PENTTI PERTTULIN MUISTOLLE
Soturin pitkä jotos häipyy ikuisuuteen, mutta muistot elävät. Erämaasodan taitaja ja sen suuri kertoja on saanut kutsun viimeiseen iltahuutoonsa 23.5.2017 Laitilassa 101-vuotiaana. Hän oli ”syntynyt sotilaaksi” mutta varsinaisen elämäntyönsä hän teki sotien jälkeen Säkylässä Lännen Tehtaiden ensimmäisenä, pitkäaikaisena toimitusjohtajana.
Pentti Perttuli oli sekä talvisodan että jatkosodan veteraani. Hänestä kehittyi jatkosodan Rukajärven suunnan rintamalla erämaasodan johtaja ja tuntija. Hän oli rohkea ja taitava upseeri, joka sai suorittaakseen monia erityisiä tehtäviä. Tunnetuimpia ovat tiedustelupartio Lieksajärven ympäri ja Majewskin suurpartion suuntaosaston johtajuus sekä monet vaativat partiot Rajajääkäripataljoona 6:n sissiosaston johtajana. Lieksajärven partiosta tehtiin myös elokuva Rukajärven tie, joka toi Perttulin koko kansan tietoisuuteen.
Perttulilla oli poikkeuksellisen vahva ja analysoiva suhtautuminen erämaasodan tekijöihin ja tilanteisiin sekä niistä tehtyjen johtopäätöksien muistiin merkitsemiseen ja myös parannuksiin kouluttamalla. Hän oli ja eli vahvasti sodan sisällä. Hän sanoi itse, että sen työn hän teki opetukseksi muille, ettei kaikkia asioita tarvinnut jokaisen opetella ”kantapään kautta” ja tappioita kärsien. Jatkosodan alussa ”Lieksajärven kierros oli opettelua ilman ennakko-opetusta.”
Perttulin suuruus tuli esiin erityisesti sotien jälkeen hänen kokoamansa, erämaasodasta kertovan tarkan aineiston kirjoittamisessa ja lukuisissa hänen pitämissään esitelmissä. Hän on pukenut sotien kokemukset ja tapahtumat sanoiksi ja kuviksi, joissa puhuvat tarkka tieto ja kokemus. Tämä suurtyö on tuonut sotahistorian, veteraaniperinnetoiminnan ja aseveljeyden upeasti suomalaisten tietouteen. Erämaasodan veteraanin sanoma on kantanut ja kantaa kautta Suomen monille sukupolville ja on tärkeänä ohjeena myös tuleville Suomen puolustajille.
Tämä työ jatkui vuodesta 1986 lähtien Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnassa, joka keräsi valtavan haastatteluaineiston.
Perttulin esityksestä nimettiin Lieksasta Nurmijärven ja Kivivaaran kautta Repolaan suuntautuva jatkosodan päähuoltotie ”Rukajärven tieksi”. Hän vaikutti myös ratkaisevasti perinnetyötä jatkavan Rukajärven suunnan historiayhdistyksen syntyyn ja toimintaan.
Pentti Perttuli oli viimeiseen asti periaatteellinen Rukajärven suunnan mies jopa niin, että hän oli sen puolesta taistellessaan vielä vuonna 2009 menettää henkensä. Vasta tuon Ilomantsissa kokemansa välikohtauksen jälkeen hän oli vakuuttunut Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnan tuloksekkaan työn jatkamisesta Rukajärven suunnan historiayhdistyksen kautta. Rukajärven suunta -käsitettä koskevan perusopin hän oli saanut itseltään Rukajärven suunnan komentajalta E.J. Raapanalta. Perttuli oli v. 1942 Rukajärven rintamatunnuksen merkkitoimikunnan jäsen, jossa yhteydessä juuri tätä kiistanalaista nimiasiaa komentaja itse ohjasi.
Perttuli oli ylpeä kuulumisestaan rajajoukkoihin. Hän oli sissiosaston johtaja ja pitkäaikainen rajajääkärikomppanian päällikkö RajaJP 6:ssa. Yhteys rajajoukkoihin ja rajamiehiin jatkui myöhemmin kunniarajajääkärinä. Hän oli Rukajärven tietä valvoneen Lieksan Kivipuron rajavartioaseman pidetty ja kunnioitettu kummi. Samalla hän tuli monien vierailujensa seurauksena hyvin läheiseksi ja tunnetuksi lieksalaisille rajamiehille ja muillekin lieksalaisille.
Pentti Perttulin isällinen ja hengenvoimainen muisto elää hänen valtavan aineistonsa ja kirjallisuuden lisäksi näkyvästi Rukajärvi-keskuksissa ja Rukajärven tiellä sekä Lieksan rajavartioaseman perinnerajapylväässä velvoittamassa nykyisiä rajamiehiä.
Tauno Oksanen, Martti Soikkeli, Tenho Tikkanen ja Antti Tuuri
Kirjoittajat ovat Pentti Perttulin ystäviä ja Rukajärven historiikkitoimikunnan sekä Rukajärven suunnan historiayhdistyksen jäseniä.
Pentti Perttulin kuolinilmoitus julkaistu 31.5.2017 Satakunnan Kansa.
