Kiuruveden Rukajärvi-keskus avattiin 13.3.2026 juhlavassa tilaisuudessa Talvisodan päättymisen muistopäivänä. Yli sata vierasta kokoontui kunnioittamaan veteraanien perintöä, kuulemaan juhlaesitelmän sekä todistamaan keskuksen paluuta tärkeäksi muistamisen ja historian tallentamisen paikaksi.
Tilaisuus järjestettiin Talvisodan päättymisen muistopäivänä, joka on samalla myös Rukajärven suunnan historiayhdistyksen perustajajäsenen veteraani Pentti Perttulin syntymäpäivä. Päivää on jo usean vuoden ajan vietetty Perttulin muistoseminaarina.
Hiljainen hetki veteraani Väinö Sammalkankaan muistolle
Tilaisuuden aluksi vietettiin hiljainen hetki 10.3.2026 menehtyneen 102-vuotiaan Rukajärven veteraanin Väinö Sammalkankaan muistolle.
Yhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen kertoi tavanneensa Sammalkankaan ja muisteli hänen olleen paitsi todellinen rauhan mies niin myös poikkeuksellisen lahjakas runoilija. Muistoksi hän lausui katkelman veteraanin kirjoittamasta runosta:
“Vapautta vaalikaamme,
kansallamme kaunis maa.
Rauhassa jos elää saamme –
aarteemme on Isänmaa.”
Ylä-Savon ja lähikuntien vahva tuki
Puheenjohtaja Tikkanen iloitsi siitä, että tilaisuuteen oli saapunut useiden ympäristökuntien edustajia. Paikalla olivat muun muassa
- Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Kauppinen
- Sonkajärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ilpo Kärkkäinen
- Vieremän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Heiskanen
Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Kauppinen.
Sokajärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ilpo Kärkkäinen.
Vieremän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Heiskanen.
Pielaveden valtuuston puheenjohtaja Pentti Virolainen ja Pyhäjärven valtuuston puheenjohtaja Jukka Tikanmäki lähettivät tilaisuuteen kirjalliset tervehdyksensä.
Tikkanen totesi ilokseen, että Rukajärvi-keskus koetaan tärkeäksi paitsi Ylä-Savossa myös laajemmin Pielisen Karjalassa ja Kainuussa, joista oli saapunut tilaisuuteen vieraita, joille hän esitti kiitoksensa samoin kuin lehdistölle, Kiuruvesi Lehdelle, Iisalmen Sanomille sekä Radio Sandelsille, joka lähetti koko seminaanin jälleen kerran suorana lähetyksenä. Vaikka asia ei ollut yleisesti tiedossa palautetta tuli runsaasti ympäri maata.
Radio Sandelsin toimittajat Reijo Glad ja Susanna Kvick työssään. Kuva Maarit Äyhynmäki.
Keskuksen vihkiminen
Rukajärvi-keskuksen vihki käyttöön Kiuruveden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Siponen. Hän kiitti historiayhdistystä sitkeästä historiatyöstä ja totesi tämän työn varmistavan sen, “etteivät muistot himmene koskaan.”
Kiuruveden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Siponen esitti Kiuruveden kaupungin tervehdyksen ja tämän jälkeen julisti keskuksen avatuksi.
Tilaisuuteen toivat tervehdyksensä myös
- Kiuruveden seurakunnan kirkkoherra Kimmo Kivelä
- Kiuruveden kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Ari Kärkkäinen
- Kiuruveden Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Arja Kärkkäinen
- Hotelli Wallenhovin toimitusjohtaja Timo Marjoniemen puhe.
Kiuruveden kirkkoherra Kimmo Kivelä.
Kiuruveden kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Ari Kärkkäinen.
Lottaperinneyhdistys on Rukajärvi-keskuksen tärkeä yhteistyökumppani, ja keskuksessa on myös laaja lottaperinteen näyttelyosasto.
Kotiseutuneuvos Winberg ja musiikkiesitykset
Tilaisuuden ensimmäisen juhlapuheen piti entinen Kiuruveden kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja, kotiseutuneuvos Lauri Winberg, joka tunnettuun tapaansa yhdisti laajan historiatietonsa ja lämminhenkisen huumorin.
Kotiseutuneuvos Lauri Winberg: ”Rukajärven suunnan historiayuhdistyksen historiatyö on parasta kotiseututyötä, se on samalla pyyteetöntä yhteistä työtä kotiseudun hyväksi.”
Winbergin esitykseen liittyi musiikkiesitys, jonka esitti hänen entinen oppilaansa Ilpo Kärkkäinen, vuoden 1991 Kultainen harmonikka -voittaja.
Tilaisuudessa esiintyivät myös muusikot Taito Kainulainen ja Raimo Jokisalmi.
Taito Kainulainen ja Raimo Jokisalmi.
Pekka Visurin juhlaesitelmä
Kahvitauon jälkeen tilaisuuden juhlaesitelmän piti tri Pekka Visuri.
Esitelmän aiheena oli: “Suomen talvisota 1939–1940 ja Ukrainan sota 2014–2026 – mitä uutta tiedetään?”
Kaksituntinen esitelmä herätti yleisössä suurta kiinnostusta ja tarjosi laajan katsauksen sodan historian ja nykyajan turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin.
Kiuruveden Lottaperinneyhdistyksen tervehdys (julkaistaan kokonaisuudessaan)
Tuon terveiset Kiuruveden lottaperinneväeltä. Meillä on vielä elossa yksi lotta ja 13 pikkulottaa. Lotta Aura Tenhunen täytti tällä viikolla 100 vuotta.
Kiitos Rukajärven suunnan historiayhdistykselle ja Tenho Tikkaselle tukijoukkoineen siitä, että olemme saaneet olla mukana rakentamassa tätä näyttelyä lottien osalta. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin.
Avajaislahjaksi annamme lupauksen – kuten lotat aikoinaan – että tuemme teitä ja teemme työtä siellä missä ja milloin tarvitaan.
Lopuksi luen katkelman kirjastamme “Silmä kirkas, sydän puhdas, harmaa puku yllä”, jossa lotat ja pikkulotat kertovat tarinansa.
Katkelma Helga Tenhusen kertomuksesta:
”Jälkeenpäin ajateltuna sodan keskellä auttoi jaksamaan yhdessä laulaminen.
Se toi toivoa ja kevennystä arkeen.
Ihmisen yläpuolella on suuri ja korkein, se on Jumala, ja se on ainoa turva.
Vaikka joutuisi minkälaisen hirveyden syövereihin, hän auttaa.
Tämän isäni aikoinaan totesi ja tämän hän jätti perintönään.”
Arja Kärkkäinen
puheenjohtaja
Kiuruveden Lottaperinneyhdistys ry
Pielaveden kunnan tervehdys (julkaistaan kokonaisuudessaan)
Pentti Virolainen ”Arvoisat läsnäolijat, hyvät ystävät,
Kiitän mahdollisuudesta lähettää tervehdykseni tähän tärkeään tilaisuuteen. Olisin mielelläni ollut paikalla, mutta estyneenä haluan välittää arvostukseni ja lämpimät onnentoivotukseni Rukajärvi-keskuksen uudelleenavaamisen johdosta.
Vesivahingon jälkeinen jälleenrakentaminen on osoitus siitä sitkeydestä ja peräänantamattomuudesta, joka on kantanut suomalaisia kautta historian. On hienoa, että tämä työ on nyt saatu päätökseen ja että Rukajärvi-keskus voi jälleen palvella tehtävässään – muistuttaa, opettaa ja syventää ymmärrystämme menneistä tapahtumista, ajankuvasta, jossa silloin elettiin, karussa sota-ajassa.
Rukajärvi-keskus tuo näkyväksi sen perinnetyön, jota ilman moni tärkeä tarina ja kokemus uhkaisi ajan myötä hämärtyä. Tämä työ, jota täällä tehdään, on arvokasta koko Ylä-Savon seudulle – ja koko Suomelle. Me kaikki yhdessä kannamme vastuun siitä, että menneiden sukupolvien kokemukset ja uhraukset eivät katoa.
Sotiemme sukupolvi jätti meille enemmän kuin muiston sodasta.
Se jätti meille itsenäisen, vapaan maan.
Se jätti meille vastuun.
Vastuun siitä, että puolustamme rauhaa.
Vastuun siitä, että pidämme huolta tästä maasta – toisistamme.
Ja vastuun siitä, että muistamme heidän uhrauksensa.
Rukajärvi-keskus muistuttaa siitä, että historia ei ole vain menneisyyttä – se on osa meitä ja velvoittaa meitä. Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat tehneet töitä keskuksen eteen, sen jälleenrakentamisessa ja sen toiminnan ylläpitämisessä. Teette arvokasta työtä.
Toivotan Rukajärvi-keskukselle menestystä, ja arvokasta jatkoa perinnetyölle, jonka tärkeyttä ei voi liikaa korostaa.
Lämpimin terveisin,
Pentti Virolainen – Pielaveden kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Muisto veteraani Pentti Perttulista
Rukajärven suunnan historiayhdistys julkaisi tilaisuuden yhteydessä myös kuvan, jossa seurakuntapappi Hannele Lehtinen sytyttää kynttilän veteraani Pentti Perttulin haudalle Säkylän hautausmaalla.
Lehtinen toimi aikanaan Uudenkaupungin seurakunnan pastorina ja vieraili usein Laitilan Onnelan hoitokodissa, jossa Perttuli vietti viimeiset vuotensa. Myös myöhemmin hän on muistanut veteraania Uudenkaupungin vierailujensa yhteydessä.
Ele kertoo kunnioituksesta ja siitä, kuinka veteraanien muistot elävät myös niiden ihmisten sydämissä, jotka ovat heidät työssään kohdanneet.
Muistot elävät – pastori Hannele Lehtinen Pentti Perttulin haudalla
Rukajärven suunnan historiayhdistyksen perustajajäsen, veteraani Pentti Perttuli (13.3.1916–23.5.2017) vietti viimeiset vuotensa Laitilan Veljeskodin yhteydessä olleessa Onnelan hoitokodissa. Tuona aikana hänen luonaan vieraili usein seurakuntapastori Hannele Lehtinen, jonka vastuualueena Laitilan seurakunnassa oli diakonia sekä vanhus- ja sairaalatyö.
Pentti Perttuli oli yksi niistä veteraaneista, joiden muistot ja kokemukset muodostavat merkittävän osan Rukajärven suunnan historiatyötä. Kiuruveden Rukajärvi-keskuksessa, juuri siinä paikassa missä hänen muistoseminaarinsa nyt järjestetään, koottiin aikoinaan osa laajasta veteraanien haastatteluaineistosta. Tämä aineisto käsittää yli 12 000 sivua veteraanien kertomuksia, jotka ovat korvaamaton osa maamme sotahistorian tallentamista.
Hannele Lehtinen muutti syksyllä 2013 Kanta-Hämeeseen hoitamaan Riihimäen seurakunnan kappalaisen ja sairaalapapin virkaa, josta siirtyi eläkkeelle vuonna 2020.
Yhteys Vakka-Suomeen on jatkunut ja Uudenkaupungin – Laitilan seudulla käydessään hän on säännöllisesti pysähtynyt myös Säkylän hautausmaalle, missä Pentti Perttuli lepää.
Maaliskuun 6. päivänä 2026 Hannele Lehtinen pysähtyi Pentti Perttulin haudalle sytyttämään kynttilän. Ele on osoitus hyvistä käytöstavoista, ele on pieni, mutta kertoo paljon siitä kunnioituksesta, jota veteraanin vuosien takainen kohtaaminen ja elämäntyö yhä herättää.
Pentti Perttuli haudattiin Säkylän hautausmaalle 8.6.2017. Hänen muistonsa elää läheisten, aseveljien ja kotiseutu- sekä veteraanityötä jatkavien keskuudessa.
Pentti Perttulin elämäntyö muistuttaa meitä siitä, että historia ei synny vain kirjoista, vaan ihmisistä. Kun heidän muistonsa tallennetaan ja niitä vaalitaan, siirtyy samalla myös vastuu – pitää huolta siitä, että menneisyyden kokemukset ohjaavat tulevien sukupolvien ja kansakunnan tietä.
“Sata vuotta muistia – yksi yhteinen tulevaisuus.”
Juhlavieraat ovat poistuneet. Talkooporukka kokoontui muistlemaan kiitollisin mielin. Kuvassa vasemmalta Eero Kärkkäinen, Kaija Räihä, Arja Kärkkäinen, Maarit Äyhunmäki, Pekka Tenhunen, Heikki ja Tenho Tikkanen. Kuva Antero Huttunen.
Kiia Pasanen – porukan monitoimi – huolehti kassasta ja tietotekniikasta. Kuva Maarit Äyhynmäki.
Lahjoitukset:
Rukajärvi-keskukselle lahjoitettiin useita kirjoja, kukkasia sekä Vieremän kellopuoti lahjoitti sinivalkoiset led-kynttilät, joita riitti jokaiselle kymmenelle pöydälle. Kynttilän jalkaan on kaiverrettu Rukajärven rintamatunnus ja kynttilä jalkoineen tulee piakkoin yleiseen myyntiin, jota voi jokainen hankkia Rukajärvi-keskuksista.
Veteraanijäsenemme kiittävät.