Jouko Pennasen esitelmä: 100 vuotta Erkki Matilaisen ( 1913 – 1986 ) syntymästä

Talousneuvos, tietokirjailija Jouko Pennanen
Talousneuvos, tietokirjailija Jouko Pennanen esitelmä 31.8.2013. Kuva Leevi Kuokkanen

VAPAUDENRISTIN  RITARIKUNNAN  RITARI

Erkki Matilaisen elämän väliaikatiedot on julkaistu jo vuonna 1947 ilmestyneessä Iisalmen yhteislyseon 50–vuotishistoriassa 1896 – 1946: ”MATILAINEN  Erkki, piirustuksenopettaja, Helsinki. S. 25.4.13 Iisalmessa. Vanh.: ent. junamies August Matilainen ja Anna Sofia Stadig. Opp. I-VIII l. 25 – 34. Keskikoulu 31. Yliopp.34. Valmistunut piirustuksenopettajaksi taideteollisuuskeskuskoulussa 41. Kapteeni. VR 4, VR 4 tlk ja VR3. Puoliso v:sta 44  Eila Rossi. Lapsia yksi.”

100 vuotta sitten syntynyt Erkki Matilainen oli Vapaudenristin ritarikunnan ritari. Hänestä tuli res. vänrikki v. 1935,  luutnantti v. 1940 ja tyk. kapteeni v. 1943.

Scan10485-2-Matilainen Erkki 1943-jpg
Kapteeni Erkki Matilainen

Sirkku Tikkasen  lyseon  historiaan kirjoittamassa luvussa  ”Taideharrastuksista koulumme piirissä” on Erkki Matilaisesta seuraavaa tekstiä: ”Hieman nuorempaa polvea edustavat taiteilijat  ERKKI  MATILAINEN  ja  Niilo Keinonen, jotka molemmat ovat toimineet piirustuksenopettajina. Matilainen on jättänyt opettamisen jatkaakseen vielä opintojaan ja antautuakseen kokonaan uovaan työhön. Hänen töitään on usein ollut näytteillä.”

Lähde: Iisalmen yhteislyseo 1896 – 1946,  kirjoittanut  E. Jylhävaara, Iisalmessa 1947,  Savon Sanomain Kirjapaino Oy, Kuopio 1947.

Iisalmen yhteislyseon kertomuksessa lukuvuodelta 1931 – 1932 näkyy, että VI:n luokan oppilas ERKKI  MATILAINEN  on  klassillisella linjalla opiskellut  fysiikkaa, kemiaa, piirustusta ja  muovailua  sekä  uskontoa, opetus-eli suomenkieltä,  ruotsinkieltä, saksankieltä,  englanninkieltä, latinankieltä, historiaa ja yhteiskuntaoppia, maantietoa, luonnonhistoriaa, matematiikkaa ja voimistelua. Piirustuksessa ja muovailussa on ”piirretty ja väritetty esineryhmiä, täytettyjä eläimiä ja kasveja. Hiilipiirustusta elävän mallin mukaan. Maisemaharjoitelmia. Sommittelua. Taidehistoriaa”. Kertomuksessa sanotaan  poikien  voimistelusta mm., että ”syksyisin ja keväisin on ulkona ahkerasti harjoitettu pesä –ja jalkapalloa sekä yleisurheilua. Talvella on hiihdetty ja pelattu jääpalloa”.

Lähde: Iisalmen yhteislyseo, kertomus lukuvuodelta 1931-1932, Iisalmi 1932,  Oy. Salmettaren Kirjapaino

Erkki Matilaisen opettajista yhteislyseossa kannattaa erityisesti mainita Lapinlahdella vuonna 1891 syntynyt ( 8.10.1891 )  HELMI  MARIA  RIIHIAHO, syntyisin  Tikkanen – hän itsekin Iisalmen yhteislyseon kasvatti – joka oli vuonna 1917  ”suorittanut Yliopiston piirustussalissa prof. EERO JÄRNEFELTILLE  kelpoisuusnäytteet valtion oppikoulujen kaunokirjoituksen, piirustuksen ja muovailun opettajan virkoihin”.

Talvi-ja jatkosodissa  1939-1940 ja 1941-1944 kaatui yhteensä 103 Iisalmen yhteislyseon oppilasta. Erkki Matilaisen opettajia kaatui kaksi; Suomen kielen lehtori  Aino Inkeri Nissinen ( 1900 – 1940 ), Talvisodassa lottana, haavoittui Mantsinsaaren ilmapommituksessa 9.2.1940 ja kuoli 4.3.1940. Yhdysvalloissa syntynyt latinan ja suomen kielen lehtori Jussi – John  Wesley  Kalervo – Salmi ( 1905-1941 ), kapteeni ja komppanianpäällikkö,  kaatui  7.7.1941 Kolvasjärvellä.

MATILAISET  JUNALLA  IISALMEEN

Matilaiset ovat sananmukaisesti junan tuomia; Erkki Matilaisen sisaruksista Kalle ja Jukka syntyivät Mikkelissä, mutta kun rata Iisalmelle valmistui vuonna 1902,  jo kolmas  Matilainen  eli Lauri syntyi Iisalmessa. Junamies August Matilainen  ( 1872 – 1941 ) ja hänen puolisonsa Anna

Sofia Stadigh ( 1867 – 1939 ) saivat kuusi lasta, jotka kaikki syntyivät keisarillisessa Suomessa – Suomen suuriruhtinaskunnassa: Karl August eli Kalle  v. 1899, Johan Adolf eli Jukka eli Jussi v. 1901 Lauri Vilhelm v. 1904, Martti v. 1907, Anna Sofia v. 1910, Erkki v. 1913.

Perheen kuopus Erkki kävi keskikoulun  entisessä  oppikoulurakennuksessa, nykyisellä Iisalmen Raatihuoneella, Pohjolankadun ja Kauppakadun kulmassa – ja lukion nykyisessä lyseossa Haukiniemenkadun ja Päiviönkadun kulmassa ( 1.9.1931 -).

Perhe asui Iisalmen Kangaskylässä eli Kankaalla, osoitteessa Kankaankatu 20, MATILA –nimisessä talossa, jota perhepiiri on kutsunut ”mökiksi”, johon ovat joka tapauksessa kuuluneet huone ja keittiö, pihalla liiteri sekä ”sauna ja aitta, eläinsuojat sioille ja kanoille sekä lehmälle”. Erkki Matilaisen öljyvärimaalaus ”Matilan mökki” on vuodelta 1931. Matilaisen suvun mukaan ”Matilan lasten taiteelliset taipumukset ovat mitä ilmeisimmin Anna –äidin perua. Kädentaidot ja kekseliäisyys tullevat isä –Aukustin puolelta”. ”Mestarien Kankaalla” työskenteli monien alojen ja kädentaitojen ammattilaisia, kuten räätälimestareita, muurarimestareita, suutarimestareita, puuseppämestareita, maalarimestareita, ratamestareita, tiemestareita, seppämestareita, vaakamestareita, kuten myös Erkki Matilainen on heitä listannut ja muistellut. Kankaalta nousivat myös professori Sakari Puurunen ja siitä Hiekkahaudan reunalta professori Edvin Laine. Oma harvinainen ja hieno tarinansa on ”MATILAIS –VELJESTEN” menestys  sekä huippu-urheilijoina että taiteilijoina. Vuonna  1900 syntynyt Oskari Lappalainen ( 1900 – 1999 ) kertoi minulle ( 2.3.1988 ), että ”Matilaisen pojat juoksivat  Kankaalla keskenään”, että ”Matilaiset olivat hirveen mukavia ihmisiä” ja että ”Kalle oli ylävä, Erkki maalaili”.

”MATILAIS – VELJESTEN  AIKAKAUSI”

Iisalmen Visan historiassa kirjoitetaan erityisestä ”Matilais –veljesten aikakaudesta”. Vuonna 1928 oli Kalle Matilainen Amsterdamin kesäolympialaisissa  10 000 metrin juoksussa kahdeksas ( 8. ).  Samassa juoksussa samalla matkalla Paavo Nurmi voitti olympiakultaa ja Ville Ritola hopeaa. Kalle ja Jukka Matilainen edustivat Suomea samoissa Amsterdamin olympialaisissa, Jukan juostessa 400 metrin aidat. Martti Matilainen edusti Suomea  3 000 metrin estejuoksussa sekä Los Angelesin olympialaisissa vuonna 1932 että Berliinin olympialaisissa vuonna 1936, sijoittuen Berliinissä neljänneksi ( 4. ).

7 Matilaisen veljessarja Jussi Erkki Kalle Martti Iisalmen Historia 1930-1969
Valokuva on otettu tähän Iisalmen kaupungin historiateoksesta, johon esitelmässä viitataan. Alkuperäinen kuva on Antti Matilaisen arkistossa.

Erkki Matilainen otteli  10 –ottelussa ( v. 1933 )  yli 6 200  pistettä. Vuonna 1934 hän Suomi – Eesti –maaottelussa juoksi 110 metrin aidat, juosten samana vuonna samalla matkalla ( SM- ) Suomen mestaruus –pronssia.

”MATILAIS – VELJESTEN  PÄIVÄ”

Erkillä, Kallella ja Jukalla oli yhteisnäyttely Iisalmen kaupungin juhlasalissa vuonna 1960, jolloin esillä oli öljyväri –ja vesiväritöitä sekä veistoksia. Iisalmen Sanomat kirjoitti, kuinka ”taiteilija-urheilijaveljesten ketterät hahmot sujakehtelivat yleisön seassa” ja kirjoitettiin ”Matilais –veljesten päivästä” ja taiteilijaveljeksille ominaisesta herttaisesta huumorista”. Veljesten yhteisnäyttelyperinne on sittemmin jatkunut Erkki ja Eila Matilaisen tyttärien Anun, Leenan ja Eevin yhteisnäyttelyissä, esimerkkinä ”Kolme sisarta” –yhteisnäyttely  Helsingissä,  Galleria Tokoissa, vuonna 1994, mistä Ilta-Sanomat kirjoitti ( 17.11.1994 ) seuraavasti: ”Kuvanveistäjä, graafikko ja tekstiilitaiteilija. Nämä kolme sisarta eivät haikaile vaan tekevät taidetta. Eevi Matilainen kertoo, että ”saimme jo syntyessämme taiteilijageenejä”.

Erkki ja Eila Matilaisen lapset Eevi Matilainen, Anu Matilainen, Leena Airikkala ja Antti Matilainen ovat pyytäneet kertomaan Rukajärvi – seminaarin järjestäjille ja yleisölle parhaat terveisensä sekä sen, että ”he haluavat vaalia isänsä muistoa ja elämäntyötä”.

Erkki Matilaisen syntymän 100 –vuotismuistonäyttelyssä, Iisalmen Ateljee –talossa, Kankaankatu 1D, on esillä Rukajärven rintamalla maalattuja akvarelleja tai öljyväritöitä yhteensä 17 kappaletta, esimerkiksi ”Rukajärvi, uusi korsu 29.10.1942” , ”Rukajärvi, Piipun maastoa” ja ”Rukajärvi,  lumipukuinen sotilas”. Nuoruuden öljyväritöihin ovat tallentuneet  tärkeät paikat  mm. Kangas, Parkatti ja Paloisvuori – ”Parkatin ladot”, ”Paloisvuorella”, ”Syksy Parkatilla”, ”Kevät Parkatilla”, ”Parkatin syyskesää”, ”Matilan mökki”. Esillä on myös ”Kirkko Lieksassa” vuodelta 1945. Iisalmen kulttuurikeskuksen lähellä, Kirkonmäellä, on Pyhän Ristin kirkko, joka on valmistunut vuonna 1934 eli samana vuonna, jolloin Erkki Matilainen kirjoitti ylioppilaaksi viereisestä Iisalmen yhteislyseosta. Kirkon vieressä on Erkki Matilaisen veistämä ”Vaikeiden aikojen  1939 – 1945 muistomerkki”. Koska Kirkonmäen ympäristössä on myös Erkki Matilaisen tyttären kuvanveistäjä Anu Matilaisen taideteoksia, voisimme kutsua Kirkonmäkeä tavallaan myös ”Matilaisten mäeksi”.

RINTAMAUPSEERI

Erkki Matilainen osallistui talvisodassa mm. Uuksun, Kitelän,  Nietjärven ja Pitkärannan taisteluihin. Jatkosodassa hän osallistui  tykkeineen ja tykkimiehineen  mm. Osmanjärven, Virran kapeikon, Pläkkäjän kannaksen, Omelian, Pajarinjärven, Kuollunkijärven kannaksen, Ontrosenvaaran, Pismajoen, Rukajärven, Ontajoen ja Ontajoen aseman taisteluihin.

Scan10453-4-Pismajoki-16-8-41-Kettunen-EM-Saloranta-Rossi-jpg
Hyökkäysvaiheessa Pismajoki 16.8.1941, lähetti Arvo Kettunen, Erkki Matilainen, Saloranta ja Rossi.

Tykkipatterinpäällikkönä ja esimiehenä hän näyttää  palvelleen kenraali Raappanan tapaan, ts. katsoneen miehiään silmiin ”samalta tasolta” – ja siteeratakseni muinaista kiinalaista viisautta, ”johtaneen kuin ei johtaisikaan” – mistä on antanut aidon todistuksensa myös hänen lähettinsä tykkimies Arvo Kettunen muistelmissaan: ”Kun tätä kirjoitan, tulee väkisinkin mieleen, että elämä ja kuolema on sentään kummallista. Minäkin Matilaisen kanssa koimme monta hetkeä sellaista, että olisimme voineet tuhoutua. Ja hän on uinunut jo lopullisella,  havutetulla petillä jo vuodesta -86 lähtien, ja minä taas yhä vaan täällä kirjoittelen mitä milloinkin. Joten: olkoon tämä rivini kunnianteko esimieheni, luutn. Erkki Matilaisen muistolle. Hänen kanssaan ei minulla ollut koskaan vaikeuksia koko hyökkäysvaiheen aikana. Hän oli kuin kuka tahansa meistä.” Ehkäpä paljon hänen reiluudestaan oli peräisin myös urheilukentiltä.

Iisalmelainen tykistönkapteeni Erkki Matilainen ja ”stadin friidu”  Eila Orvokki Rossi vihittiin avioliittoon Suonenjoen kirkossa  24.6.1944. Pariskunnan lapsista Eevi syntyi vuonna 1945, Anu vuonna 1946, Leena vuonna 1953 ja Antti vuonna 1954.

TAIDEMAALARI,  TAIDEPEDAGOGI  JA  KOULUNEUVOS

Erkki Matilainen opiskeli  Taideteollisessa keskuskoulussa sekä taideakatemiassa, valmistuen taideopettajaksi, yliopettajaksi ja ammattitaiteilijaksi. Hän aloitti  heti sodan jälkeen opettajana Lieksan yhteislyseossa 1944 – 1945; sittemmin  hän opetti Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa eli Poikanorssissa kuvaamataidon lehtorina vuosina 1949 – 1976, opettaen myös Suomen Taideakatemian koulussa, Taideteollisessa oppilaitoksessa ja  Opettajakorkeakoulussa.

Taidemaalari Erkki Matilaisen luomiskaudet on nähty myös seuraavasti:

–  Koulu –ja opiskeluvuodet   ( 1930 –luku )

–  Sota-aika ( 1939-1940 ja 1941-1945 , ts. sota, opinnot ja perheen perustaminen )

–  Sotien jälkeinen jälleenrakennuskausi

–  Kokeilujen kausi ( 1960 –luku )

–  Selkeille vesille  ( 1970 –luku )

–  Paluu   ( 1980 –luku )

Erkki Matilainen maalaa teosta tykistön tuliasemassa. Kuvassa oleva tykki on 152 mm:n neuvostoliittolainen modernisoitu raskas haupitsi, joita saatiin sotasaaliiksi yhteensä 109 kpl. Tykin suomalainen mallimerkintä on 152 H 09–30-Skp
Erkki Matilainen maalaa teosta tykistön tuliasemassa. Kuvassa oleva tykki on 152 mm:n neuvostoliittolainen modernisoitu raskas haupitsi, joita saatiin sotasaaliiksi yhteensä 109 kpl. Tykin suomalainen mallimerkintä on 152 H 09–30-Skp

Erkki Matilainen on julkaissut useita kuvaamataidon  oppikirjoja. Hän osallistui Suomen taiteen näyttelyihin Ruotsissa ja Itävallassa ja kansainvälisiin näyttelyihin Saksassa. Tasavallan Presidentti ( Mauno Koivisto ) myönsi Erkki Matilaiselle  kouluneuvoksen arvonimen vuonna 1982.

”ARS  LONGA, VITA BREVIS”

Erkki Matilainen syntyi Iisalmessa 25.4.1913. Hän kuoli Helsingissä 7.2.1986. Puoliso Eila kuoli kesällä 2002. He lepäävät Helsingissä Malmin hautausmaalla. Haudalla on reliefi Erkki Matilaisen omasta taulusta ”Sukupolvet”, sekä hautakivessä, Anu Matilaisen veistämässä  reliefissä , ovat  antiikin kreikkalaisen lääkärin  Hippokrates Kosilaisen ( 460-377  eaa ) latinankieliset sanat ”Ars longa, vita brevis” – ”Taide pitkä – elämä lyhyt”.

”MUISTATKO”…

Erkki Matilaisen  6 –henkinen perhe asui Helsingissä. Talvikaudet asuttiin Helsingissä, kesät vietettiin pääosin Iisalmella ,  Poroveden Pänninsaaressa. Perheen tekstiilitaiteilija Eevi Matilainen on  sanonut asiasta seuraavasti ( Iisalmen Sanomat  28.7.1991 ): ”Iisalmi on minulle kesä Iisalmi on minulle kesä aivan samalla tavalla kuin musiikki on värejä.” Aivan kuin tytär olisi muistellut isänsä sanoja: ”Iisalmi on minulle kesä.”

Kouluneuvos Erkki Matilainen on kirjoittanut: ”MUISTATKO, ettei missään kimaltanut kirkkaammin kuin lapsuuden leikkikentillä, hiekka ollut lämpimämpää kuin hiekkahaudan rinteillä, polku ollut vetävämpi kuin Kankaanmetsässä, vesi välkehtinyt kutsuvammin kuin Makkaralahdella auringon kilossa, kalliolouhos salaperäsempi kuin Poskivuorella. Kai muistat, ettei missään ollut ketterämpää ahventa kuin keväisellä Parkatin purolla…”

Erkki  Matilaisen muistoissa toivotan kaikille Teille hyviä syyspäiviä.

Valokuvat

Antti Matilaisen ja Rukajärven suunnan historiayhdistyksen arkisto.