Rukajärven tie

Rukajärven tie kuuluu samaan kokonaisuuteen Rukajärvi-keskuksen kanssa. Tie lähtee itään Lieksan keskustasta ja menee Pankajärven ja nurmijärven kylien kautta Suomen ja Venäjän rajalle Kivivaaraan. Sieltä se jatkuu Venäjän puolella Repolan ja Tiiksan kautta Rukajärven kylän ohittaen Kotskomaan. Tie kulkee edelleen ihan pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta samaa reittiä kuin sota-aikana.

Rukajärven-tie-Lieksa

Suomen puolella Rukajärven tie on varsin hyvässä kunnossa. Venäjän puolella sen sijaan tie on pääosin erittäin heikkokuntoinen Tiiksaan asti. Siitä eteenpäin tietä on kunnostettu toistakymmentä kilometriä. Tämä pätkä on kunnoltaan täysin vertailukelpoinen suomalaisten valtateiden kanssa.

Rukajärven tie-käsite vakiintui ja tuli laajemmin tunnetuksi Antti Tuurin kirjojen ja elokuvan Rukajärven tie ilmestymisen jälkeen. Nimi kuvaa osuvasti erityisolosuhteissa taistelleen joukko-osaston toimintaa. Divisioona oli suoraan ylipäällikön alainen, komentajana toimi ylipäällikön luottomies. Joukko-osaston huolto oli järjestetty pääosin Rukajärven tien kautta.

Aloite Rukajärven tien nimeämisestä

Lieksan Rajakilta oli vuonna 2004 nimennyt Rukajärven veteraani Pentti Perttulin ensimmäiseksi Vuoden Rajahenkilöksi. Vastaanottaessaan tätä kunnianosoitusta Perttuli oli halunnut käydä Kivivaarassa ja Kivipuron rajavartioasemalla, jonka vartioaseman kummiksi hänet oli nimetty vuonna 1977. Tämän matkan yhteydessä Perttuli oli tehnyt aloitteen Rukajärven tien nimeämisestä.

Rukajärven tie nimettiin 2.7.2011 Jukolan motissa pidetyssä juhlassa. Vihkimisen suoritti Rukajärven veteraani kenraaliluutnantti Ermei Kanninen. Lieksan kaupunginhallitus teki varsinaisen päätöksen 4.4.2011 Rukajärven suunnan historiayhdistyksen aloitteesta. Samana päivänä 2.7.2011 järjestettiin vihkimistilaisuuden lisäksi käynnit Puuruun, Änäkäisen ja Kivipuron opasteille sekä Inarin ja Kivivaaran rajanylityspaikalle. Lisäksi Timitran Linnassa järjestettiin Rukajärvi-seminaari, jossa kenraaliluutnantti Ermei Kanninen piti esitelmän ”Rukajärven suunnan taisteluista” ja sotahistorioitsija Tauno Oksanen esitelmän ”Lieksan kauppala ja Pielisjärven pitäjä Rukajärven suunnan sodan tukialueena.” Juhlallisuuksiin osallistui kaikkiaan n. 100 henkilöä.

Rukajärven tietä Venäjän puolella. Kuva on otettu kivivaaraan ja Kolvasjärvelle johtavien teiden risteyksessä. Vasemmanpuoleinen tie vie Kivivaaraan ja Suomeen. Tällä paikalla Kevyt osasto 2 ohitti majuri Majewskin johtaman pataljoonan ja valtasi sen jälkeen Repolan kylän Majewskin nenän edestä.
Rukajärven tietä Venäjän puolella. Kuva on otettu kivivaaraan ja Kolvasjärvelle johtavien teiden risteyksessä. Vasemmanpuoleinen tie vie Kivivaaraan ja Suomeen. Tällä paikalla Kevyt osasto 2 ohitti majuri Majewskin johtaman pataljoonan ja valtasi sen jälkeen Repolan kylän Majewskin nenän edestä.

Rukajärven suunnan joukot käyttivät joukkojensa huoltamiseen pääosin Rukajärven tietä, Lieksan asemalta, Nurmijärven, Kivivaaran, Repolan ja Tiiksan kautta Rukajärvelle ja siitä eteenpäin Ontajärven eteläpuolisiin kenttävartioihin saakka lähes 100 km ja pohjoiseen Luvajärven suuntaan lähes 100 km. Kivivaaran kautta huollettiin Rukajärven rintaman huolto lähes täydellisesti kesään 1944 saakka. ”Inarin–Klyyssinvaaran tie” avattiin vasta Jatkosodan lopulla 9.7.1944 lähtien huoltoliikenteelle. E.J. Raappanan päämaja, Rukapirtti, oli Tiiksassa, josta hän johti sotatoimia. Rukapirtti – toiselta nimeltään Raappanan maja – tuotiin Marskin Majan tavoin Jatkosodan lopulla Lieksaan ja pystytettiin uudelleen Suomujärven rannalle v. 1945, josta se kiistojen jälkeen siirrettiin Ilomantsin Parppeinvaaralle v. 1984.

Rukajärven tie

Maassamme on kaksi virallisesti nimettyä sotatietä. Raatteen tie on Talvisodan 20 kilometrin pituinen taistelutie Suomussalmella. Rukajärven tie on Suomen puoleiselta osaltaan 44 kilometrin pituinen Jatkosodan taistelutie Lieksan alueella. Rukajärven tiehen luetaan kuitenkin myös se osa tiestä, joka ulottuu aina Rukajärvelle saakka, jolloin sen kokonaispituus on Lieksasta Rukajärvelle on n. 230 km. Molemmat tiet ovat Via Karelia-matkailuteistä erkanevia auktorisoituja opastein merkittyjä sotateitä.

Rukajärven tien muistomerkkien linkkitiedot (linkkiä napsauttamalla löydät paikan ja sen tiedot kartalta):

Jotos muistomerkki:

http://www.infokartta.fi/infogis-lieksa/index.php?link=axaHN5J7ss

Talvisodan Nurmijärven muistomerkki:

http://www.infokartta.fi/infogis-lieksa/index.php?link=NYzQQLCM6P

Raappana-puisto:

http://www.infokartta.fi/infogis-lieksa/index.php?link=xGiydEcfM

Talvisodan Puuruun muistomerkki:

http://www.infokartta.fi/infogis-lieksa/index.php?link=g34d3cD27m

Änäkäisen salpa-asema:

http://www.infokartta.fi/infogis-lieksa/index.php?link=kV0hRh3w1

Rukajärvi-keskus:

http://infogis.infokartta.fi/infogis-lieksa/index.php?link=mLy3YclHWg