Tenho Tikkanen: Rukajärven tie kutsuu.

Kerron seuraavassa kokemuksistani Lieksan Rukajärvi-keskuksen opastehtävistä tältä kesältä Vaskiviikkojen ajalta. Päivä keskuksessa ja illat oppaana Rukajärven tiellä. Olen kovin kiitollinen monestakin asiasta. Lieksan Tukipisteen ja Lieksan Matkailuoppaitten uutterat naiset olivat aina valmiita avustamaan kaikessa. 

Viikon aikana kuulin Lieksan Rukajärvi-keskuksessa kaksi hienoa luentoa: ensin 22.7. Raine Narvan multimediaesityksen Muurmannin radan partioretkestä ja 30.7. Antti Rasilon isänsä tarkkoihin sota-aikaisiin muistiinpanoihin perustuvan luennon. Kaksi erinomaista luentokokonaisuutta, mitkä jokaisen Rukajärven suunnan sotahistoriasta kiinnostuneen tulisi päästä kuulemaan. Koskaan en unohda myöskään Jukka-Matti Siivosen erinomaista esitelmää, jonka hän piti jo 2.6.2017 E.J. Raappanan muistoseminaarissa. Iloitsin suuresti kuulemastani.

Raine Narvan esitelmä Lieksan Rukajärvi-keskuksen uusituissa tiloissa 22.7.2017.
Osmo Rasilon esitelmä täytti Lieksan Rukajärvi-keskuksen 30.7.2017. Seuraavaksi esitelmä kuullaan myös Iisalmen Rukajärvi-keskuksessa. Ajankohdasta ilmoitetaan myöhemmin.
Jukka-Matti Siivonen esitelmä 2.6.2017 E.J. Raappanan muistoseminaarissa.

Usein kuvitellaan, että Rukajärven suunnaltakin on kaikki olennainen kaivettu esiin eikä enää ole tarpeen tehdä mitään. Nämä em. luennot jo yksistään paljastavat historiantutkimuksen mielenkiintoisen puolen, että aina tulee esille uutta ja arvokasta tietoa. Meidän ei ole syytä olla huolissamme siitä, mikä on jo tallennettu, vaan meidän on syytä suunnata katseet sinne, mistä löytyy ennen julkaisematonta veteraanitietoa. Perinteen ja historia-aineiston keräystyötä kannattaa jatkaa vielä senkin jälkeen, kun veteraanit itse eivät ole tietoa antamassa.

Jo keväällä ja tietysti Vaskiviikkojen aikana ja viimeksi 6.8. tapasin Lieksan Rukajärvi-keskuksessa uutteria perustunnollisia talkoomiehiä: Heikki Turusen, Risto Kiiskisen, Mauri Kärkkäisen, Mauri Mönkkösen ja Tenho Liimatan. Kaikki nämä ”hiljaiset miehet” ovat aina olleet valmiina auttamaan näissä Rukajärven suunnan asioissa. Yhdistyksemme työ perustuu talkoovoimaan. Nytkin Heikki Turunen tukki keskuksen katon lipputangon juuren vuotokohdan. Riston, Maurin ja Tenhon kanssa korjailtiin näyttelyä ja näyttelypöytiä iltamyöhäiseen saakka ja aamuvarhaisella työtä jatkettiin.

Mielenkiintoinen matka alkuperäiselle Rukajärven tielle

Keskustelut Tenho Liimatan kanssa johtivat alkuperäisessä kunnossa olevalle Rukajärven tielle. Hän kysyi minulta: ”Oletko tietoinen, että Lieksasta löytyy vielä yli kilometrin pätkä lähes alkuperäisessä kunnossa olevaa Rukajärven tietä”? En ollut tietoinen, joten lähdimme välittömästi tutustumaan tuohon minulle tuntemattomaksi jääneeseen kohteeseen. Kävelimme tien ensin päästä päähän ja palattuamme ajoimme siitä vielä puolet 700 metrin matkan autolla. Upea kokemus ja ilman Tenho Liimatan antamaa vihjetietoa tuokin asia olisi jäänyt näkemättä. Samalla reissulla kävimme Tenho Liimatan kanssa tapaamassa Pankajärven alkuperäistä asukasta Ahti Drakea, joka vahvisti omakohtaisesti Rukajärven tien oikaisut jyrkkien mäkien vuoksi. Ahti Drake muistaa Jatkosodan alun tapahtumia. Hänen sukunsa omistaa kahvila ”Puolimatkan”, josta mm. Perttuli puhuu sota-aikana kirjoittamassaan kirjassa. Perttuli käyttää tosin Drake nimestä suomennettua muotoa ”Villa Lohikäärme”. Kerron, että Kev.Os. 2 asettui ennen Jatkosotaa juuri tähän Pankajärven maastoon kesäkuun lopulla 1941 ja pysyi siihen saakka, kunnes ylittivät rajan 7.7.41 klo 19.00 rankkasateessa. Nyt 101-vuotias isäni oli näissä joukoissa.

Tenho Liimatta n. 1,4 km alkuperäisen Rukajärven tien haaran eteläpäässä Tainiovaaran tien risteyksen kohdalla.

Rukajärven tie n. 1,4 km matkalta lähes alkuperäisessä kunnossaan Tainiovaaran tienoilla.
Rukajärven tie n. 1,4 km matkalta lähes alkuperäisessä kunnossaan Tainiovaaran tienoilla.
Tenho Liimatta n. 1,4 km alkuperäisen Rukajärven tien haaran pohjoispäässä.

Myöhemmin puhuin kokemastani Rukajärven tie-asiasta Mauri Mönkköselle, joka tunsi asian paikkakuntalaisena ja hänen tiedossaan oli vielä sekin, että 1960-luvun alussa tien korjauksen yhteydessä virattomaksi jäänyt sodanaikaisen tien jyrkin rinne jäi meiltä vielä näkemättä. Yhdessä mietittiin, miten sodanaikaiset hevosvetoiset tykit vietiin näiden jyrkkien rinteitten läpi rintamalle.

Rukajärven tie alkaa Lieksan rautatieasemalta. Rajalle on matkaa 44 km ja Rukajärvelle 230 km. Rukajärven tie nimettiin käyttöön 2.7.2011 Jukolan motissa pidetyssä kansalaisjuhlassa. Nyt sinne on rakennettiin Jukolan motti -pirtti, joka avattiin 30.11.2014.

Vaskiviikkojen aikana kävin jokaisena iltana Rukajärven tiellä oppaana. Käynti Jukolan motti -pirtillä ja Änäkäisen Salpaetuasema-kohteessa, jossa kunnostimme tänä keväänä 45 m taisteluhautaa kelopuujäljitelmäbetonielementeistä. Luonnollisesti nämä kohteet herättivät kysymyksiä ja ihmetyttivät vieraitamme. Olen kovin kiitollinen Taisto Lehikoiselle betonielementti-ideasta. Hän ohjasi Pielisen Betonin Ilpo Väätäisen puheille saatesanoin, eivät lahoa heti 10-vuoteen, kuten puulle on käynyt jo useita kertoja. Kummallakin miehellä on asenne ja huumorintaju kohdallaan ja oikea pilke silmäkulmassa. Siitä se alkoi. Aluksi Taiston kanssa puhuttiin vain Raappanan majan eli Rukapirtin rakentamisesta Lieksaan, tietysti betonielementeistä. Sekin onnistuu ja niissäkin talkoissa Ilpo Väätäinen lupautui olemaan mukana. Pielisen Betonin Ilpo Väätäisen luokse menimme sitten Tauno Oksasen kanssa.

Rukajärven taistelujen muistomerkki Jotos, Lieksassa. Pystytetty 5.6.1966.
Upea Rukajärven tien kohde ”Kraateri” Puuruun linjalla, mistä avautuu laaja panssariestekivien rivistö.
Upea Rukajärven tien kohde ”Kraateri” Salpaetuasema Puuruun linjalla, mistä avautuu laaja panssariestekivien rivistö.
Jukolan motti -pirtti, suosittu levähdyspaikka.
Änäkäinen keväällä 2017 peruskorjattu taisteluhauta rakennettu kelopuujäljitelmäelementeistä. Takuu 100 vuotta.
Rukajärven tiellä vieraili useita tunnettuja Rukajärven suunnan veteraanien omaisia. Samana päivänä marskin ritari Toivo Korhosen poika Olli perheinen sekä Teuvo Laukkasen poika Matti perheineen. Kultamitalisti Teuvo Laukkanen voitti kaikki Rukajärven mestaruuskilpailut Jatkosodan aikana. Kuvassa Jorma Niskanen puolisoineen sekä Olli Korhonen perheineen sekä Satu Juvonen kunnostetussa Änäkäisen Salpaetuasemassa.
Hattuselkosen muistomerkki. Kivivaaran suunan ensimmäisten uhrit löytyivät muistomerkin takana avautuvasta maastosta. Tarkemmin kuvassa olevasta sähköpylväästä n. 20 m. länteen. Paikka aivan viitan kohdalla 100 m. päässä.

Kerroin Rukajärven tien perinnematkaajille, että Rukajärven tien kohteitten kehittämisessä on kysymyksessä arvostus sodankäynyttä sukupolvea ja myös heidän sodanjälkeistä työtään kohtaan. Kerroin myös, että Perttuli oli Rukajärven tie -idean isä ja että pitkälti hänen ja kenraali Kannisen jalanjälkiä tässä perinnetyössä suunnitelmallisesti edetään. Pahoittelin, ettei Rukajärven suunnan perinnetyön arvostus ole jakamatonta.

Valitettavasti perinnetyön arvostus joskus näkyy vain pyhäpuheissa. Tämän saimme karvaasti kokea hakiessamme tukea komentaja E.J.Raappanan muistoseminaaria, Lieksan Rukajärvikeskuksen uusittujen tilojen avajaisia ja laajaa luentosarjaa varten. Emme saaneet euroakaan Suomi 100-vuotishankkeelle myönnetyistä valtion varoista.

Komentaja Raappanan, kunnioitetun Rukajärven tie-idean isän, Pentti Perttulin ja myös kaikkien Rukajärven suunnan miesten ja naisten työ unohdettiin tällä tavalla kokonaan. Onneksi on paljon ihmisiä, jotka ymmärtävät perinnetyön arvon ja ovat myös valmiit tekemään työtä asian hyväksi.

—Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlajuna saapui aikataulussa Lieksaan.

Kesäkuun alun Lieksan E.J. Raappanan muistoseminaari-juhlaan saavuttiin höyryjunalla ”Suomen itsenäisyyden juhlajunalla.” Se oli onneksi tyhjä tyhjänpuhujista. Tuskinpa heillä olisi mitään juhlan aiheita, ellei maallamme olisi ollut pistää likoon tarpeen tullen tosimiehiä, herrasmiehiä, joiden selkäranka ja hermot kestivät sotien kovan koetuksen. En anna arvoa pyhäpuheille, ja vähiten arvostan ihmisiä, jotka lupauksistaan huolimatta jättävät hoitamatta heille uskotut tehtävät.

Mainittakoon, että Rukajärven tie on maassamme ainut auktorisoitu Jatkosodan sotahistoriallinen tie. Ainut Talvisodan tie on Raatteentie. Molemmat ovat arvostettuja Via Karelia reitin sotahistoriakohteita maassamme.

Kesäisiä Rukajärven tien matkoja en olisi tehnyt eivätkä tuhannet muutkaan, elleivät veteraanit Ermei Kanninen ja Pentti Perttuli olisi nousseet 6.9.2008 barrikaadille puolustamaan kunnioittamansa komentajan E.J. Raappanan Rukajärven suunta nimen alla tapahtuvaa perinteen keräystyön jatkamista. Mikäli nämä miehet eivät olisi toimineet komentajansa ohjeen mukaisesti, olisi Rukajärven tie nimeämättä, tien opasteet pystyttämättä, Rukajärvi-keskukset perustamatta, Jukolan Motti -pirtti rakentamatta ja Änäkäisen taisteluhauta korjaamatta, useat seminaaritilaisuudet ja valokuvanäyttelyt järjestämättä sekä monet teokset julkaisematta. Merkittävin työ on kuitenkin Rukajärvi-keskusten myötä tehty perinnetyön keräyksen ja taltioinnin alalla. Näin Rukajärven suunnan historiayhdistys jatkaa sääntöjensä mukaan veteraanien vuonna 1986 perustaman Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnan tuloksekasta työtä. Vahvistaakseen perinnetyötä yhdistys järjestää E.J. Raappanan, Ermei Kannisen ja Pentti Perttulin syntymäpäivinä vuosittain muistoseminaarit vuorotellen hallinnoimissaan kahdessa Rukajärvi-keskuksessa.

Näissä mietteissä liikuin nostalgisin tuntein kuluvana kesänä Rukajärven tiellä. Komentaja E.J. Raappana ei turhaan puhunut aseveljilleen Repolassa 20.9.1944 järjestetyssä jäähyväisparaatissa. Laskiessamme Joensuussa 2.6.2017 E. J. Raappanan haudalle seppeleen, lainasimme komentajan puhetta ja kirjasimme seppeleen nauhalle: ”Minä uskallan toivoa, että säilytätte saman kunniakkaan nimen, jonka joukkomme täällä ovat saavuttaneet.” Kahdelle muulle nauhalle tuli teksti: * Kunnioitetun Rukajärven suunnan komentajan E.J. Raappanan muistoa kunnioittaen.  *Rukajärven suunnan veteraaniveljet, Rukajärven suunnan historiikkitoimikunta, Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Seppele E. J. Raappanan haudalla 2.06.2017.
Aila Elo, Esko Lehto, Tauno Oksanen ja Asko Saarelainen Raappana-puiston muistomerkillä 2.6.2017

Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnan ja sen työtä jatkavan historiayhdistyksen jäsenten tähänastisen toiminnan työntulosten toivoisi rohkaisevan entistäkin laajempien joukkojen mukaantuloa mielenkiintoisen perinnetyön pariin. Olemme kiitollisia Iisalmen ja Lieksan Rukajävi-keskusten runsaasta käytöstä. Meitä ilahduttaa Rukajärven tien kohteitten saama suuri mielenkiinto.

 

Tenho Tikkanen, puheenjohtaja

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Linkki: E.J. Raappanan puhe 20.9.1944 TÄÄLTÄ:

Linkki: Ermei Kanninen puhe 6.9.2009 ”Kaikki alkoi Kajaanista” TÄÄLTÄ: