Toivo Pekkala 90 vuotta

Toivo Pekkala taisteli Rukajärvellä Jatkosodassa. Hän syntyi 16-lapsiseen perheeseen. Toivo Pekkala kasvoi maatilalla, hän on toiminut Suomessa viljelijänä ja työskennellyt myös perunajauhotehtaalla. Ruotsissa vierähti 23 vuotta sotien jälkeen, ensin paperitehtaalla Falunissa ja sitten Volvon moottoritehtaalla. Ruotsista hän muutti takaisin Suomeen v. 1990. Kotiseututoiminnan hän aloitti kotiseututalon ”Jäykän tuvan” varojen keruulla. Hänet valittiin seuran puheenjohtajaksi v. 1991 ja nyt kotiseututalolla vietetään entisen puheenjohtajan 90-vuotispäiviä sukulaisten ja ystävien kanssa.

Veteraanitoimintaan Toivo Pekkala ryhtyi jo Ruotsissa. Hän oli perustamassa Skaraborgin veteraaniyhdistystä. Vimpelissä hän on ollut keskeisesti mukana sotaveteraanien toiminnassa ja pitkäaikaisena puheenjohtajana. Erityistehtävä ja puheenjohtajuus hänellä on Rukajärvellä toimineen Pioneeripataljoona 24 täydennysjoukoista koostuneen veteraanikerhon puheenjohtajana. Tämä kerho perustettiin vuonna 1973 ja se on kokoontunut kaikkiaan 40 kertaa ja Pekkala on toiminut tämän kerhon puheenjohtajana 2000-luvun alkupuolelta vähän toistakymmentä vuotta.

Tietokone ja ajokortti

Toivo Pekkala on kovin harvinainen veteraani, hänellä on ollut tietokone parikymmentä vuotta, jota hän käyttää vieläkin. Hänellä on voimassa oleva ajokortti, joten harrastustoimintaan käytettävät matkat tehdään omalla autolla. Sotahistorian lisäksi Toivo Pekkala uurastaa myös sukututkimuksen parissa.

Vuoden 2013 kesällä Pioneerit tekivät matkan entisille taistelupaikoille. He kävivät Rukavaaralla Pioneeripataljoona 24:n majoitusalueella, josta käsin he tekivät komennusmatkojaan laajan rintaman eri osiin. Paikalta löytyivät niin urheilukentän ja hyppyrimäen perustukset, kasarmirakennusten kivijalat ja sahalaitoksen paikka. Matkalle osallistui veteraanien Toivo Pekkalan, Aarre Öörnin ja Yrjö Savolan sekä puolisoiden lisäksi myös heidän perheenjäseniään ja Rukajärven suunnan historiayhdistyksen jäseniä kaikkiaan kolmisenkymmentä henkilöä.

Toivo Pekkala ja Yrjö Savola Rukavaaralla 3.8.2013. Kuva Leevi Kuokkanen.
Toivo Pekkala ja Yrjö Savola Rukavaaralla 3.8.2013, käymässä sodanaikaisilla paikoilla. Kuva Leevi Kuokkanen.

Aseveljien onnentoivotukset

Pekkalan aseveljet, Aarre Öörni ja Yrjö Savola osallistuivat ikäkaverinsa 90-vuotispäiville puolisoidensa Kertun ja Eilan sekä Jenny Honkaniemen kanssa ja esittivät onnittelunsa.

Yrjö Savola ja Aarre Öörni luvuttivat aseveljien lahjana "kultaiset ruusut". Mukana luovuttamassa Eila Savola, Kettu Öörni ja Jenny Honkaniemi.
Yrjö Savola ja Aarre Öörni luvuttivat aseveljien lahjana ”kultaiset ruusut”. Mukana luovuttamassa Eila Savola, Kettu Öörni ja Jenny Honkaniemi. Toivo Pekkala puolisoineen kuulevat Savolan puhetta.
Toivo Pekkalan lapset olivat valmistelleet upean juhlatilaisuuden, johon oli saapunut reilut 120 juhlavierasta. Heidän joukossaan pioneerit Pauli Uusimäki, Aarre Öörni päivänsankari Toivo Pekkala sekä Kerttu Öörni, kuvasta puuttuu Yrjö Savola ja hänen puolisonsa Eila.
Toivo Pekkalan lapset olivat valmistelleet upean juhlatilaisuuden, johon oli saapunut reilut 120 juhlavierasta. Heidän joukossaan pioneerit Pauli Uusimäki, Aarre Öörni päivänsankari Toivo Pekkala sekä Kerttu Öörni, kuvasta puuttuu Yrjö Savola ja hänen puolisonsa Eila.

Juhlassa vanhin tyttäristä Marjatta Tallbacka piti isälle puheen ja hänen puolisonsa Seppo Talbacka kertoi Toivo Pekkalan toiminnasta aseveljiensä hyväksi ja veteraanityön käynnistämisestä Ruotsissa. Toivo Pekkalan työntuloksena ulkosuomalaisille veteraaneille annettiin ”Tammenlehvä-tunnus”. Toivo Pekkala kuuli paljon koskettavia musiikkiesityksiä, lastenlasten laulua ja viulunsoittoa. Olipa juhlaan saapunut tuntemattoman sotilaan Honkajokikin Esa Rentolan esityksen muodossa.

Yrjö Savola muisteli mielenkiintoisella tavalla mennyttä yhteistä jo 70 vuoden takaista aikaa liki 45 minuutin pitkällä esitelmällään ja lausui lopuksi vuonna 2003 kirjoittamansa runon ”Silloin ja nyt”.

Yrjö Savolan v. 2003 kirjoittama runo "SILLOIN JA NYT".
Yrjö Savolan v. 2003 kirjoittama runo ”SILLOIN JA NYT”.

Uteliaana uudelle vuosikymmenelle

Toivo Pekkala on hyväkuntoinen ja vireä veteraani, joka kertoo aloittavansa uuden vuosikymmenen uteliaana  ja valoisalla mielellä. Paikallislehti Järviseudun sanomat oli haastatellut ja julkaissut Toivo Pekkalan 90-vuotishaastattelun ennakkoon jo 29.1.2014 numerossaan.

Järviseudun Sanomat oli haastatellut Toivo Pekkalaa näyttävästi ennakkoon jo 29.1.2014 ilmestyneessä numerossa.
Järviseudun Sanomat oli haastatellut Toivo Pekkalaa näyttävästi ennakkoon jo 29.1.2014 ilmestyneessä numerossa.

Lieksan kansalaisjuhla 5.9.2014

Rukajärven suunnan historiayhdistyksen onnittelut ja tervehdyksen Toivo Pekkalalle esitti puheenjohtaja Tenho Tikkanen, joka toivotti veteraanin ja koko satapäisen juhlayleisön tervetulleeksi Lieksassa 5.9.2014 pidettävään kansalaisjuhlaan. Tikkanen välitti Pentti Perttulin (97 v) ja Ermei Kannisen (91 v) sekä isänsä Tauno Tikkasen (97 v) onnittelut päivänsankarille.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä. Tikkanen toivoi mahdollisimman monen voivan osallistua juhlallisuuksiin, jonne saavutaan höyryjunalla, juuri sellaisella kalustolla, jota veteraanit käyttivät mm. lomamatkoihinsa Jatkosodan aikana. Juna numero 995 otettiin käyttöön 18.6.1941 ja se liikennöi sota-ajan itärajalla sotatoimialueella.

Juhlajuna 995 otettiin käyttöön 18.6.1941, juuri jatkosodan alla. Tällä höyryjunalla juhlayleisö saapuu Lieksaan 5.9.2014. Kuva v. 2013 Jouko Martiskainen.
Juhlajuna 995 otettiin käyttöön 18.6.1941, juuri jatkosodan alla. Tällä höyryjunalla juhlayleisö saapuu Lieksaan 5.9.2014. Kuva v. 2013 Jouko Martiskainen.

– Kiusaamme Teitä vielä näillä vanhoilla 70 vuoden takaisilla asioilla, junan penkit ovat edelleen kovat ja pehmustamattomat, lausui puheenjohtaja Tikkanen, toivottaen Rukajärven veteraani Toivo Pekkalan ja kaikki hänen syntymäpäivävieraansa tervetulleeksi Lieksan muistorikkaisiin maisemiin ja tutustumaan samalla Rukajärvikeskukseen ja Rukajärven tielle, jota ainoata huoltotietä he niin usein lomamatkoillaan kulkivat ja olivat usein myös kunnostamassa Jatkosodan vaaran vuosina.

Toivo Pekkalan videohaastattelu on tallennettu Rukajärven suunnan historiayhdistyksen digiarkistoon ja löytyy Rukajärvikeskuksesta.