Tilaisuuden aluksi vietettiin hiljainen hetki lähes 103-vuotiaan Rukajärven veteraani Matti Kärkkäisen  (15.11.1916-15.9.2019) muistolle. Matti Kärkkäinen vieraili vuosittain veteraaniveljensä Tauno Tikkasen (s.10.3.1916) rakentamalla ”Kivivaaraksi” nimetyllä perinnepolulla. Täällä tehtiin lukuisat Matti Kärkkäisen videohaastattelut.

Hiljaisen hetken jälkeen Rukajärven suunnan historiayhdistys ry:n puheenjohtajana vuosina 2009 – 2019 toiminut Tenho Tikkanen muisteli yhdistyksen perustamiseen liittyviä tapahtumia, josta puheesta julkaisemme seuraavassa otteen:

”Kivivaaran” perinnepolun vihki käyttöön kotiseutuneuvos Lauri Winberg jo 18.6.2009. Juuri tuona päivänä ”Kivivaaran” perinnepolulle oli pystytetty opastaulu. Opastaulussa tuotiin esille valokuvia Rukajärven rintaman puhdetöistä ja rintamataiteesta. Sota oli muutakin kuin sotimista. Veteraanien mielestä huumori ja tarinan kerronta kuului olennaisena osana rintamalle. Tarinointi onnistuu erinomaisesti täällä Kivivaaran leirinuotiolla, kodalla, rauhallisissa ympäristössä. Täällä perinnepolulla ovat vierailleet monet Rukajärven veteraanit Paavo Lonkila, Toimi Lukkarinen, Maunu Kankaanpää, Olavi Tiittanen, Matti Kärkkäinen, Toimi Marin, Tapio Kärkkäinen ja monet muut mm. kaupunginjohtajat  jne. Myös nuorempi ikäluokka on halunnut kuulla veteraanin itsensä kerrontaa. Täällä on tehty suuri määrä yhdistyksemme veteraanihaastatteluista. Nämä kaikki haastattelut on taltioitu Rukajärven suunnan historiayhdistyksen arkistoon.

Vähää aikaisemmin Kivivaaran perinnepolun 18.6.2009 vihkimistä Rukajärven suunnan historiikkitoimikunta oli avannut Iisalmen kulttuurikeskuksessa Rukajärven rintaman taideteoksia esittelevän valokuvanäyttelyn. Siihen tutustui n. 21.000 vierasta. Näyttely avattiin 27.4.2009 Iisalmessa järjestetyn kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan yhteydessä. Näyttelyä varten julkaistiin 72-sivuinen näyttelyesite.

Rukajärven rintaman taidetta näyttely siirtyi Iisalmen kulttuurikeskuksesta ensin Marskin Majalle Lopelle, sieltä Kiuruveden kulttuurikeskukseen 13.3.2010, minkä jälkeen se oli esillä ensin Pielaveden kirjaston tiloissa, ja sieltä näyttely siirtyi Lieksan kirjastoon v. 2011, ja edelleen Lappajärvelle Kylpylä-Kivitippuun v. 2012 ja sieltä Lieksan Rukajärvi-keskuksessa näyttely on ollut esillä vuodesta 2014 alkaen. Rukajärven rintaman taidetta näyttelyn on nähnyt tähän mennessä n. 50.000 näyttelyvierasta.

Vuosina 2005 – 2009 historiikkitoimikunta jatkoi vuonna 1987 aloittamaansa sotahistoria-aineiston keräystyötä ja 19.9.2009 perustettu Rukajärven suunnan historiayhdistyksen perustaminen loi perustan todella tuloksekkaalle sotahistoriatyölle.

Antti Haapalainen on yhdessä Reijo Pulkkisen kanssa tehnyt mittavan työn Rukajärven rintaman kenttävartio-puolustuslinjan selvittämiseksi. Tässä Haapalainen ja veteraani kävivät läpi Peukaloniemen tukikohtaa. Veteraani Tauno Tikkaselle siellä tuli aselepo, Antti ja Reijo ovat saaneet nyt todistettavasti selvitettyksi A. Majewskin kaatumispaikan (kaatui 10.10.1942) 10 metrin tarkkuudella. Antti Haapalainen halusi kuulla veteraanilta itseltään tietoa Muurmannin radan tammikuun 1942 partioretkestä sekä Tahkokosken taisteluista elokuussa 1944 sekä myös viimeisestä taistelusta 16.8.1944, missä komppanianpäällikkö Seppo Hänninen kaatui. Antero Huttunen taltioi veteraanin ja Antin keskustelut.

Kun toimeen tartutaan.

Rukajärven suunta tunnetaan erityisesti veteraanin käynnistämästä tuloksekkaasta sotahistoriatyöstä. Rukajärven suunnan historiayhdistyksen perustaminen on myöntävä vastaus kahden valistuneen veteraanin Pentti Perttulin ja Ermei Kannisen esittämiin vaatimuksiin jatkaa Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnan v. 1987 aloittamaa sotahistoriatyötä.

Rukajärven suunnan historiayhdistyksen 10 vuotta kestäneen sotahistoriatyön tuloksia voidaan tarkastella vastaamalla pariin kysymykseen. Ensiksikin, mitä on saatu aikaan tai vaihtoehtoisesti vastaamalla kysymykseen, mitä olisi jäänyt tekemättä, mikäli Rukajärven suunnan historiayhdistystä ei olisi perustettu. Vastaan itse esittämiini kysymyksiin:

1) Yhdistyksemme jatkoi Rukajärven rintaman sotahistoria-aineiston keräystyötä, mikä on merkittävin saavutus, 2) Lisäksi Rukajärvi-keskuksia on perustettu Iisalmeen ja Lieksaan sekä Rukajärven tie on nimetty ja sen palvelutasoa on parannettu monin tavoin, mm. Jukolan Motti -pirtti ja Änäkäisen Salpaetuasemaa on rakennettu, 3) Rukajärven suunnan sotahistoria-aineistoa on kasassa todella suuri määrä, 4) Valokuvia yli 20.000 kappaletta, 5) Veteraaneja on haastateltu, 6) Olemme julkaisseet parikymmentä teosta ja paljon muuta.

Työ ei ole ollut kovin helppoa, mutta kukaan ei voi enää väittää, etteikö tuloksia ole syntynyt. Lähes kaikki tämä olisi jäänyt tekemättä, ellei yhdistystämme olisi perustettu ja näiden kahden veteraanin Perttulin ja Kannisen johdolla olisi käännetty kokka kohti tuulta. Hyvin perustein voi sanoa, että aivan viimeisellä hetkellä, juuri siinä vaiheessa, kun veteraanisukupolven kunto mahdollisti aktiivisen keräystyön.

Mikäli Rukajärven suunnan historiayhdistys ry:tä ei olisi perustettu se olisi merkinnyt mittaamatonta vahinkoa sotahistoriatyön alalla. Veteraanihaastattelut olisi menetetty lopullisesti ja tätä menetystä ei voida mitata millään tavoin rahassa.

Eräs asia on syytä mainita. Rukajärven suunnan historiayhdistys ry omistaa keskellä Lieksan kaupunkikeskusta kiinteistön, mikä käsittää n. 0,7 ha:n tontin ja n. 400 km²:n näyttelytilan sekä näyttelyä varten mittavan määrän kerättyä sotahistoria-aineistoa. Yhdistys ei ole saanut säätiöltä eikä yhteiskunnalta yhtään euroa tukea, mutta se ei ole silti estänyt mittavaa toimintaa. Tukea on saatu kyllä Rukajärven tien kohteitten kehittämiseen ja viimeisinä vuosina Lieksan kaupungilta toiminta-avustusta,  siitä esitämme parhaat kiitoksemme, mutta tukea ei ole saatu Rukajärvi-keskusten hankintaa eikä sen näyttelyitten kehittämistä varten. Hakemuksia on tehty eri tahoille, mutta turhaan. Virhe voidaan jatkossa paikata. Yhdistyksen toiminta osoittaa luotettavalla tavalla sen, että se omalta osaltaan olisi merkittävällä tavalla tukemassa tämän luonnonkauniin Pielisen-Karjalan matkailuelinkeinoa Rukajärvi-keskustensa kautta ja tuo siltä osin elinvoimaa alueen matkailuelinkeinolle ja samalla kohentaa myös  koko Suomen matkailua.

Monesti unohtuu lausua sana KIITOS. Yhdistyksen monet jäsenet ovat uutteroineet monella tavalla. Yhdistyksen nettisivujen alustan on luonut monitaitoinen uuttera mies, hänen nimensä on Isto Turpeinen. Nettisivut ovat kaikkien käytössä. Esitämme parhaat kiitoksemme Istolle.

Seuraavassa eräitä Rukajärven suunnan historiayhdistyksen 10-vuotistaivalta kuvaavia juttuja yhdistyksen nettisivuilta:

*Kaikki alkoi Kajaanista 2008 Ermei Kanninen (TÄÄLTÄ):

*Pentti Perttuli Rukajärvisuunnan historiikki esittely (TÄÄLTÄ)

*Ermei Kannisen puhe:  RSHY Perustava kokous Marskin Maja 19 9 2009 Ermei Kanninen (TÄÄLTÄ):

*Kenraaliluutnantti Ermei Kanninen 1.7.2013, Lieksan Rukajärvi-keskusken avajaiset (TÄÄLTÄ):

*Rukajärvi-keskus Tiittanen Olavi 1.7.2013 avajaiset (TÄÄLTÄ).

*Tenho Tikkanen RSHYry:n vuosikokouksessa 23.3.2019 (TÄÄLTÄ).

*Rukajärven suunnan kenttävartiot, Antti Haapalainen (TÄÄLTÄ)

*Kiitos Teille Veteraanit, Selene Rossi (TÄÄLTÄ).