Tauno Oksanen: TALVISODAN ALKAMISEN MUISTOTILAISUUTEEN LIITTYVÄ MUISTOMERKIN PALJASTUSPUHE LIEKSAN KIVIVAARAN SUUNNALLA 30.11.2016
Kunnioitetut sotiemme veteraanit, lotat, tammenlehväsukupolven edustajat, arvoisat tapahtuman läsnäolijat!
Olemme kokoontuneet muistelemaan talvisodan alkua tällä kerralla Kivivaaran suunnalle. Samalla paljastamme uuden muistomerkin tämän suunnan sodan ensimmäisen päivän uhrien muistoksi.
Tämä merkki täydentää tuon päivän muistoa, sillä myös alkuperäinen, tien oikaisun takia Louhikkomäen alla syrjään jäänyt merkki laattoineen jää paikalleen. Samalla molemmat surmapaikat saavat omat muistomerkkinsä. Tämän nyt paljastettavan kiven viereen tulee myöhemmin opastustaulu, jossa tapahtumat molemmilla paikoilla selvitetään.
Muistomerkkeihin liittyvät tapahtumat kerrotaan tarkasti tämän tilaisuuden jälkeen muistotilaisuudessa Jukolan Motti -pirtillä.
Talvisota alkoi tämän silloisen Pielisjärven Kivivaaran suunnalla 30.11. 1939 aamuseitsemän jälkeen. Neuvostojoukot yrittivät aluksi kaapata aivan valtakunnan rajan lähellä sijainneen vartioaseman miehistöineen. Tämä ei onnistunut, vaan tarkat vartiomiehet murtautuivat ulos saarroksista ja liittyivät Kivivaarassa olleeseen joukkueeseen. Venäläiset lähtivät etenemään kohti Nurmijärveä ja suomalaiset rajamiehet aloittivat viivytyksen aluksi kohti Änäkäistä. Rajaseudun asukkaat olivat hyökkäyksen alkaessa lähes kokonaan evakuoimatta kotipaikoillaan ja rajamiehet hälyttivät ihmisiä pakenemaan pois hyökkääjän alta niin paljon kuin viivytystehtävänsä ohella ehtivät.
Kolme henkilöä jäi kuitenkin venäläisten vangeiksi sodan ensimmäisenä päivänä. Ensimmäinen oli 36-vuotias Pekka Ohtonen Tynnyrinvaarasta. Hänet otettiin kiinni kotipaikaltaan ja kuljetettiin Louhikkomäen alle, jossa ammuttiin metsään tien varteen. Alkuperäinen uhrien muistomerkki on juuri sillä paikalla. Myöhemmin tätä Hattuselkosen tietä pitkin saapuivat tähän paikkaan hevosreellä Hanhiahon Salmen 13-vuotias Elias-poika ja hänen kyydissään Salmen vävy, 36-vuotias Pekka Partanen. Elias Salmi oli kuljettamassa lomalta palaavaa reservin sotamies Partasta maantien varteen. Tässä venäläiset vangitsivat miehet ja ilmeisen kovan kuulustelun jälkeen tappoivat heidät ja hautasivat läheisen talon saunan taakse. Ruumiit löydettiin seuraavana kesänä päällekkäin matalaan haudattuna. Pekka Ohtosen ruumis löydettiin myös kesäkuussa 1940 ampumispaikalta.
Nämä surmatyöt olivat sotarikoksia. Miksi heidät piti tappaa? Sitä emme saa koskaan selville mutta me voimme aina muistaa heitä. Raakalaismainen, kansainvälisistä sopimuksista piittaamaton hyökkääjä ei kunnioittanut ihmishenkiä. Kuitenkin Neuvostoliitto ilmoitti sodan alussa puna-armeijan tulevan vapauttamaan suomalaiset työläiset hirmuvallan orjuudesta. Ensimmäisen hyökkäyspäivän tapahtumat tälläkin suunnalla osoittivat aivan muuta. Rajan kirot olivat jälleen vaatineet syyttömät uhrinsa.
Paljastamme nyt tämän muistomerkin. Olkoon se muistuttamassa nykyisiä ja tulevia sukupolvia siitä suurimmasta uhrista, jonka nämä rajaseudun asukkaat joutuivat isänmaan puolesta antamaan. Muistomerkin luja panssarinestekivi kuvastaa sen ajan suomalaista järkkymätöntä maanpuolustushenkeä vapauden ja itsemääräämisoikeuden säilyttämiseksi.
Rajakapteeni Tauno Oksanen
Muistomerkin sijainti:
