Sotien 1939–1945 Salon Perinneyhdistys ry järjesti jäsenelleen, professori Ilmari Koppiselle, poikkeuksellisen arvokkaan ja koskettavan 108-vuotisjuhlan Salon Sotiemme veteraanien perinnepajalla.
Päivänsankari – Suomen vanhin miespuolinen kansalainen – vietti merkkipäiväänsä lämminhenkisessä ja arvokkaassa ilmapiirissä, ystävien, veteraanien ja perinnetyön tekijöiden ympäröimänä.
Juhlan juontajana toimi Ilmari Koppisen pitkäaikainen ystävä Heikki Vehosalmi, ja musiikista vastasi veteraanikuoro, jonka perustajajäsen Ilmari on ollut alusta lähtien. Laulu kulki, muistot elivät ja tunnelma oli harvinaisen lämmin.
Juhlaväki sai kuulla päivänsankarin esitelmän otsikolla ”Maaperä Salossa”. Vaikka käytettävissä ei ollut esitystekniikkaa, Ilmari piti luentonsa varmalla otteella ja jakoi yleisölle etukäteen painattamansa, 17-sivuisen kirjallisen esityksen – uunituoreena ja henkilökohtaisena muistona juhlapäivästä.
Esitelmään voi tutustua TÄÄLTÄ:
Tilaisuudessa kuultiin runsaasti musiikkia. Ilmari, joka tunnetaan erityisesti Rauman seudun musiikin ystävänä, lauloi yhdessä veteraanikuorolaisten ja juhlavieraiden kanssa – lauluja, joissa vuosikymmenet ja kokemukset sulautuivat yhteiseksi hetkeksi.
Salon kaupungin tervehdyksen toivat kaupunginjohtaja Anne-Kristina Korhonen ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Juhani Nummentalo, joka toi tilaisuuteen myös presidentti Sauli Niinistön tervehdyksen.
Palvelu toimi moitteettomasti Kaija Ruponen huolehtiessa tarjoilusta. Kuva alla.
Heikki Vehosalmi, Ari Aalto, Aatos Peltoniemi, Ilmari Koppinen ja Voitto Laine. Kuvat Tenho Tikkanen.
Juhlan järjestäjien tervehdyksen esitti Sotien 1939–1945 Salon Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Ari Aalto, ja Rukajärven suunnan historiayhdistys ry:n onnittelut toi puheenjohtaja Tenho Tikkanen.
Varsinaisen juhlaosuuden jo päätyttyä yleisö pyysi päivänsankaria vielä pianon ääreen. Ilmari suostui – ja enemmänkin: tuttuja säveliä kantautui saliin, ja soitto palkittiin pitkään jatkuneilla suosionosoituksilla.
Yli kaksituntinen juhla ei näyttänyt uuvuttaneen päivänsankaria lainkaan. Päinvastoin: Ilmari ilmoitti lähtevänsä veteraanikuorolaisten kanssa saunomaan. Salon Seudun Sotilaspoikien kilta ry:n sihteeri Aatos Peltoniemi kertoi Ilmarin ”opettaneen” hänetkin nauttimaan kunnon löylyistä. Eräs juhlavieras virnisti, että nämä taidot saattavat hyvinkin olla peräisin komentaja Raappanalta, jonka tiedetään opettaneen jopa Ylipäällikkö Mannerheimille saunomisen salat – aina siihen saakka, että Mikkelin päämajaan rakennettiin oma mittatilaussauna Sairilan kartanoon.
Kuunnellessani tätä keskustelua ajattelin, että Ilmari Koppinen on huolehtinut myös historiankerronnasta yhtä tunnollisesti kuin kaikesta muustakin elämässään.
Tilaisuuden päätteeksi päivänsankari lausui yksinkertaiset mutta syvästi koskettavat kiitokset:
“Salon veteraanien perinnepajan ja veteraanikuoron toiminta jatkuu minun osaltani entiseen tapaan. Tavataan, kuten aina ennenkin. Kiitos kaikille.”
Ja niin hän poistui – rollaattoriaan käyttäen, ystäviensä seurassa – saunalle, kuin osoittaen, että elämänilo, terveelliset elämäntavat, velvollisuus ja ystävyys kulkevat hänen rinnallaan edelleen muuttumattomina.
Teksti-TJT