Kamarineuvos Laila Halmetta onniteltiin Tampereella Amurin Helmessä.

Parhaat onnittelut

Rukajärven suunnan historiayhdistys onnitteli kamarineuvos Laila Halmetta hänen merkkipäivänään. Samalla hänelle välitettiin yhdistyksemme perustajajäsenten reservin majuri Pentti Perttulin ja kenraaliluutnantti Ermei Kannisen onnentoivotukset ja terveiset.

Rukajärven suunnan historiayhdistys onnitteli Laila Halmetta Tampereen Amurin Helmessä pidetyssä tilaisuudessa. Kuvassa Tapio ja Laila Halme ja yhdistyksen sihteeri Leevi Kuokkanen.
Rukajärven suunnan historiayhdistys onnitteli Laila Halmetta Tampereen Amurin Helmessä 23.9.2013 pidetyssä tilaisuudessa. Kuvassa Tapio ja Laila Halme ja yhdistyksen sihteeri Leevi Kuokkanen.

Laila Halme (o.s. Pulkkinen) syntyi Kuhmossa, josta perhe muutti Kajaanin kautta Iisalmeen. Iisalmessa hän ystävystyi Eeva-Liisa Kumpulaisen (o.s. Sarvelan) kanssa. Heistä tuli pikkulottia ja sitä myötä he lähtivät lottakursseille Karkkuun  ja siirtyivät sieltä Rukajärven rintamalle kesällä 1942. Radistin kurssi vei ensin Rukajärven kylän liepeille, josta tuli pian siirto ilmavalvontalotan tehtäviin Tiiksjärven lentokentän alueelle. Tukikohdan peitenimi oli alussa ”Korva” ja myöhemmin ”Moottori”.

Kesä 1943 Tiiksjärvellä, Annikki Lehmus, Laila (os. Pulkkinen) Halme ja Eeva-Liisa (os. Sarvela) Kumpulainen.
Kesä 1943 ystävykset Tiiksjärvellä, Annikki Lehmus, Laila (o.s. Pulkkinen) Halme ja Eeva-Liisa (o.s. Sarvela) Kumpulainen.

Alussa Laila asui ystäviensä kanssa pahviparakissa, mutta myöhemmin heille rakennettiin oikein takalla lämmitettävä hirsinen korsu.

Rukajärven ilmavalvontalottien hirsinen asunto, jonka peitenimi oli "Moottori". Alkuajat lotat joutuivat asumaan pahviparakissa, jossa peittokin jäätyi seinään kiinni.
Rukajärven ilmavalvontalottien hirsinen asunto, jonka peitenimi oli ”Moottori”. Alkuajat lotat joutuivat asumaan pahviparakissa, jossa peittokin jäätyi seinään kiinni.

Rukajäveltä Laila Halme siirtyi opiskelemaan ja vuoden 1944 puolella Syvärille, josta hän palasi viimeisessä junassa joukkojen perääntyessä. Ennen siviilitehtäviin siirtymistään hän toimi Suomenlinnassa, sieltä heidät kuljetettiin Porkkalan evakuointitehtäviin, jossa he nostivat sokerijuurikasta. Yöt nukuttiin paljaalla lattialla lottamantteli peitteenä.

Opinnot

Opintonsa Laila Halme suoritti Kajaanin ja Iisalmen yhteiskouluissa sekä Porvoon naisopistossa ja Krogerupin kansanopistossa Tanskassa, fil. maisteri tutkinnon hän suoritti 1973.

Työura

Sodan jälkeen hän työskenteli uutistoimittajana STT:n Turun toimistossa, Kainuun Sanomissa ja Aamulehdessä, lehdistösihteerinä Suomen Trikoo Oy:ssa sekä tiedotussihteerinä Tampereen Kirjapaino Oy:ssa.

Luottamustoimet

Laila Halme toimi Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä 1976‑1988, kaupunginhallituksessa kuuden vuoden ajan sekä mm. museo‑, kirjasto‑ ja asemakaavalautakunnan jäsenenä. Lisäksi hän toimi Tampereen taideyhdistyksen ja Kansallisten Seniorien kirjallisuuskerhon puheenjohtajana. Kamarineuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin1990.

Kirjallinen toiminta

Hän on kirjoittanut 14 järjestöhistoriikkiä, Aamulehden kolumnistina hän toimi 12 vuoden ajan ja samaan aikaan hän kirjoitti Tammerkoski‑lehteen. Laila Halme on julkaissut lisäksi neljä omakustannekirjaa, joista vuonna 2012 kaksi.

Kirjoituskilpailun voitto Rukajärvellä

Kipinän kirjoittamiseen Laila Halme sai Rukajärvellä, jolloin hän osallistui Rukajärven suunnan lottien kirjoituskilpailuun. Hän voitti kilpailun ensimmäisen palkinnon yhdessä kirjailija Kyllikki Villan ja Helvi Tunkkarin kanssa. Hänen kirjoittamansa runo ”KORVEN RAUHA” julkaistiin Korven Kaiku lehdessä keskiviikkona toukokuun 12. 1943.

Laila (os. Pulkkinen) Halmeen Runo v. 1943, jolla hän voitti lottien kirjoituskilpailun.
Laila (os. Pulkkinen) Halmeen kirjoituskilpailun runo v. 1943 ”KORVEN RAUHA”.
Laila ja poikansa Tapio tutustuvat syntymäpäivälahjakirjaan "Rukajärven luutnantti - Kenttäpostia sotasensuurin takaa".
Laila ja poikansa Tapio tutustuvat syntymäpäivälahjakirjaan ”Rukajärven luutnantti – Kenttäpostia sotasensuurin takaa”.
Rintamaoloja muisteltiin, Laila Halme, Leevi Kuokkanen ja Tenho Tikkanen.
Rintamaoloja muisteltiin, Laila Halme, Leevi Kuokkanen ja Tenho Tikkanen.

Rukajärven suunnan historiayhdistys on haastatellut kamarineuvos Laila Halmeen  helmikuussa 2013. Hänen, samoin kuin hänen ystäviensä, ilmavalvontalottien, Annikki Lehmuksen ja Eeva-Liisa Kumpulaisen videohaastattelut on nähtävissä kokonaisuudessaan Lieksassa Rukajärvikeskuksessa. Haastattelujen yhteydessä  tallennettiin yhdistyksen digiarkistoon poikkeuksellisen arvokas, peräti n. 500 valokuvaa käsittävä kokoelma.

Haastattelu ”Halusimme auttaa Isänmaata”.

Seuraaavassa ote (14:50 min) kamarineuvos Laila Halmeen antamasta haastattelusta ”Suomi pinteessä – Halusimme auttaa Isänmaata”. Koko haastattelun (56 min.) voi nähdä Rukajärvikeskuksessa.

Rukajärvikeskuksessa voi katsoa myös lottien Hilja Lämsän (o.s) Heinosen, Helvi (o.s. Kananen) Lonkilan sekä Salme Sulosen haastattelut.