Seppeleenlasku Ermei Kannisen haudalle 19.10.2016: ”Historia kirkastaa Isänmaalle sykkineen sydämen kilven”.

Puheenjohtaja Tenho Tikkanen: MUISTOSANAT KENRAALUUTNANTTI ERMEI KANNISEN HAUDALLA 19.10.2016

 Arvoisat Leena Kanninen, sotaveteraanit, hyvät läsnäolijat.

Olemme kokoontuneet kunnioittamaan suurta sotilasta ja isänmaan ystävää hänen syntymäpäivänään, mistä on juuri tänään kulunut 94 vuotta. Hän menehtyi 12.11.2015.

Rukajärven suunnan historiayhdistyksen edustajat kokoontuneena yhdistyksen perustajajäsenen Ermei Kannisen haudalle seppeleen laskun jälkeen. Aulis Lintunen, Heikki A.Reenpää, Leena Kanninen, Antti Hämäläinen, Maunu Kankaanpää, Aila Elo ja Tenho Tikkanen. Veteraani Aulis Lintunen lauloi aluksi "Integer vitae" eli Ystävän haudalla.
Rukajärven suunnan historiayhdistyksen edustajat kokoontuneena yhdistyksen perustajajäsenen Ermei Kannisen haudalle seppeleen laskun jälkeen. Aulis Lintunen, Heikki A.Reenpää, Leena Kanninen, Antti Hämäläinen, Maunu Kankaanpää, Aila Elo ja Tenho Tikkanen. Veteraani Aulis Lintunen lauloi aluksi ”Integer vitae” eli Ystävän haudalla.

Kenraaliluutnantti Ermei Kanninen oli paljon muutakin kuin sotilasjohtaja. Hän menestyi sotilaskoulutuksessa, mikä loi pohjan tulevalle uralle. Kanninen oli primus kapteenikurssilla sekä sotakorkeakoulussa. Hän eteni sotien jälkeen Puolustusvoimien vaikutusvaltaisimpiin tehtäviin toimien ennen eläkkeelle siirtymistään Puolustusvoimien kakkosmiehenä, Pääesikunnan päällikkönä.

Me tiedämme, että hän ei jäänyt eläkevuosinaan lepäämään laakereillaan, vaan hän osallistui monella tavalla vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan ja erityisesti veteraanien perinnetyöhön. Hän yhdessä veteraani Pentti Perttulin kanssa oli aktiivisella otteellaan käynnistämässä Rukajärven rintaman järjestäytynyttä perinnetoimintaa. Hän halusi perinnetyötä tehtävän Rukajärven suunnan nimen alla ja hän myös halusi tehtävän oikeata perinteen keräystyötä, työtä mikä ei jää pelkäksi pyhäpuheeksi. Ermei Kanninen oli kaikkien arvostama ja kunnioittama periaatteen mies.

Yhteisen yhdistyksemme puheenjohtajana opin tuntemaan hänet hyvin. Yhdistyksemme perustajajäsenenä hän halusi seurata työtämme kiinteästi. Sain häneltä viikoittain soittoja, joissa hän tiedusteli työn edistymisestä. Neuvoa kysellessäni hän otti kovin harvoin kantaa vain yhden vaihtoehdon pohjalta. Valmistellun ehdotuksen tuli sisältää vaihtoehtoja. Hän ilmaisi mielipiteensä punnittuaan asiaa monelta kannalta.

Perusta määrätietoiselle käytökselle oli peräisin nuoruusvuosilta. Kanninen osallistui maanpuolustustyöhön jo ennen viimesotia ja rintamalle hän lähti vapaaehtoisena aivan Talvisodan alussa. Jatkosodassa hän toimi Kannaksella monissa vaativissa tehtävissä ja eteni nopeasti komppanianpäälliköksi. Ansioituneena rintamajohtajana hänet komennettiin vuoden 1944 alussa Hyvinkään koulutuskeskukseen kouluttajaksi, missä tehtävässä hän ei viihtynyt, vaan halusi siirtyä takaisin etulinjaan. Näin hänestä vuoden 1944 alussa tuli ErP 7:n adjutantti. Tämä Rukajärven erämaasodan rintamakokemus puhutteli häntä eniten läpi elämän. Juuri nämä omat ja aseveljien kokemukset hän halusi koottavaksi talteen.

Vaikka hän toimi Jatkosodan alussa pitkän aikaa Kannaksella vaativissa sotilastehtävissä, silti hän tunsi itsensä Rukajärven suunnan mieheksi.

Kenraali Kanninen on hyvä esimerkki taipumattomasta, tarmokkaasta ihmisestä, joka toimi läpi elämänsä epäitsekkäästi kansansa parhaaksi ja vapaan isänmaan säilyttämiseksi. Mihin hän ryhtyi, siinä hän myös onnistui.

****

Ermei Kannisen haudalle lasketun seppeleen sinivalkoisten nauhojen teksti:

Kenraaliluutnantti Ermei Kannisen muistoa kunnioittaen.

Historia kirkastaa Isänmaalle sykkineen sydämen kilven.

Rukajärven suunnan veteraaniveljet,

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

****

Kenraaliluutnantti Ermei Kannisen puheita RSHY:n nettisivuilla:

Kannisen lukuisat yhdistyksemme eri tilaisuuksissa ja seminaareissa pitämät esitelmät on kaikki nauhoitettu ja ne ovat nähtävissä Rukajärvi-keskuksissa.

Vain osa Kannisen puheista on julkaistu yhdistyksemme nettikanavalla:

– Lieksan Rukajärvi-keskuksen perustaminen 1.7.2013 (TÄÄLTÄ).

– Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä (TÄÄLTÄ):

– Kaikki alkoi Kajaanista (TÄÄLTÄ)

Kenraali Kannisen 90-vuotispäivän aattona 18.10.2012 julkistimme Marskin Majalla teoksen ”Rukajärven luutnantti, Kenttäpostia sotasensuurin takaa”. Julkaisemme tässä yhteydessä tuossa tilaisuudessa yhdistyksemme puheenjohtajan puheen, mikä kuvaa Ermei Kannista taitavana johtaja ja hänen toimintaansa veteraanien perinnetyössä.

****

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry., puheenjohtaja Tenho Tikkanen

Marskin Maja 18.10.2012 Rukajärven luutnantti kirjan julkistaminen

Arvoisat sotaveteraanit, Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja, herrat kenraalit, kutsuvieraat, hyvät läsnäolijat.

Olemme kovin iloisia siitä, että olette saapuneet tähän tilaisuuteen, jossa voimme Rukajärven suunnan veteraanihengessä ja läheisten ihmisten seurassa – perhepiirissä – julkistaa teoksen Rukajärven luutnantti, Kenttäpostia sotasensuurin takaa. Samalla meillä on tilaisuus juhlistaa yhdistyksemme veteraanijäsenten kenraaliluutnantti Ermei Kannisen, professori Ilmari Koppisen ja Juuan kunnanjohtajana elämäntyönsä tehneen Olavi Tiittasen pian lähestyvää merkkipäivää.

Marskin Majalla Rukajärven luutnantti, Kenttäpostia sotasensuurin takaa kirjan julkistamistilaisuus 18.10.2012. Ermei Kanninen täytti 90 vuotta seuraavana päivänä 19.10.2012.
Marskin Majalla Rukajärven luutnantti, Kenttäpostia sotasensuurin takaa kirjan julkistamistilaisuus 18.10.2012. Ermei Kanninen täytti 90 vuotta seuraavana päivänä 19.10.2012. Kuvassa veteraanit Heikki A. Reenpää, Ermei Kanninen ja Olavi Tiittanen. Kuva Antero Huttunen.

Rukajärven suunta on noussut järjestelmällisen perinnetyönsä ansiosta maamme tunnetuimpien taistelupaikkojen rinnalle. Ermei Kanninen lausui Rukajärven tien vihkiäispuheessaan Lieksan Jukolan motissa 2.7.2011 mm.: ”Rukajärven suunta ei ollut mikä tahansa rintama. Se oli ainut yhtymä, joka oli suoraan ylipäällikön Marsalkka Mannerheimin alainen. Lisäksi se oli ainut rintama, joka säilytti hyökkäysvaiheessa saavuttamansa asemat Jäämeren ja Mustan meren välillä. Rukajärven suunnan joukot ylittivät rajan ensimmäisenä heinäkuun 2. ja 3:n päivän välisen yönä vuonna 1941 Miinoan kiven kohdalta, se tuli viimeisenä voittamattomana joukkona rintamalta aivan kuten komentajanne E.J. Raappana lausui Repolassa järjestetyssä paraatissa teille veteraaneille pitämässään jäähyväispuheessa. Te olitte ylipäällikön luottomiehiä ja te arvoisat Rukajärven suunnan veteraanit lahjoititte tämän Marskin Majan ylipäälliköllenne, osin myös siksi olemme kokoontuneet tänne tähän paikkaan, joka on toistaiseksi ainut Rukajärven suunnan joukkojen alkuperäinen kokoontumispaikka. Yhteinen tavoitteemme on, että teidän tulevia merkkipäiviänne voisimme juhlistaa Rukajärvi keskuksessa, joko Iisalmessa tai Lieksassa, jonne Rukajärvi keskusta suunnittelemme.

Te arvoisat veteraanit käynnistitte suunnan perinnetyön Lieksassa vuonna 1965, josta meitä muistuttaa teidän arvoisten veteraanien toimesta Lieksan kaupungin keskustaan 6.6.1966 pystyttämänne ”Jotos” muistomerkki. Lieksan tapahtuman jälkeen kokoonnuitte parin vuoden välein Lieksan lisäksi, Kajaanissa, Iisalmessa, Kuhmossa ja Sotkamossa sekä Nurmeksessa, jossa 15.6.1986 pitämässänne juhlassa käynnistitte Rukajärven suunnan historiankirjoitustyön. Se tuotti huikeat 10.000 sivua veteraanien kerrontaa. Haastattelitte kaikkiaan 640 veteraania, josta Antti Tuuri, Onni Palaste, Urpo Korhonen sekä Esa Siren ovat kirjoittaneet tunnetut teoksensa. Olli Saarelan ohjaama Rukajärven tie-elokuva oli julkitultuaan vuonna 1999 katsotuin elokuva, myös tuo elokuva sai alkunsa teidän suorittamanne keräystyön tuloksena.

Te arvoisat veteraanit teitte kauaskantoiset päätökset Rukajärven veteraanimuistelmien tekemisestä ja suunnan historiatyön käynnistämisestä Nurmeksessa 1986. Te täällä paikalla olevat veteraanit itse olette toimineet hyvänä esimerkkinä ja olette huolehtineet, että tieto säilyy ja jalostuu tulevien sukupolvien käyttöön myös henkilökohtaisten muistelmien osalta. Olemme etuoikeutettu sukupolvi, joka voi henkilökohtaisesti tavata teitä, keskustella kanssanne ja erityisesti, että voimme täyttää toiveenne veteraanityön jatkamisesta toivomustenne mukaisesti.

Esimerkin voima kantaa kauas. Rintamakokemuksenne on ollut teidän tulevan uranne kannalta varmaankin se voimavara, joka on tehnyt teistä esimerkillisiä ihmisiä, perheenisiä ja esimiehiä.

Vanhan mietelauseen mukaan: ”kansakunnalla, joka ei tunne historiaansa, ei ole tulevaisuutta”. Meidän veteraanien lasten erityinen velvollisuus on huolehtia siitä, että veteraanien muistelmat tallentuvat jälkipolville. Perinnetiedon kokoamisella haluamme osoittaa

kunnioituksemme kaikkia sotiemme veteraaneja ja sitä sukupolvea kohtaan, joka velvollisuudentuntoisesti hoiti tehtävänsä, sen mikä oli välttämätöntä niissä vaikeissa oloissa satojen kilometrien päässä kodista, perheestä ja arkisista askareista.

Arvoisa kenraali Ermei Kanninen. Tänään julkistettava kirja Rukajärven luutnantti, Kenttäpostia sotasensuurin takaa on tammikuussa 1944 kihloihin menneen kahden nuoren päiväkirja. Rivien välistä voi lukea paljon Jatkosodan viimeisen vuoden tapahtumista. Kirjeissä ei voinut kertoa kaikkea ja lomat peruuntuivat kokonaista seitsemän kuukauden ajaksi. Rintamasotilaan määrätietoiset ohjeet ja huoli tulevan puolison kohtalosta Helsingin pommitusten aikana satuttaa ja puhuttelee lukijaa. Moni veteraani samaistuu Ermei Kannisen kirjeistä välittyviin tunteisiin ja tunnelmiin.

Tämä muistelmateos – paitsi, että se on elämäkerta on se myös oppikirja, jota moni tuleva esimies voi lukea ja saada tietoa esimiestaidoista ja ohjeistanne siihen miten esimiestehtävään valmentaudutaan. Lehdistä voimme lukea monia surkeita tarinoita nykypäivän työyhteisöjen pahoinvoinnista. Teos on oivallinen oppikirja monille tämän päivän työyhteisön esimiehille, jotta suomalainen yhteiskunta kehittyisi ja tuottavuus kohenisi. Se on oppikirja esimiehille, jossa kerrotaan mikä on esimiehen tehtävä sodanoloissa ja mitä se on rauhanaikana.

Tämän teoksen tekstit olette kirjoittanut taidolla, jonka olette hankkinut pitkän tien kulkemalla. Tässä teoksessa ovat sisällä kokemuksenne sodasta ja rauhanajan maanpuolustustehtävistä. Siinä ovat sisällä kokemuksenne kansainvälisistä tehtävistä sotilasasiamiehenä. Tässä teoksessa on sisällä lyhyessä tiivistetyssä muodossa myös varsinainen virkatyönne Pääesikunnan päällikkönä ja maanpuolustusjärjestelmän kehittäjänä ja tässä teoksessa tulee esille eläkevuosienne aktiivinen toiminta eri maanpuolustusjärjestöissä.

Teitä pidetään syvällisesti harkitsevana periaatteen miehenä. Te ette ole valinnut helpointa tietä, vaan olette vaatinut alaisiltanne aktiivisuutta ja vaihtoehtoja. Harkinnan jälkeen olette kulkenut oikeaksi tuntemallanne tiellä. Niin tapahtui yhdistyksemme perustamisasiassa, jossa toimitte määrätietoisesti omaksumanne asian puolesta myös vaikean nimiasian suhteen. Te olette yhdistyksemme perustajajäsen, mutta ette halunnut tulla valituksi hallitukseen. Olette osannut ohjata työtämme tavalla, mikä ei tunnu määräävältä. Se toimii yhteisesti sovittujen tavoitteiden hyväksi. Esitämme mitä parhaimmat kiitokset antamistanne arvokkaista neuvoista ja tuestanne.

Luovutamme tämän kirjan ensimmäisen kappaleen Teille herra kenraali ja pyydämme saada kiittää Teitä siitä, että olemme saaneet tutustua mittavaan arkistoonne ja olla yhdessä Teidän kanssanne julkaisemassa tätä arvokasta muistelmateosta, jollaiseksi olemme sen nimenneet. Kiitämme myös yhdistyksemme jäseniä, erityisesti sotahistorioitsija rajakapteeni Tauno Oksasta, rajavartiomestari Ari Komulaista ja teknikkoyliluutnantti Isto Turpeista, jotka ovat hallituksemme jäsenten ja toimituskunnan lisäksi osallistuneet kirjan tekemiseen talkootyönä.

Rukajärven luutnantti teoksen ensimmäinen kappale luovutettiin kenraalille Marskin Majalla pidetyssä julkistamistilaisuudessa 18.10.2012.
Rukajärven luutnantti teoksen ensimmäinen kappale luovutettiin kenraalille Marskin Majalla pidetyssä julkistamistilaisuudessa 18.10.2012.

Ensin kuitenkin lausumme parhaat onnittelumme Teille herra kenraali tulevan 90-vuotispäivännne johdosta. Samoin parhaat onnittelumme professori Ilmari Koppiselle tulevan 95-vuotispäivänne johdosta ja kunnanjohtaja Olavi Tiittaselle tulevan 90-vuotispäivänne johdosta.

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry                                  

c/o Tenho Tikkanen, Purokuja 3 C, 02300 Espoo , puh.040-5408045