärvi
7. Pentti Perttuli (13.3.1916 – 27.5.2017) – 101 v. – Säkylä
8. Hilja Viljanen (28.1.1918 – 27.10.2019 ) – 101 v. – Nurmes
9. Matti Kärkkäinen (15.11.1916 – 15.9.2019 ) – 102 v. – Kiuruvesi
10. Hilja Lämsä (3.3.1919 – 3.11.2019 ) – 100 v. – Kiuruvesi
11. Tauno Tikkanen (10.3.1916 – 9.2.2020 ) – 103 v. – Kiuruvesi
12. Veikko Heikkinen (2.2.1920 – 4.2.2022 ) – 102 v. – Hyrynsalmi
13. Olavi Tuominen (5.8.1921 – 17.10.2022) – 101 v. – Janakkala
14. Juho Lipponen (14.10.1916 – 19.1.1923) – 106 v. – Nurmes
15. Maunu Kankaanpää (11.5.1923 – 17.9.2023 ) – 100 v. – Vantaa
16. Eino Syrjäniemi (25.4.1918 – 22.10.2023 ) – 105 v. – Haapajärvi
17. Eino Partanen (26.1.1925 – 27.3.2025) – 100 v. – Pielavesi
18. Aarre Öörni (12.5.1924 – 15.4.2025) – 100 v. – Lappajärvi

Yksityiskohtaista tietoa löytyy kaikista veteraaneista yhdistyksemme nettisivuilta ja kuten myös Ilmari Koppisesta yhdistyksemme vanhimmasta jäsenestä: Koppisen viimeksi pitämään esitelmään voi tutustua TÄÄLTÄ: Edellä lueteltujen veteraanien kuvat löytyvät TÄÄLTÄ:

Esitelmä 2: Kenraali Ermei Kanninen Rukajärven suunnan sotahistoriatyössä: Yhteenveto

Käsittelen tätä aihetta suusanallisesti asiakokonaisuuksittain, mutta ensin video ”Kaikki alkoi Kajaanista 6.9.2008: Video julkistettiin RSHYry:n YouTube-kanavalla itsenäisyyspäivänä 6.12.2015 TÄÄLTÄ: Videon esittely: Tässä Kanninen osoitti todellisen rohkeutensa nähden tulevaisuuteen. Jos emme olisi kuulleet mitä veteraanit puhuivat tai pahimmassa tapauksessa ymmärtäneet mitä he puheellaan tarkoittivat, meillä ei olisi juuri mitään tallella. Luettelen lyhyesti miksi ja mitä?

1. Aloite 14.D Perinneyhdistykselle nimen muuttamisesta sellaiseksi minkä veteraanit olivat v. 2004 perustaneet eli Rukajärven suunnan (14. divisioonan) perinneyhdistys ry. Käsittely vuosikokouksessa 2.4.2009.
2. RSHY ry:n perustaminen 19.9.2009 Marskin Majalla
3. Rukajärven tien nimeäminen ja vihkiminen 2.7.2011 – Kannisen puheen sisältö – unelma
4. Kansainvälinen Rukajärvi seminaari Iisalmella v. 2012 – tavoite mukana kaikki sodan osapuolet
5. Rukajärvi-keskuksen perustaminen Lieksaan ja sen vihkiminen 1.7.2013
6. Iisalmen Rukajärvi-keskus 13.3.2014, siirtyi Kiuruvedelle 13.3.2020
7. Aselevosta 70 vuotta, Lieksa 4.-9-9-2014
8. Jukolan Motti-pirtin rakentaminen ja sen vihkiminen 30.11.2014
9. Lieksan Rukajärvi-keskuksen tilakauppa 2016 – Asemamakasiini
10. Änäkäisen Salpaetuaseman vihkiminen 23.5.2017
11.  Lieksan rautatieaseman hankinta – 2.6.2024
12. Lieksan aseman peruskorjaus ilman yhteiskunnan tukea 150 talkoolaisen voimin 2024
13. Raatteentien Rukajärvi-keskus 12.7.2024
14. Matkaparkki avattiin 28.7.2025 Lieksan asemalla palvelemaan paikkakunnan matkailijoita

Muut työn tulokset:

•  Yli 100-julkaisua – kolme Rukajärvi-keskusta, Lieksa, Kiuruvesi ja Kainuu
• Yhdistys on koonnut maan laajimman veteraanihaastattelujen aineisto
• Maan laajin rintamalla maalattujen teosten kokoelma – se on esillä Raappana Salissa

Tulevat suunnitelmat:

• Lieksan aseman seudun kasvot pestään, pihasuunnitelma valmistuu vielä tulevan vuoden aikana, mihin kuuluu mm.:
  • piha-alueen päällystäminen
  • täysin uutena mm. Patsaspuisto, ”Latu patsas”, ”Latupatsaan tarina”
  • Bussipysäkki asemalle palvelemaan matkailijoita
• Rukapirtin rakentaminen
• Matkailun edistäminen ja kerätyn aineiston hyödyntäminen pitkäjänteisen suunnitelman avulla

”Voitaneen sanoa, että suuri on pahojen tekojemme määrä.”  Mutta puolustukseksi totean: tavoitteet tulee asettaa veteraanien tahdon mukaisesti riittävän korkealle.