Rovasti Erkki Kaikkonen on poissa

Rukajärven veteraani, fil. lis., rovasti, korkeakoulun lehtori Erkki Kaikkonen kuoli 15.10.2016 Joensuussa 90-vuotiaana. Hän oli syntynyt Valkealassa 4.5.1926. Kaikkonen solmi avioliiton Anja Seppälän kanssa v. 1951. Lapsia syntyi kolme, Leea (s.1952), Eero (s.1953) ja Merja (s. 1956).

Erkki Kaikkonen (4.5.1926 - 15.10.2016)
Erkki Kaikkonen (4.5.1926 – 15.10.2016)

Erkki Kaikkonen kirjoitti ylioppilaaksi heti sodan jälkeen v. 1946. Kaikkonen valmistui teol. kand. 1951, kasvatustieteiden kand. v. 1959, fil.kand. v. 1961 ja maist. 1962. Hänen v. 1974 valmistunut lisenssiaattityönsä käsitteli avioliitto- ja perhe-elämää 1600 luvulla Käkisalmen läänissä. Opinnot jatkuivat, mutta keskeytyivät sairastumisen vuoksi v. 1984.

Erkki Kaikkosen ansioluettelo on laaja. Valmistumisensa jälkeen hän toimi mm. Turun ev.lut. seurakunnan katulähetyksen toiminnanjohtajana, Heinolassa nuorisopastorina ja Heinolan seminaarin tuntiopettajana, opettajana Joutsan yhteiskoulussa, Leivonmäellä kirkkoherran virassa ja tämän jälkeen Itä-Suomen seminaarin uskonnon ja historian lehtorina ja va. rehtorina sekä myöhemmin Joensuun korkeakoulun ja yliopiston uskonnon ja historian lehtorina. Eläkkeelle Erkki Kaikkonen jäi Joensuun yliopiston uskonnon ja historian didaktiikan lehtorin tehtävästä.

Erkki Kaikkonen osallistui laajalti merkittäviin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Hän oli mm. Joensuun kaupunginvaltuuston jäsen, Joensuun sosiaalilautakunnan jäsen ja sen huolto-osaston puheenjohtaja. Hän toimi Joensuun A-klinikan johtokunnan puheenjohtajana ja Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunnassa. Kaikkonen valittiin myös Joensuun ev.lut.srk.yhtymän kirkkovaltuuston jäseneksi ja hän toimi Raittiuden ystävien keskushallituksen jäsenenä sekä Raittiuden ystävien puheenjohtajana.

Erkki Kaikkonen kirjoitti lukuisan määrän teoksia mm. Viitoitettua tietä v. 1965 ja Kansalaistaidon raittiusopetus, opettajan opas v. 1968.

Kaikkosen harrastuksista mainittakoon kuntourheilu sekä 1600-luvun sosiaalihistoria. Puoluekannaltaan hän oli kokoomuslainen.

Erkki Kaikkonen sai kutsun sotilaspalvelukseen vuoden 1944 alussa 17-vuotiaana lukiolaisena. Lyhyen, vain n. kahden kuukauden alokaskoulutuksen jälkeen hänet määrättiin 22.2.1944 Rukajärvelle tykistöön, 8./III/KTR 18:aan. Aluksi hän toimi Hartikaisen patteristossa tykinjohtajan tehtävissä ja välillä patteriston esikunnassa kirjurin tehtävissä.

Erkki Kaikkosen esimiehet, III/KTR 18 patteriston komentajan Erkki Hartikainen ja 8./KTR 18 patterin päällikkö kapteeni Jorma Rauhamaa. Aila Elo on Erkki Hartikaisen tytär ja Rukajärven suunnan historiayhdistyksen hallituksen sihteeri.
Erkki Kaikkosen esimiehet, III/KTR 18 patteriston komentaja Erkki Hartikainen ja 8./KTR 18 patterin päällikkö kapteeni Jorma Rauhamaa. Aila Elo muistokirjoituksen kirjoittaja, on Erkki Hartikaisen tytär ja Rukajärven suunnan historiayhdistyksen hallituksen sihteeri.

Erkki Kaikkonen kertoo Rukajärven suunnan historiayhdistykselle 28.11.2015 antamassaan videohaastattelussa rintamatapahtumista. Rukajärvellä Hartikaisen patteriston asemat oli sijoitettu Tykistönmäen juurelle. Siellä oli myös 8. patteri, jonka päällikkönä oli Rauhamaa. Nuorukaisen kohdalla kaikkein järkyttävin patteria koskettanut taistelu käytiin 11.6.1944. Vähää ennen taistelun alkua oli rintamaradio ”Korven radiosta” kuultu Kannaksen suurhyökkäyksen alkamisesta ja pian myös rintaman murtumisesta. Rukajärvelläkin vihollisen tykistökeskitykset vilkastuivat ja myös vihollisen lentotoiminta kiihtyi. Vihollinen aloitti kovaäänistiedotuksella, missä kerrottiin Karjalan Kannaksen taisteluitten kulusta, suomalaisten joukkojen perääntymisestä ja kehotettiin suomalaisia joukkoja antautumaan. Välittömästi kovaääniskuulutuksen jälkeen vihollinen jatkoi tykistökeskitystään. Vastaava toistui muutamia kertoja.

Huoli maan tulevaisuudesta kaukana erämaassa oli todellista. Kannaksella omat joukot olivat perääntyneet nopeasti Viipuriin ja muuallakin vanhoille rajoille. Rukajärvellä kuitenkin pysyttiin saavutetuissa asemissa, kahdensadan kilometrin päässä vanhalta rajalta yhden huoltotien varassa. Vihollisen toiminta aiheutti pelkoa ja huoletti suuresti nuoria miehiä. Erkki Kaikkonen kertoo: Tuona kesäkuun 11. päivänä 1944, kesken ympärillä riehuvan vihollisen tykistökeskityksen polvistuin rukoukseen. Rukoilin isänmaani puolesta. Sain voimia ja voitin oman pelkoni ja toimintakykyni palautui.

Sodan loppuvaiheen tapahtumilla oli suuri merkitys Kaikkosen uravalintaan uskontotieteitten parissa.

Jatkosodan jälkeen Erkki Kaikkonen määrättiin vielä varusmiespalvelukseen. Täälläkin hän joutui, nyt jo kolmannen kerran hoitamaan kirjurin tehtäviä, ensimmäisen kerran ollessaan v. 1942 sotilaspoikana suojeluskunnassa, toisen kerran Rukajärvellä. Myöhemmin sodankäyneet vapautettiin lakimuutoksella varusmiespalveluksesta.

Erkki Kaikkonen viihtyi veteraaniveljien seurassa ja hän oli suosittu puhujavieras monissa tilaisuuksissa. Rukajärven veteraaniveljet Paavo Salmensuu, Erkki Kaikkonen, Armas Tuononen ja Kalervo Viertomies Kontiolahden lukion vieraina 22.4.2008.
Erkki Kaikkonen viihtyi veteraaniveljien seurassa ja hän oli suosittu puhujavieras monissa tilaisuuksissa. Rukajärven veteraaniveljet Paavo Salmensuu, Erkki Kaikkonen, Armas Tuononen ja Kalervo Viertomies Kontiolahden lukion vieraina 22.4.2008.

Eläkepäivinään Erkki Kaikkonen oli suosittu puhujavieras erilaisissa ja erityisesti veteraanitilaisuuksissa. Hän toimi muistisairautta potevan vaimonsa omaishoitajana aina siihen saakka kunnes oma terveys petti, minkä jälkeen hänen oli välttämätöntä hakea apua hoitolaitoksesta aivan 90-vuotispäivän kynnyksellä.

Rukajärven veteraani Erkki Kaikkosen muistoa kunnioittaen

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Tenho Tikkanen                               Aila Elo

Siunaus 12.11.2016:

Sanomalehti Karjalaisessa 30.10.2016 julkaistu kuolinilmoitus.
Sanomalehti Karjalaisessa 30.10.2016 julkaistu kuolinilmoitus.