Haapaniemen Matkailun ja historiayhdistyksen edustajat kävivät tapaamassa Iisalmen kaupunginjohtoa ja kertoivat suunnitelmistaan keskuksen avaamiseksi.
Keskuksen toiminnan käynnistää opaskoulutus. Oppaat lähtevät Lieksan keskukseen opintomatkalle heti tammikuun puolivälin jälkeen. Kurssin johtajana toimii Risto Pehkonen.
Hyvähenkisessä keskustelussa hankkeen toivottiin kasvattavan alueen matkailijamääriä ja edistävän alueen työllisyyttä. Todettiin, että Rukajärvikeskus yhdessä Evakkokeskuksen ja Koljonvirran alueen Juhani Ahon museon, Iisalmen museon ja Suomen sodan kohteitten kanssa muodostaa poikkeuksellisen kokemuspaketin vaativallekin kulttuurimatkailijalle.
Iisalmen historiakohteista Koljonvirta heilutteli Suomen kohtaloita jo kerran ja Rukajärven suunnan taistelujen erikoisuudet tunnetaan. Se oli ainut rintamalinja, Mustalta mereltä Jäämerelle, joka piti hyökkäysvaiheen asemansa sodan loppuun asti. Juuri tällaisia erikoisuuksia oikein kuvaamalla saavutetaan kansainvälistä merkittävää kiinnostusta, eritoten kun paikka on aivan valtaväylän ulottuvilla. Jatkosodan aselevosta Suomen ja neuvostoarmeijan välillä tulee kuluneeksi tänä vuonna 70 vuotta.
Iisalmen edullinen sijainti Suomen selvästi vilkkaimman matkailijareitin eli viitostien varrella ja Ouluntien risteyksessä antaa ohikulkevan liikennevirran ohjaamiseksi Iisalmen matkailukohteisiin hyvät edellytykset.
Neuvottelussa pidettiinkin hyvin tärkeänä, että tienvarsiopasteet tulisikin asentaa mahdollisimman pian keskeisimmille liikenneväylille.
Rukajärvikeskusten toivotaan nostavan esille Rukajärven suunnan joukkojen historiatietoa entistäkin laajemmin, jota keskuksiin kerätään ja jota siellä esitellään.
Neuvottelutilaisuudessa historiayhdistys kertoi myös tulevasta Lieksan veteraanijuhlasta ja siihen liittyvistä valmisteluista. Veteraanijunan vierailu Ylä-Savossa ja Iisalmella virittikin varsin vilkkaan ja monipuolisen keskustelun ja hankkeen toteuttamiseksi syntyi useita hyviä ehdotuksia.
Kaupunginjohdon mielestä höyryjuna pitäisi saada liikennöimään Ylä-Savoon useamminkin kuin vain veteraanijuhlan aikoihin.
Mottitalkoot avuksi
Seurahuoneen markkinointipäällikön Sanna-Riikka Nissisen mielestä höyryveturin toiminta veteraanijuhlaa varten tulisi varmistaa suoritettavilla ”mottitalkoilla” ja näin saadut halot lahjoitettaisiin höyryveturiyrittäjälle, jonka tiedetään toimivan hyvin pitkälle yleishyödyllisessä tarkoituksessa. Junayrittäjä kouluttaa tulevia junankuljettajia ja pitää samalla perinnettä yllä. Neuvottelussa esitystä pidettiin erittäin onnistuneena, koska ”mottitalkoita” järjestettiin sota-aikanakin. Samalla nähtiin, että näin maakunta osallistuisi yhteistuumin oman alueensa kehittämiseen.
Kotirintama osallistui mottitalkoisiin
Kotirintama osallistui moniin sodanajan huoltotehtäviin. Mottitalkoot koskettivat koko väestöä ja sodan nuoret muistavat mottitalkoovelvoitteena tekemänsä työn. Rintamamiehet tekivät motteja ns. vapaa-aikanaan.
Myös eduskunta osallistui mottitalkoisiin Helsingin Puistolassa. Yhdistyksen hallitus käsittelee piakkoin Sanna-Riikka Nissisen ehdotusta mottitalkoiden järjestämisestä. Näin voivat kaikki osallistua juhlan onnistumiseen ja ilmaista kunnianosoituksensa koko veteraanisukupolvea kohtaan.
Erinomainen idea, kymmenen pistettä.