Rukajärvi-keskus

Rukajärvi-keskus toimii kahdessa toimipisteessä – Lieksassa ja Kiuruvedellä. Molemmat paikkakunnat ovat tärkeitä Rukajärven suunnan sotahistorian kannalta. Rukajärven suunnan huolto, miehistötäydennykset ja lomalaiset kulkivat Lieksan kautta. Lieksan Rukajärvi-keskus toimii nykyisin Lieksan rautatieasemalla.Timitran toimipisteen toiminta jatkuu Lieksan rautatieasemalla.

Rukajärven suunnan joukot suurimmalta osin oli koottu Kainuun, Pielisen-Karjalan ja Ylä-Savon alueelta.

Molemmat keskukset ja niiden näyttelyt täydentävät toisiaan.

Taustat

Vuosina 1941–1944 Rukajärven suunnalla taisteli Jatkosodassa täydennysjoukot mukaan lukien kaikkiaan 35.000 miestä. Hyökkäysvaiheessa sotilaita oli 25.000 ja asemasotavaiheessa n. 15.000 miestä. Rukajärven rintamalla toimi lisäksi n. 1.000 lottaa.

Rukajärven veteraanit kokoontuivat Jatkosodan jälkeen yhteisiin tilaisuuksiinsa ensin Lieksaan, sitten Kajaaniin, Iisalmeen, Nurmekseen, Sotkamoon ja Kuhmoon. Vuonna 1986 pidetyssä Nurmeksen kokouksessa käynnistyi veteraanien haastattelut, josta kertyi 640 veteraanin yli 10.000 sivun aineisto.

Rukajärven suunnan veteraaniperinnetyö elää yhä voimakkaana. Nurmeksen 1986 veteraanikokouksen valitseman historiikkitoimikunnan työtä jatkamaan perustettiin v. 2009 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Nyt tämä kerätty perinneaineisto asetetaan kokonaisuudessaan yleisön ja tutkijoitten käytettäväksi Rukajärvi-keskuksissa.

Keskuksen kokoelmatKeskukseen kootaan veteraanien rintamalla valmistamia puhdetyöesineitä ja taideteoksia. Siellä on esillä video- ja ääninauhoja. Videodokumentteja on koossa lähes 200 ja ääninauhoitteita 800. Keskuksessa on yksityiskohtaiset tiedot Rukajärvellä kaatuneista n. 2750 sotilaasta samoin kuin rintamalla vangeiksi jääneistä sotilaista. Rukajärvi-keskuksessa on tiedot suunnan kenttävartiolinjan tukikohdista koordinaatein. Veteraanien luovuttamia valokuvia siellä on liki 20.000 kappaletta. Rukajärvi-keskuksessa tulee olemaan esillä laaja, reilut 300 teosta käsittävä kirjasto.

Keskuksen kokoelmiin kuuluu myös taidokkaasti rintamalla tehtyjä puhdetöitä.

Keskuksessa voi tutustua myös alkuperäisiin dokumentteihin. Kuvassa on Rukajärven teatterin päiväkirja.

Muut kohteet

Rukajärvi-keskukseen liittyy myös Rukajärven tie, joka lähtee Lieksan rautatieasemalta ja kulkee Pankajärven ja Nurmijärven kylien kautta Kivivaaraan.

Lisäksi Rukajärvi-keskukseen kuuluvia kohteita ovat opastaulut, joita on pystytetty paikkoihin, joissa suomalaiset joukot ylittivät Neuvostoliiton rajan Jatkosodan alussa edetessään kohti Rukajärveä. Opastauluja on Lieksan ja Kuhmon kuntien alueella.

Rukajärven suunnan historiayhdistys rakensi vuoden 2014 lopulla Jukolan motti -pirtin. Rakennuksessa on pienimuotoinen valokuvanäyttely ja opasteet. Jukolan motissa toimi Jatkosodan aikana huolto- täydennys- ja koulutuskeskus. Jokaisella on mahdollisuus pysähtyä, rakennuksessa voi valmistaa ruokaa ja pitää pienimuotoisia luentoja. Jukolan motti -pirtin 30.11.2014 pidettyihin avajaisiin osallistui 90 henkilöä. Istumapaikkoja rakennuksesta löytyy vastaava määrä.

— Jukolan motti – pirtti valmis — — Jukolan motti – pirttiin mahtuu 90 henkilöä. Pirtti on kaikille avoin, jossa voi esitellä Rukajärven tien ja alueen historiaa ja tarvittaessa pirtin grillissä paistaa makkarat ja halutessaan keitellä porokahvit. Pirtissä on opasteet ja pienimuotoinen valokuvanäyttely. Rukajärven tien kohteitten opastuksesta huolehtii Lieksan matkailuoppaat ja Jongunjoen kyläseura ry.

ÄNÄKÄINEN – SALPAETUASEMA

Näyttelyistä

Lieksan Rukajärvi-keskuksen toiminta siirtyi yhdistyksen omiin tiloihin Lieksan Rautatieasemalle. Näyttelyistä oheinen esite. Vanha näyttely on avoinna kuluvan kesän ajan. Perinneaineistoa otetaan vastaan vain Iisalmen ja Lieksan rautatieaseman Rukajärvi-keskusten tiloissa.

Rukajärven tien valokuvanäyttely

Nurmijävellä Seuralan tiloissa on avoinna normaalisti. Näyttelyyn voi tutustua ja lisätietoa saa Annukan kahvilasta, os. Nurmijärventie 154, 81970 Jongunjoki, puh. +358 40 964 1083. Opastuksesta huolehtii tarvittaessa Jongunjoen kyläseura ry. puh. +358 400 468 394 Heikki Turunen