Rukajärvikeskuksen toiminta laajenee

 Julkistamistilaisuuteen osallistui useita veteraaneja, kuvassa jo 100 vuotta täyttäneen Mikko Bergmanin johdolla.
Julkistamistilaisuuteen osallistui useita veteraaneja, kuvassa jo 100 vuotta täyttäneen Mikko Bergmanin johdolla, jotka kuuntelevat Iisalemen seudun Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Risto Pehkosen puhetta. Kuvassa oikella yhtiön toimistusjohtaja Riikka-Leena Lappalainen ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja Reijo Lappalainen.
Kuvassa veteraanit Marskin veneentekijä Mikko Bergman, Tauno Remes, Antti Partanen ja Kalle Hynynen, taustalla yrittäjäperheen jäsenet Sanna-Riikka Nissinen, Juho-Pekka ja Esa-Mikko Lappalainen.
Kuvassa veteraanit Marskin veneentekijä Mikko Bergman (100 v), Tauno Remes (90 v), Antti Partanen ja Kalle Hynynen (90 v), taustalla yrittäjäperheen jäsenet markkinointipäällikkö Sanna-Riikka Nissinen, vuoropäällikkö Juho-Pekka ja hotellin johtaja Esa-Mikko Lappalainen.

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry., puheenjohtaja Tenho Tikkanen Iisalmessa 12.12.2013 Rukajärvi-keskuksen toiminnan aloittamista koskevassa tiedotustilaisuudessa.

Arvoisat Rukajärven suunnan veteraanit, hyvät läsnäolijat.

Toivotamme Teidät tervetulleeksi Rukajärven suunnan historiayhdistyksen ja Rukajärvi-keskuksen tulevaa toimintaa käsittelevään tiedotustilaisuuteen.

Olemme vaivanneet Teitä mielestämme tärkeällä asialla, nyt on kysymys erityisesti Rukajärvi-keskuksen toiminnan ja palvelutason parantamisesta. Olemme sopineet Haapaniemen Matkailu Oy:n kanssa Rukajärvi-keskuksen toimipisteen avaamisesta heidän tiloissaan, joka nimetään Rukajärvisaliksi. Lieksassa avattiin vastaava tila jo kuluvan vuoden heinäkuussa. Rukajärvi-keskus avaa siis ovensa etuajassa. Alunperin hankkeen kaavailtiin aloittavan syksyllä 2014, jolloin tulee kuluneeksi 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä.

Raittiusravintolana v. 1912 aloittanut Seurahuone on nähnyt kolme sotaa, kansalaissodan, talvi- ja jatkosodan. Erityisesti jatkosodan aikana rintamalta lomille tulevat ja rintamalle palaavat sotilaat käyttivät runsaasti risteysaseman Iisalmen Seurahuonetta levähdyspaikkanaan. Ylä-Savon miehet olivat pääosin Rukajärvellä. Sinne oli kotiseudulta matkaa liki 600 kilometriä.
Raittiusravintolana v. 1912 aloittanut Seurahuone on nähnyt kolme sotaa, kansalaissodan, talvi- ja jatkosodan. Erityisesti jatkosodan aikana rintamalta lomille tulevat ja rintamalle palaavat sotilaat käyttivät runsaasti risteysaseman Iisalmen Seurahuonetta levähdyspaikkanaan. Ylä-Savon miehet olivat pääosin Rukajärvellä. Sinne oli kotiseudulta matkaa liki 600 kilometriä. Lähde; www.iisalmenseurahuone.fi/historia.

Rukajärvi-keskuksen toiminta aloitetaan virallisesti alkuperäisen suunnitelman mukaan 5.9.2014 Lieksassa pidettävän veteraanijuhlan yhteydessä, jonne toivomme veteraanien osallistuvan runsain joukoin. Uskomme Rukajärvi-keskuksen toiminnan aloittamisella olevan suurta merkitystä, niin Pielisen-Karjalan, kuin myös Ylä-Savon matkailuelinkeinolle. Kysymys on yhdestä Rukajärvi-keskuksesta ja sen Lieksan sekä Iisalmen toimipisteitä, joiden toiminnasta tulemme jatkossa kertomaan Rukajärvi-keskuksen nettisivuilla, www.rukajarvikeskus.fi.

Rukajärvi-keskuksen toiminta käynnistyy näin vähitellen ja pyrimme parantamaan palvelutasoa niin, että toimintamme saavuttaisi vuoden 2014 loppuun mennessä tavoitetason. Meidän tulisi yhdessä eri toimijoiden kanssa onnistua muodostamaan jatkuvasti vuodesta toiseen uudistuva, kiinnostava ja palvelutasoltaan tasokas, uutta tekniikkaa hyväkseen käyttävä kulttuurihistoriallinen tuote. Yhteistyökumppaneilla tarkoitan tässä nyt erityisesti tämän hankkeen käynnistäneitä voimia, Rukajärven suunnan veteraaneja, Rukajärven suunnan historiayhdistystä, Lieksan seudun ja Ylä-Savon seudun toimijoita. Näin koottuna ja esille tuotuna arvokas perinneaineisto tulisi hyödyntämään niiden alueiden elinkeinotoimintaa ja kansalaisten työllisyyttä, joista joukot Rukajärven suunnalle aikoinaan koottiin. Kannustakoon tämä kaikkia toiminnassa mukanaolijoita edelleen toimeliaisuuteen, mikä auttaisi suku- ja historiantutkijoita käyttämään tätä erittäin laajaa ja monipuolista perinneaineistoa löytämään vastauksia avoinna oleviin kysymyksiinsä.

Kertaan vielä lyhyesti jo monille tutuksi tulleita asioita.

Rukajärven veteraanit kokoontuivat Jatkosodan jälkeen yhteisiin tilaisuuksiinsa ensin Lieksaan, sitten Kajaaniin, Iisalmeen, Nurmekseen, Sotkamoon ja Kuhmoon. Vuonna 1986 pidetyssä Nurmeksen kokouksessa käynnistyivät veteraanien haastattelut, josta kertyi  640 veteraanin yli 10.000 sivun haastatteluaineisto.

Nurmeksen 1986 veteraanikokouksen valitseman historiikkitoimikunnan työtä jatkamaan perustettiin v. 2009 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Nyt tämä kerätty perinneaineisto asetetaan kokonaisuudessaan yleisön nähtäville ja tutkijoitten käytettäväksi Rukajärvi-keskuksen toiminnan avulla.

Toimipisteisiin kootaan veteraanien rintamalla valmistamia puhdetyöesineitä ja taideteoksia. Siellä on esillä video- ja ääninauhat. Videodokumentteja on yli 130 ja n. 800 ääninauhoitetta. Sieltä löytyy  yksityiskohtaiset tiedot Rukajärvellä kaatuneista 2750:sta sotilaasta. Rukajärvi-keskuksessa on tiedot suunnan kenttävartiolinjan tukikohdista koordinaatteineen. Veteraanien luovuttamia valokuvia on liki 8000 kappaletta. Rukajärvi-keskuksessa tulee olemaan esillä laaja, reilut 300 teoksen kirjasto, joka käsittelee Rukajärven suunnan taisteluja.

Me Rukajärvi-keskuksen vetäjät näemme, että Rukajärven tie – Rukajärvi-keskus – yhdessä muiden Pielisen-Karjalan, Kainuun ja Ylä-Savon kohteiden kanssa muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jolla on myös kansainvälistä näkyvyyttä ja kiinnostavuutta.

Työ tavoitteiden hyväksi jatkuu tiiviinä. Tähän kaikkeen tarvitsemme apua ja tukea. Rukajärven tie ja Rukajärvi-keskuksen toteuttamista koskeva hankesuunnitelma pitää sisällään lisäopasteita sekä Rukajärven tielle, että muihin Talvisodan kohteisiin. Hankesuunnitelmassa on esitetty opastuksen järjestämistä, Änäkäisen alueen Salpalinnoitteitten, juoksuhautojen panssariesteiden ja luolastojen kunnostamista. Ensimmäisen vaiheen osalta Vaara-Karjalan Leader ry on tehnyt myönteisen päätöksensä, mutta yksi kanto on kaskessa, raha. Me tulemme tarvitsemaan  näille hankkeille omarahoitusosuuksia, jota haemme kansalaiskeräyksenä.

Kerroin jo edellä, että olemme sopineet Iisalmessa ja Lieksassa Rukajärvi-keskuksen toiminnan aloittamisesta. Ratkaisuun päädyttiin lopulta toimitilojen omistajien ehdotuksesta. Tähän saakka kaikki Rukajärven suunta-nimen alla tapahtunut toiminta, mittavat hankkeet Rukajärven tien ja rajanylityspaikkojen viitoituksesta on rahoitettu yksityisin varoin. Rukajärvi-keskuksen perustamiskustannukset eivät ole vähäiset ja alueen matkailun kannalta olisi hyödyllistä saada toiminta heti alusta alkaen suurta yleisöä kiinnostavaksi. Tästä johtuen me tarvitsemme varoja, joita meillä ei vielä ole. Toimitilojen omistajat ovat tehneet mielestämme rohkean ja kauaskantoisen kulttuuriteon, yleiseltä kannalta katsoen meidän tulisi nähdä asia seudullisena hankkeena, jollaiseksi se muodostuu, mikäli me yhdessä teemme siitä sellaisen ja uskomme asetettujen tavoitteiden toteutumiseen.

Vetoamme Ylä-Savon, Kainuun ja Pielisen-Karjalan yrittäjiin ja kansalaisiin, että he voisivat tulla mukaan rahoittamaan perusinvestointia. Yhdistykselle annettu lahjoitus on Verohallinnon päätöksellä vähennettävissä yhteisön verotuksessa (850 – 50.000 €).

Kiitos tähänastisesta toiminnasta kuuluu erityisesti veteraaneille, jotka ovat tehneet mittavan työn perinnetiedon kokoamisessa ja toimitilojen omistajille, jotka ovat mahdollistamassa tämän mittaamattoman arvokkaan perinneaineiston ja tiedon esille asettamisen ja keräystyön jatkamisen entistäkin tehokkaammalla tavalla.

Kiitos tiedotusvälineille, joka on jaksanut pitää Rukajärven suunnan asiaa esillä, josta käsitteestä vielä lopuksi pari sanaa.

Mitä Rukajärven suunta merkitsee meille jälkipolville. Veteraanit pitivät tiukasti kiinni Rukajärven suunta nimestä niin, että tämä yhdistys, Rukajärven suunnan historiayhdistys, on juuri heidän aloitteestaan perustettu v. 2009. He pitivät kiinni Jatkosodassa asemistaan loppuun saakka. Rukajärven joukot olivat ainut rintamalohko Jäämereltä Mustalle merelle, joka säilytti asemansa.

Rukajärven joukot toimivat suoraan ylipäällikön alaisina. Komentaja E. J. Raappana oli ylpeä sotilaistaan. Se tulee mitä selvimmin esille hänen puhuessaan sodan päätyttyä Repolassa järjestetyssä paraatissa:

”Me olemme jälleen ne viimeiset suomalaiset joukot, jotka seisomme tällä historiallisella maankamaralla kansamme ja maamme ensimmäisinä etuvartioina. Te olette niitä miehiä, jotka vaaran jälleen uhatessa ensimmäisinä saavuitte tälle paikalle… Kun te nyt lyömättömänä, kunniakkaana joukkona palaatte kotiin kohti tuntemattomia kohtaloita… Eläkää suomalaisina, tehkää työtä suomalaisina… Minä uskallan toivoa, että säilytätte saman kunniakkaan nimen, jonka joukkomme täällä ovat saavuttaneet. Pitäkää huolta itsestänne, pitäkää itsenne kurissa. Jos siihen pystytte, olette niitä, joita kansa tarvitsee.”

Toivomme, että Rukajärven tie ja Rukajärvi-keskus hankkeiden toteutuminen olisi Rukajärven suunnan komentajan joukoilleen esittämän testamentin sananmukaista sisältöä, joka piristäisi koko em. maakuntien ja myös koko Suomen elinkeinotoimintaa.

Tiedustelin isältäni, mitä asioita hän toivoisi minun avajaispuheessa lausuvan. Hän vastasi, ettei hän toisen suuhun mitään työnnä. Hetken mietittyään hän toi minulle juuri lukemansa vasta ilmestyneen sotahistorioitsija rajakapteeni Tauno Oksasen kirjan, ”Kahden sodan aloittaja”. Hän osoitti kirjan viimeistä kappaletta, todeten saatko tuosta jotain johdantoa puheeseesi. Sitä lainaan seuraavaksi: ”Näiden taistelijoiden uhrin varaan voivat niin nykyinen kuin tulevat sukupolvet rakentaa tulevaisuutensa. Seuratkoon jokaisen suomalaisen kiitollisuus jäljellä olevien veteraanien lyheneviä askeleita ja ikuinen kunnia heidän kuolematonta tarinaansa Suomen historiassa.”  Ei ainoastaan sodista, vaan maamme jälleenrakentamisessa.

Näillä sanoilla avaan tämän tilaisuuden. Olkoon tämä tapahtuma samalla kunnianosoituksemme sotiemme veteraaneille, sille ”Suomen Suurelle Sukupolvelle, jolle kaikki olemme aivan konkreettisesti elämämme velkaa” (kirjoitti  tri Keijo Korhonen kirjeessään allekirjoittaneelle 27.11.2013). Ei ainoastaan sodassa, vaan maamme jälleenrakentamisessa.

Toivotan teidät tervetulleeksi Lieksan veteraanijuhlaan 5.9.2014, jonne toivon mukaan voisimme matkustaa täältä Ylä-Savosta sota-aikaisella höyryveturin vetämällä kalustolla, juuri sellaisella, jota Te arvoisat veteraanit käytitte sota-ajan lomamatkoihinne.

Yhdistyksemme tavoitte on, että veteraanit tulevat Lieksan 5.9.2014 veteraanijuhlaan vastaavalla kalustolla, joka oli heidän käytössään sota-aikana. Kuva Niila Heikkilä.
Yhdistyksemme tavoite on, että veteraanit tulevat Lieksan 5.9.2014 veteraanijuhlaan vastaavalla kalustolla, joka oli heidän käytössään sota-aikana. Kuva Niila Heikkilä.

Kenraalimajuri Erkki J. Raappanan puhe rintamalta palaaville joukoilleen

Repolassa järjestetyssä paraatissa 25.9.1944

Loppuparaati Repolassa. Ohimarssin ottaa vastaan kenraalimajuri Raappana. Repola 1944.09.25. SA-kuva.
Loppuparaati Repolassa. Ohimarssin ottaa vastaan kenraalimajuri Raappana.
Repola 1944.09.25. SA-kuva.

”Sotilaani

Me olemme jälleen ne viimeiset suomalaiset joukot, jotka seisomme tällä historiallisella maankamaralla kansamme ja maamme ensimmäisinä etuvartioina. Te olette niitä miehiä, jotka vaaran jälleen uhatessa ensimmäisinä saavuitte tälle paikalle turvataksenne oman maamme.

Ja te olette myös viimeinen osa Suomen armeijaa, joka palaa omaan kotimaahansa tehtävänsä täytettyään. Te olette näinä raskaina vuosina jokainen täyttäneet tehtävänne viimeistä piirtoa myöten niin kuin vapaan kansan mies omaansa puolustaessaan voi tehdä.

Tiedän, että teidän jokaisen tie on ollut raskas, mutta ei niin raskas, ettei se voisi vielä raskaammaksi tulla.

Minulla on ollut suuri ilo käydä teidän kanssanne, minä kiitän teitä teoistanne ja toivon, että saan kulkea kanssanne vastedeskin, jos isänmaa niin vaatii.

Olen vakuutettu siitä, että se uskollinen miehen mieli, suomalainen sydän, jota olette kaikissa vaiheissa ja kaikkialla osoittaneet, se sykkii teidän rinnassanne niin kauan, kuin päänne pystyssä pidätte.

Se on sitä suomalaisen miehen uskollisuutta, joka on ajanut meidät taistelujen tielle, kun vaara on uhannut. Aikaisemmin jo sanoin, että uskollisuuden tie on raskas, mutta se on miehen tie. Se voi vaatia henkemmekin, mutta se on sittenkin vähän, kun vain kansamme elää.

Kun te nyt lyömättömänä, kunniakkaana joukkona palaatte kotiin kohti tuntemattomia kohtaloita, olette te tulen tuttavina tulleet veljiksi, tuli on pessyt teidät puhtaiksi. Eläkää suomalaisina, tehkää työtä suomalaisina ja jos tarvitaan, kaatukaa suomalaisina.

Nyt lyödään arpaa maamme kohtalosta. Se ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta. Säilyttäkää suomalaisen miehen mieli, karkoittakaa raukat, pysykää uskollisina ja nöyrinä; siinä on kansan turva.

Muistakaa, te olette jokainen kulkeneet läheltä kuolon rantaa, mutta ei niin läheltä kuin kansamme nyt kulkee. Meistä riippuu, horjahtaako kansa alikon väärälle puolen, vai seisooko se sillä puolen, jonka isät ovat luoneet ja jättäneet perinnöksi.

Minä uskallan toivoa, että säilytätte saman kunniakkaan nimen, jonka joukkomme täällä ovat saavuttaneet. Pitäkää huolta itsestänne, pitäkää itsenne kurissa. Jos siihen pystytte, olette niitä, joita kansa tarvitsee.

Suokoon Korkein meille voimaa voittamaan itsemme. Suokoon Korkein, että kansamme eläisi ja siunaantuisi siinä maassa, jonka olemme perinnöksi saaneet ja jonka tuleville sukupolville jätämme.”

***

Tiedotustilaisuus 12.12.2013  klo 10.00.

Iisalmen Seurahuoneella, os. Savonkatu 24, 74100 Iisalmi, Rukajärvi-keskuksen toiminnan aloittaminen Iisalmen Rukajärvisalissa

Tilaisuuden ohjelma:

1) Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely:

– Tenho Tikkanen, puheenjohtaja (RSHY)

– Esa-Mikko Lappalainen, Iisalmen Seurahuone, johtaja

– Sanna-Riikka Nissinen, Iisalmen Seurahuone, markkinointipäällikkö

– Juha-Pekka Lappalainen, Iisalmen Seurahuone, vuoropäällikkö

– Jarmo Miettinen, Iisalmen kaupunki, markkinointipäällikkö

– Risto Pehkonen, Iisalmen seudun Sotaveteraanit ry., puheenjohtaja ja hän on samalla Iisalmen Reserviupseerikerho, veteraani ja perinnetoimikunnan puheenjohtaja

2) Keskustelu

3) Kuulemme veteraanien kertovan joulunvietosta rintamalla

4) Jo edesmenneen Väinö Lappalaisen (15.7.1922 – 14.3.2013) videohaastattelu ”Tukkijoelta Jatkosodan viimeiseen taisteluun”.

Perinteinen joulupuuro