Aarre Öörni päätti maallisen taipaleensa viimeisen päälle omannäköisissä arvokkaissa juhlissa Lappajärvellä. Hänet siunattiin Lappajärven, Euroopan suurimman kraatterijärven rannalle sukuhautaan.
Kaikki järjestelyt oli suunniteltu ja toteutettu tarkoin harkiten Aarren toivomusten mukaisesti, jopa muistotilaisuuden musiikkivalintoja myöten.
Aarren siunauksen suoritti pastori Mari Heijari. Kanttorina toimi Satu Pohjonen. Suntion tehtäviä hoiti Tuomas Niemi.
Arren arkun äärellä oli lippuvartio: Maj (res) Heikki Kuoppala, Maj (res) Onni Tervanen, Ltn (res) Vesa Savola ja Vänr (res) Esa Savola.
Pastori Mari Heijarin siunauspuhe oli koskettava. Muistotilaisuudessa paljastui, että pastori tunsi Aarren pitkältä ajalta ja olipa hän jopa itse haastatellut ja julkaissut Aarre Öörnin haastattelun, mihin voi tutustua seurakunnan Facebook-alustalla. Henkilökohtainen veteraanin tunteminen tuli hienosti esille siunauspuheessa.
Siunaustilaisuuden jälkeen Aarre Öörnin arkku laskettiin sukuhautaan aivan Lappajärven rantatörmälle.
Mikko Päällysaho ja Seppo Räihä – laskevat PionP 24:n verteraanien ja Rukajärven suunnan veteraaniveljien ja historiayhdistyksen yhteisen seppeleen. Tilaisuudessa laskettiin myös Lappajärven sotaveteraaniyhdistyksen seppele.
Siunaustilaisuuden ohjelma:
Muistotilaisuus – Kivikoululla
Muistotilaisuus pidettiin Kivikoululla. Myös muistotilaisuus oli toteutettu Aarren mielipidettä kunnioittavalla tavalla. Muistotilaisuuden avasi Aarren pojista Reijo, joka totesi, että tämä on luonnollisesti Aarren läheisten surujuhla, mutta samalla toivon silti isää muisteltavan monipuolisesti – sana on vapaa.
Riitta puolestaan kertoi, että tähän juhlaan on kutsuttu myös lapsia ja toivomme heidän muistelevan ”Pappaa”. Riitta kertoi, että isä halusi kertoa miten muistojuhla tulisi järjestää ja sitä toivomusta on noudatettu. Yksi asia oli selvää, että isä oli Rukajärven suunnan veteraani. Tässä mielessä tilaisuus oli erityisen koskettava, koska Aarre Öörni oli viimeinen Lappajärven veteraaneista.
Mikko Päällysaho kertoi tunteneensa Aarren yli 40 vuotta. Aarre piti asiat järjestyksessä. Lukeminen, kirjallisuus ja historia, vasta sitten voi verrata nykyistä elämää mitä se on, kun tuntee oman suvun historian. Lopuksi Mikko Päällysaho kertoi valinneensa kappaleen siksi, että se kuvaa veteraania ja hänen yhteyttään Rukajärven suuntaan. Sibeliuksen ”Grannen”, Kuusi on puu, joka kestää, se taipuu, mutta ei taitu. Siksipä Granen (Kuusi) Op. 75 No. 5. Kappaletta ei taltioitu. Kappaleen voi kuulla yhdistyksemme monissa tilaisuuksissa Sibelius-musiikkia esittäneen Jussi Makkosen ja Nazig Azezianin tulkitsemana oheisen linkin takaa: TÄÄLTÄ:
Yleensä järjestetyistä muistotilaisuuksista poiketen, Aarre Öörnin muistotilaisuudessa lapsilla oli merkittävä rooli. Suvun lapsikuoro oli jo Aarren samassa Kivikoulun juhlatilassa esittänyt ”Maamme” laulun. Tähän lasten esitykseen Aarre oli palannut lukemattomia kertoja. Aarren 100-vuotisjuhlasta oli tehty oikein kuvakirja, missä oli luonnollisesti tämä Aarren suurta kunnioitusta herättävä lapsikuoron kuva julkaistu. Tämän vuoksi oli luonnollista, että perinne toistui. Lapsikuoroa säesti Karoliina Pataman poika Toivo kitaralla.
Muistopöytä ja Rukajärven suunnan veteraani
Aarre Öörnin muistopöydän asettelukin teki kunniaa Lappajärven viimeiselle veteraanille. Sotilaskuva nojasi Lappajärven meteoriitin kivilohkareeseen, eikä mihin tahansa, vaan:
se oli ”Kärnäiittiä”, mikä kivilaji ryhmitellään kahteen päätyyppiin, mutta tämä on tyyppi I: tumma lasimainen perusmassa, jossa on mineraali- ja kivilajimurskaleita. Väriltään sinertävän tai harmaan musta. Kovempi Kärnäiitti.
Pöydällä oli myös Rukajärven suunnan historiayhdistyksen standaari, mikä luovutettiin hänelle yhdessä muiden PionP. 24:n veteraanien kanssa.
Aarre Öörnin Siunaustilaisuuteen Rukajärven suunnan historiayhdistyksestä osallistuivat puheenjohtajisto Tenho Tikkanen ja Seppo Räihä.
Puheensa aluksi Tikkanen selvitti ohi kirjoitetun puheen Aarren yhteyksiä Lieksaan ja piti siksi erityisen onnistuneena Mikko Päällysahon Sibelius-musiikkikappaletta ”Grane”. Sibelius vietti häälomansa Lieksan Monolan kartanossa v. 1892 ja sävelsi useita sinfonioiistaan juuri tuolla. Lieksan Rukajärvi-keskuksessa on myös esillä Sibeliuksen häämatkakohteen näyttely. Tikkanen totesi juuri tuon kappaleen sitovan olennaisimmalla tavalla Aarre Öörnin yhteyden Lieksaan ja sitä myötä Rukajärven suuntaan ja sen yhdistyksen merkittävään kulttuurityöhön Lieksassa ja siellä toimivaan Rukajärvi-keskukseen. Se, joka tapaa Aarre Öörnin kerran, häntä ei voi unohtaa. Hänen tietonsa ja halunsa tietää vielä lisää oli ehtymätön, mikä tuli esille, kun noustiin hänen kotinsa yläkerran työhuoneeseen ja tutustuttiin yhdessä laajaan kirjastoon.
Julkaisemme Tenho Tikkasen muistotilaisuutta varten laatiman kirjallisen puheen oheisena. Siihen voi tutustua TÄÄLTÄ:
Adressit luki Karoliina Patama ja Kirsi Öörni. Karoliina oli Aarrelle erityisen läheinen. Karoliina menetti läheisensä Thaimaan onnettomuudessa 2004.
Musiikkipainotteinen kokonaisuus.
Lasten lukuisat esitykset ja puolison, Kertun laulu ”Täällä pohjan tähden alla” kostutti tilausuuden kuulijoitten silmät.
Toivo oli sovittanut virren 501, minkä hän myös esitti muiden lasten kanssa.
Lasten muisteluissa tuli esille Aarren halu leikkiä ja viihdyttää lapsia. Karkkiakaan ei saanut muuten kuin leikkien ja taikatemppujen jälkeen. Lorun, ”Entten tentten teelikamentten ja simsala pim” jälkeen ilmestyi kuin itsestään lapsille tarjottavaa, milloin mitäkin.
Ne, joilla on pääsy Facebook-alustalle voi tutustua pastori Mari Heijarin tekemään videohaastatteluun: TÄÄLTÄ:
Oheisena siunaustilaisuuden valokuvia:
Lappajärven kirkko.
Erkki Korkiatupa – esitti ”Vanha virsi Taalainmaalta ja Veteraanin iltahuuto.”
Seppeleen laskijoitten joukosta saattoi erottaa sukulaisten lisäksi myös useita Aarne Öörnin veteraaniveljien omaisia. Samoin tilaisuuteen oli saapunut lukuisa määrä veteraniveljien omaisten adresseja.