Kuopion pääkirjastossa järjestettiin seminaarityyppinen tilaisuus, jossa kerrottiin sotahistorian perinnetyöstä ja samalla esiteltiin yhdistyksen tuoreimpia kirjoja ja hankkeita. Kuopion tilaisuuden järjestelyistä vastasivat Antti Haapalainen. Esitelmätilaisuuteen oli saapunut runsaat 65 kuulijaa.

Tilaisuudessa luovutettiin Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahastolle uusin kirja RAAPPANAN NYRKKI sekä yhdistyksen standaari, jotka vastaanotti säätiön asiamies lehtori Antti Meurman.

Yhdistyksen puheenjohtaja avasi tilaisuuden, missä hän esitteli yhdistyksen toimintaa ja perinnetyön merkitystä. Puheessaan hän kiitti työhön osallistuneita ja sitä tukeneita.

Raappanan nyrkki kirjan julkaisutoimikunnan puheenjohtaja Ari Komulainen kertoi aineiston keräystyöstä, missä koottiin ensin liki 4000 sivun nidottu materiaali, teosta varten sekä samalla tehtiin dokumenttielokuva Kev.Os.2:n taistelujentiestä.

Joukko-osasto historiateoksen kirjoittaja rajakapteeni Tauno Oksanen esitteli teoksen, jossa tulivat esille keskeisimmät taistelut ja taistelutien eteneminen.

Antti Haapalainen koonnut perustietoa useilta osa-alueilta. Tutkimustensa yhteydessä hän on selvittänyt kenttävartiopuolustuslinjan, koonnut siitä laajan tiedoston ja nyt siinä sivussa paikannimistön, josta hän yhdessä yhdistyksemme jäsenen Jari Kärkkäisen kanssa kokosi ja käänsi Rukajärven suunnan taistelualueen paikannimistön. Haapalainen esitteli karttakirjan ja samalla selvitti miten sitä voi jokainen hyödyntää tutkimustöissään.

Kirja on tärkeä apuväline jokaiselle, joka haluaa päästä syvemmälle ja tutkia omaistensa liikkeitä Rukajärven suunnan taistelujen aikana. Kirjan avulla löytyvät helposti alkuperäiset paikat, sota-aikaisissa asiakirjoissa ja veteraanimuistelmissa nimetyt paikat kirjasta löytyvän laajan hakemiston avulla.

Seuraavassa julkaisemme  puheenjohtajan suorittaman lyhyen yhdistyksen esittelyn:

Arvoisat läsnäolijat.

Mistä Rukajärven suunta tunnetaan?  Tämä kysymys on esitettävä ja hyvin moni suomalainen osaa siihen vastata, mutta vastaan lyhyesti silti.

*Rukajärven suunta:

1) Se tunnetaan siitä, että se oli ainut rintamasuunta, joka säilytti asemansa Mustalta mereltä  Pohjoiselle jäämerelle.

2) Se oli ainut yhtymä, joka oli suoraan päämajan ja ylipäällikön alainen.

3) Sen joukot Jatkosodassa ylittivät Suomen rajan ensimmäisenä. Tämä tapahtui Kuhmossa, Miinoankiven tienoilla ja niitä joukkoja johti kapteeni Jussi Kekkonen.

4) Siellä käytiin Jatkosodan viimeiseksi jäänyt taistelu Suomen ja neuvostoarmeijan välillä.

Sodan jälkeen Rukajärven suunta tunnetaan laajalti perinnetyöstään. Kiitos siitä kuuluu veteraaneille, jotka 14.-15.6.1986 Nurmeksen kokouksessa käynnistivät vahvan perinnetyön, perustivat ns. historiikkitoimikunnan, tehtävänä oli suunnan historiateoksen kirjoittaminen. Tuo historiikkitoimikunta suoritti mittavan keräystyön, jonka tuloksena syntyi 640 miehen 10.000 sivua käsittävä kerronta-aineisto. Siitä aineistosta on kirjoitettu lukuisa määrä kirjoja, joista useat ovat esillä myös täällä Kuopion kirjastoissa. Mikään työ ei edisty, jos sillä ei ole tunnontarkkaa johtoa. Pentti Perttulin nimi nousee esille Raappanan Nyrkki teoksen sivuilla. Hänen panoksensa on ollut laaja-alaista. Hyvää onneakin on tarvittu. Asiaa tuntevat tietävät, että kuten Antti Tuurin kirjassa Elämä Isänmaalle kerrotaan, Perttuli ja kummpanit päättivät ostaa heti Kiuruvedeltä Lieksan Pankajärvelle saavuttuaan kameran, vetivät pitkää tikkua, arpa heitti kameran Perttulin käsiin. Oli siinä todellista tuuria, että miehet panivat rahansa kokoon, saivat näin vähän parempilaatuisenkin laitteen ja nyt nuo Perttuli ottamat valokuvat ovat kaikkien perinnetyötä tekevien käytettävissä. Hän lahjoitti ne RSHY:lle pari vuotta sitten, kuten suuren määrän muutakin keräämäänsä perinneaineistoa.

Veteraanien perinnetyö vuosina 1986 – 1993 poiki muutakin, vuonna 1999 valmistui Rukajärven tie elokuva, mikä nosti Rukajärven suunnan yleiseen tietoisuuteen. Tuon ajankohdan jälkeen veteraanit pitivät kaikkiaan kolme, julkisesti lausuttua viimeiseksi mainittua kokoustaan. Perttulia tämä ei tyydyttänyt, vaan hän halusi perinnetyötä jatkettavan. Tämän periksiantamattoman Perttulin toiminnan seurauksena perustettiin Rukajärven suunnan historiayhdistys ry 19.9.2009 Marskin Majalla erittäin värikkäitten vaiheitten jälkeen

– meitä eräällä tavalla kiellettiin perustamasta yhdistystä, jonka nimessä olisi paikkakunta, joka sijaitsee vieraan valtakunnan alueella. Tämän mukaan Rukajärvi sana oli kiellettyä käyttää. Kenraali-tasolta ja julkisesti, esitettiin, että se olisi ulkopoliittisestikin arveluttavaa.

Eikä siinä kaikki, vaan vielä uhattiin sanoa kaikki yhteistyösuhteet irti mikäli näin toimittaisiin.

Siinä eivät merkinneet mitään perustelumme siitä, kun kerroimme, että olemme hyväkäytöksisiä ihmisiä ja lisäksi vielä rauhan asialla. Tästäkin em. tapahtumaketjusta johtuvista syistä meillä on korostunut halu puhua rauhanomaisesti ja järjestimmepä syksyllä 2014 Kansalaisjuhlan, 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä Lieksassa. Sinne matkustimme veteraanien kanssa höyryjunalla – rauhanjunalla, juuri sellaisella, jota veteraanit  käyttivät sodanaikana lomamatkoihinsa. (TV2:n dokumentti löytyy täältä, juhlaa käsitelty sivuillamme syyskuussa).Tuo juhla oli muuten monella tavalla historiallinen tapahtuma. Se oli ensimmäinen valtakunnallinen juhla Suomessa, jossa muistettiin Suomen ja neuvostoarmeijan välistä aselepoa, mikä tuli voimaan 4. -5.9.1944, vaikka juuri tuo aselepo oli suurimmalle osalle veteraaneja ainut muistamisen arvoinen tapahtuma.

Perustamiskokouksessa hyväksytty toimintasuunnitelma osoitti, että perustajat aikoivat aivan tosissaan paneutua perinnetyöhön. Perustajajäsenien joukossa oli kymmenkunta veteraania, puolenkymmentä kirjailijaa, kaikkiaan 20 jäsentä, nyt meitä on 152.

Toimintasuunnitelma piti sisällään, monia nyt toteutettuja hankkeita, julkaisutoimintaa, valokuvanäyttelyitten järjestämistä ja myös Rukajärvi-keskuksen perustamisen. Nyt me olemme perustaneet kaksi Rukajärvi-keskusta, toisen Lieksaan ja toisen Iisalmeen. Sen lisäksi nimesimme Rukajärven tien v. 2011 ja pystytimme opasteet kaikkiaan 14. rajanylityspaikoille.

Yhdistys on siis perustettu jatkamaan veteraanien alullepanemaa ja viitoittamaa perinnetyötä. Se on meidän keskeinen tehtävämme ja siihen me tarvitsemme Teidän kaikkien tuen jatkossakin.

Nyt yhdistyksen kokoelmiin kuuluu yli 150 veteraanin videohaastattelut, n. 800 veteraanin ääninauhalle tallennetut haastattelut, n. 20.000 sivua asiakirjoihin tallennettua veteraanien kerrontaa. yli 10.000 valokuvaa, puhdetyöesineitä, kunniamerkkejä, taidemaalauksia.

Lähiaikojen suuri tavoitteemme on järjestää tietojärjestelmät kuntoon siten, että pystyisimme tuosta materiaalista löytämään kaiken olennaisen tarvittavan tiedon ja että se tieto olisi kaiken kansan käytettävissä. Haluamme näin palvella veteraanien perillisten lisäksi, tieteentekijöitä, historiankirjoittajia ja sukutukijoita.  Nykyinen tietotekniikka antaa mahdollisuuksia siihen, että itse kukin kotikoneeltaan tallentaisi ja toimittaisi perinneaineistoa yhteiseen käyttöön.

Perustamamme Rukajärvi-keskukset ja Rukajärven tie eivät tietenkään ole itsetarkoituksia, vaan näiden hankkeitten avulla me uskomme jatkossa pystyvämme entistä paremmin saamaan hyviä tuloksia aikaiseksi. Veteraanihaastatteluja teemme niin kauan kuin se suinkin hyvien tapojen mukaisesti on mahdollista. Veteraanien omakohtaiset kertomukset ovat jokaista koskettavia tapahtumia, eipä ihme, että hallituksemme jäsen Antero Huttunen lausui, että veteraanityö on sellaista, ettei siinä tarvita silmätippoja. Allekirjoitan hänen lausumansa, tuo asia on tullut esille konkreettisesti aivan viime kuukausina haastattelujemme yhteydessä.

Näillä sanoilla avaan tämän tilaisuuden. Olemme kiitollisia kaikille tukijoillemme, että he ovat luottaneet meihin ja osoittaneet tukensa nyt esittelyssä olevalle Raappanan nyrkki teokselle. Kutsumme Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahastosta asiamies, lehtori Antti Meurmanin luovuttaaksemme tässä tilaisuudessa hänelle sekä valmiin teoksen, että yhdistyksemme standaarin kiitokseksi meille osoitetusta luottamuksesta ja antamastanne tuesta, mikä mahdollisti teoksen julkitulon. Kiitän myös rajakapteeni Tauno Oksasta ja historiatoimikunnan puheenjohtaja Ari Komulaista mittavasta ja ansiokkaasta työstä. Heitä olemme muistaneet jo aiemmin 4.9.2014 kirjan julkistamistilaisuudessa Kiuruvedellä. Yhtälailla kiitoksen ansaitsevat ne noin satakunta talkoomiestä, jotka ovat nyt suoranaisesti ja jo vuosia aiemmin osallistuneet perinneaineistomme keräystyöhön ja sen taltiointiin. RAAPPANAN NYRKKI on kunnianosoitus KAIKILLE SOTIEMME VETERAANEILLE JA KOKO SILLE SUURIMMALLE SUKUPOLVELLE MAAMME HISTORIASSA, joka joutui tahtomattaan kokemaan sodat JA KATKEROITUMATTA NOSTI UURASTUKSELLAAN SODAN JÄLKEEN MAAMME ENNENNÄKEMÄTTÖMÄÄN VAURAUTEEN.

Kiitän Kuopion kaupunkia, että olemme voineet järjestää tämän seminaarityyppisen tilaisuuden täällä Teidän tiloissanne. Kuulijoille lausun kiitokset – älkää unohtako meitä, vaan tulkaa reippaasti toimintaamme ja tilaisuuksiimme sekä järjestämillemme perinnematkoille, jossa hyödynnämme Teidän ja meidän yhteisen työn tuloksena syntynyttä perinneaineistoa.