Iisalmen Rukajärvikeskus kouluttaa oppaita

Iisalmen Rukajärvikeskuksen toiminta käynnistyi opaskoulutuksella. Koulutukseen ilmoittautui kaikkiaan 25 henkilöä, He vierailivat Lieksan Rukajärvikeskuksessa ja Rukajärven tiellä. Tutustumismatka  järjestettiin lauantaina 18.1.2014. Lähtö tapahtui aikataulun mukaan klo 9.00.

Iisalmen ja Lieksan väliset matkat käytettiin tiiviiseen opiskeluun. Matkalla kuultiin luennot oppaan tehtävistä, esiteltiin ylä-savolaisia veteraaneja, kuultiin selvitys Rukajärven suunnan symboleista ja ikoneista, samoin selvitys Rukajärven suunnan perinnetyöstä, yhdistyksen perustamisesta, Rukajärven suunnan taistelutien opasteitten pystyttämisestä, Rukajärven tien nimeämisestä 2011 ja Rukajärvikeskus-hankkeen kehittymisestä vuodesta 2009 lähtien.

Lieksassa ennen luentoja kurssilaiset pitkän matkan jälkeen pitivät ruokailutauon.
Lieksassa ennen luentoja kurssilaiset pitkän matkan jälkeen pitivät ruokailutauon.
Nuoret kurssilaiset Iisalmen Seurahuoneelta.
Nuoret kurssilaiset Iisalmen Seurahuoneelta.
Oppaskurssilaiset Lieksan Rukajärvikeskuksessa.
Opaskurssilaiset Lieksan Rukajärvikeskuksessa. Lieksan kurssiluentoja oli kuulemassa myös 10 lieksalaista opastustoiminnasta kiinnostunutta.

Ruokailun jälkeen Lieksan Rukajärvikeskuksen näyttelyn esitteli puheenjohtaja Tenho Tikkanen. Esittelyssä erityinen paino oli näyttelyn esineistöllä ja valokuvilla niihin kuuluvine tarinoineen. Puheenjohtaja esitteli kesän 2013 keskuksen pystyttämiseen ja näyttelyesineistön hankkimiseen liittyviä tehtäviä. Selvityksestä ilmeni, että huomattava osa näyttelyn esineistöstä on lainassa yhdistyksen jäseniltä ja että näyttelylaitteita saatiin lahjoituksena Suomalaisen kulttuurien museolta Helsingistä. Lisäksi keskuksessa kuultiin lieksalaisen historiantuntijan Jouko Martiskaisen esitelmä ja Reijo Kortelainen esitteli Lieksan Rajakilta ry:n perinnetalon toimintaa.

Opaskurssilaiset Lieksan keskuksessa kuulemassa Jouko Martiskaisen esitystä, kuvassa oikealla. Keskellä matkanjohtaja Risto Pehkonen.
Opaskurssilaiset Lieksan keskuksessa kuulemassa Jouko Martiskaisen esitystä, kuvassa oikealla. Keskellä matkanjohtaja Risto Pehkonen. Kuva Tarmo Makkonen.
Oppaskurssilaiset Lieksan Rukajärvikeskuksessa. Kuva Tarmo Makkonen, jonka isä,  kersantti Toivo Makkosen toimi Rukajärvellä RjP 6:ssa joukkueenjohtajana.
Oppaskurssilaiset Lieksan Rukajärvikeskuksessa. Kuva Tarmo Makkonen, hänen isänsä, kersantti Toivo Makkosen palveli Rukajärvellä RjP 6:ssa joukkueenjohtajana.

Rukajärvikeskuksesta matkattiin Rukajärven tielle, Lieksan aseman kautta kuljettiin Rukajärven suunnan muistomerkille, sieltä Raappana-puistoon, pian ohitettiin Pankajärvi, jonne Kevyt Osasto 2 kokoontui ennen rajanylitystä sodan alussa. Matkaa tehtiin Lieksan Nurmijärven kautta Kivivaaraan saakka, jossa Rajalaitoksen edustaja vanhempi rajavartija Jorma Suhonen esitteli Rajalaitoksen toimintaa, pitäen mielenkiintoisen esitelmän.

Rukajärven tie päättyy Kivivaaraan, jossa Rajavartiolaitoksen edustaja, vanhempi rajavartija Jorma Suhonen esitteli Rajan toimintaa, pitäen erittäin mielenkiintoisen esitelmän.
Rukajärven tie päättyy Kivivaaraan, jossa Rajavartiolaitoksen edustaja, vanhempi rajavartija Jorma Suhonen esitteli Rajan toimintaa, pitäen erittäin mielenkiintoisen esitelmän.
Kivivaarassa rajapyykillä 647. Tätä kautta kulki suunnan joukkojen huolto Jatkosodan aikana.
Kivivaarassa rajapyykillä 647. Tätä kautta kulki suunnan joukkojen huolto Jatkosodan aikana, josta on matkaa Rukajärvelle vielä liki 200 kilometriä. Myös talvisen Rukajärven tien maisema on satumaisen kaunis.

Paluumatkalla pysähdyttiin Änäkäisen Salpaetuasemien kohdalla ja Jukolan motissa, jossa kuultiin tulevan kesän rakentamishankkeista. (Katso myös http://http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi/rukajarvikeskus/juhlapuheet/ote-tenho-tikkasen-rukajarvikeskuksen-seminaariavauksesta/).

Paluumatkalla pysähdyttiin Jukolan motissa, jossa opasteella tehtiin merkintä vieraskirjaan ja sytytettiin kynttilät. Kuvassa Reijo Kortelainen ja kurssin johtaja Risto Pehkonen.
Paluumatkalla pysähdyttiin Jukolan motissa, jossa opasteella tehtiin merkintä vieraskirjaan ja sytytettiin kynttilät. Kuvassa Reijo Kortelainen ja kurssin johtaja Risto Pehkonen.

Kotimatkalle lähdettiin Annukan baarissa perinteisen kotileivonnaisten kera nautitun kahvin jälkeen.

Kotiläksy kurssilaisille

Kurssilaiset saivat heti ensitapaamisessa kotiläksyn. Heidän tulee miettiä ylä-savon alueelta veteraaneja, joiden sotatie voitaisiin esitellä Iisalmen Rukajärvikeskuksessa. Samaten heidän tulisi tehdä ehdotuksia sellaisista taisteluista tai tapahtumista, jotka erityisesti koskettivat ylä-savolaisia. Näitä kertomuksia tullaan kokoamaan jatkuvasti ja myöhemminkin Rukajärvikeskuksen käyttöön.

Kysymyksiä lumiaurasta

Lieksan ja Rukajärven tien upeat talviset maisemat virittivät kysymyksiä. Oppailta kysyttiin, miten sota-aikana Rukajärven tie aurattiin. Asia jäi vähän avoimeksi. Olemme asiaa selvitelleet ja useat veteraanit eivät muistaneet nähneensä aurauskalustoa lainkaan. ”Tie oli auki, missä kulloinkin oli tarpeen liikkua.” Vimpelistä kotoisin olevan pioneerien perinneyhdistyksen puheenjohtaja Toivo Pekkala (s. 2.2.1924) muistaa kerran nähneensä kuorma-auton edessä lumiauran.

Yhdistyksemme arkiston n. 8000 valokuvan joukossa ei ole yhtään lumiauran kuvaa. SA-kuva-arkistosta löytyy kolmekymmentä. Saksalaisilla puolestaan näyttää olleen käytössään sota-aikana myös lumilinko (Schneefräse). Tässä kuvin kerrottu vastaus kurssimatkalla esitettyyn kysymykseen.

Aurauskalustoa monenlaista, linja- ja kuorma-auton edessä olevia kärkiauroja. Tässä linja-auton edessä. SA-Kuva
Aurauskalustoa oli monenlaista, linja- ja kuorma-auton edessä olevia kärkiauroja. Tässä linja-auton edessä. SA-Kuva. Linja-autot olivat talvella kylmiä kyytipelejä, tuulilasitkin olivat melkein umpijäässä.
Ei mikään bunkkeri, vaan 7,5 tuuman tukeista tehty lumiaura. Rajakontu 1941.07.23. SA-Kuva.
Ei mikään bunkkeri, vaan 7,5 tuuman tukeista tehty lumiaura. Rajakontu 1941.07.23. SA-Kuva.
Röhön tietä aurataan, ensin oikealla auralla kovempi hanki auki, muuten lumiaura ei pääsisi eteenpäin. Uhtuan suunta 1943.02.28. SA-Kuva.
Röhön tietä aurataan, ensin oikealla auralla kovempi hanki auki, muuten lumiaura ei pääsisi eteenpäin. Uhtuan suunta 1943.02.28. SA-Kuva.

Tulomatkalla keskityttiin kuulemaan pian avattavan Iisalmen Rukajärvikeskuksen toimintaa koskeviin esityksiin, ja kuultiinpa välillä Aila Aron kertomana koskettava Raappanan karhutarina. Asiasta löytyy selvitys Rukajärvikeskuksen sivulta jo elokuulta 2013. (http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi/rukajarvikeskus/matkakertomukset/toinen-kaste-vansjarven-vedella-ja-rukajarve%e2%80%8bn-mesikka-ka%e2%80%8brhu/)

Iisalmeen saavuttiin klo 20.00.

Iisalmen opaskurssi jatkuu

Iisalmen oppaitten kurssit jatkuvat nyt Iisalmessa lauantaisin 8.2. ja 15.2.2014 (klo 10.00 – 17.00). Kurssiohjelma löytyy osoitteesta: http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi/historiayhdistys/rukajarven-taistelutien-historia-koulutusta-oppaille-ja-veteraaniperinteesta-kiinnostuneille/

Suunnittelutyöryhmä

Iisalmen Rukajärvikeskuksen suunnittelutyöryhmä kokoontuu Iisalmen Seurahuoneelle 22.1.2014 klo 10.00.