Tauno Oksasesta vuoden 2016 Rajahenkilö

Tauno Oksanen vuoden 2016 Rajahenkilö
Tauno Oksanen oli pukeutunut syntymäpitäjänsä kansallispukuun. Nimilaatta naulataan Kivipuron rajapaalun numerolla 647 varustettuun Lieksan Rajavartioaseman  kunniarajapaaluun.
Rajavartiomestari evp. Reijo Kortelainen, Lieksan rajakillan puheenjohtaja, kapteeni Kimmo Vitri Lieksan rajavartioaseman päällikkö, kapteeni evp. Tauno Oksanen ja luutnantti Jukka Ikonen Lieksan rajavartioaseman varapäällikkö.

Lieksassa pidetyssä juhlatilaisuudessa Rajavartiolaitoksen 98. vuosipäivänä 21.3.2017 palkittiin myös yhdistyksemme jäseniä. Tauno Oksanen palkittiin Lieksan vuoden 2016 rajahenkilönä ja Ari Komulainen Lieksan vuoden kiltalaisena. Toivotamme onnea palkituille ja samalla onnittelemme Tauno Oksasta myös hänen 70-vuotispäivänsä johdosta 30.3.2017. Oksanen on syntymäpäivänään matkoilla.

Ari Komulaiselle luovutettiin samassa tilaisuudessa karhunpääpuukko. Karhunpää on juuri rajavartiolaitoksen tunnus.

Taustaa vuoden Rajahenkilön nimeämisestä

Vuoden rajahenkilö on palkittu Lieksassa vuodesta 2004 lähtien. Ensimmäisenä rajahenkilönä on kunniarajapaaluun naulattu Pentti Perttulin nimilaatta. Palkinto suunniteltiin alkuaan kannustukseksi Lieksan rajamiehille heidän tehtävissään. Sääntöjen mukaan se voidaan myöntää myös evp-henkilöstölle ja muille henkilöille erityisistä syistä. Palkinnon nimeävät yhdessä paikallinen rajavartiosto ja Lieksan Rajakilta.

Palkinnon saajaa verrattiin alkuaan vuosittain luovutuspuheissa johonkin Rukajärven suunnan todellisiin johtajiin tai sotilaisiin. Tällä tavalla innostettiin rajamiehiä sotahistorian pariin.

Lieksan Rajakilta ry on merkitty yhdistysrekisteriin 19.8.2003. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Tauno Oksanen esitti yhdistyksen hallitukselle, että yhdistys nimeäisi vuosittain ”Vuoden Rajahenkilön”. Oksasen ehdotukseen kuului myös että ensimmäiseksi rajahenkilöksi nimettäisiin kunniarajajääkäri Kivipuron rajavartioaseman kummi reservin majuri Rukajärven veteraani Pentti Perttuli. Jatkosodassa Perttuli toimi Rukajärvellä mm. RajaJP 6:n kolmannen komppanian päällikkönä.

Perttulin jälkeen vuoden rajahenkilöksi on nimetty seuraavat henkilöt.

21.3.2004 Kunniarajajääkäri Pentti Perttuli
21.3.2005 Ylirajavartija Jouko Karjalainen
21.3.2006 Luutnantti Kari Kempas
21.3.2007 Rehtori Asko Saarelainen
20.3.2009 Rajavartiomestari Ari Komulainen
21.3.2010 Kapteeni Veli-Matti Niskanen
21.3.2011 Sotilaskotisisar Maija Mäkinen
21.3.2013 Vuoden 2011 Rajahenkilö Esko Kuitunen
21.3.2013 Toimistosihteeri Arja Keränen
31.3.2014 Ylivartija Heikki Hara
21.3.2015 Museonjohtaja Liisa Eskelinen
21.3.2016 Kapteeni Markku Hassinen
21.3.2017 Rajakapteeni Tauno Oksanen

Taustaa Rukajärven tien nimeämisestä

Lieksan Rajakilta oli vuonna 2004 nimennyt Rukajärven veteraani Pentti Perttulin ensimmäiseksi Vuoden Rajahenkilöksi. Vastaanottaessaan tätä kunnianosoitusta Perttuli oli halunnut käydä Kivivaarassa ja Kivipuron rajavartioasemalla, jonka vartioaseman kummiksi hänet oli nimetty vuonna 1977. Tämän matkan yhteydessä Perttuli oli tehnyt aloitteen Rukajärven tien nimeämisestä. Perttuli teki tämän matkan Kivipuron rajavartioasemalle kahdelleen silloisen Lieksan Rajakillan puheenjohtaja Tauno Oksasen kanssa. Perttulin mielestä tie Kivipurolle tulisi nimetä Rukajärven tieksi.

Rukajärven suunnan historiayhdistyksen tultua perustetuksi(19.9.2009), ensimmäiseen toimintasuunnitelmaan kirjattiin Rukajärven sotatien merkitseminen. Rukajärven tie vihittiin 2.7.2011 Jukolan motissa pidetyssä kansalaisjuhlassa. Vihkimisen suoritti Rukajärven veteraani kenraaliluutnantti Ermei Kanninen, tätä ennen Lieksan kaupunginhallitus teki päätöksen nimieämisestä 4.4.2011 Rukajärven suunnan historiayhdistyksen aloitteesta. Vihkimistilaisuuden lisäksi 2.7.2011 järjestettiin käynnit Puuruun, Änäkäisen ja Kivipuron opasteilla sekä Inarin ja Kivivaaran rajanylityspaikalle. Lisäksi Timitran Linnassa järjestettiin Rukajärvi-seminaari, jossa kenraaliluutnantti Ermei Kanninen piti esitelmän ”Rukajärven suunnan taisteluista” ja sotahistorioitsija Tauno Oksanen esitelmän ”Lieksan kauppala ja Pielisjärven pitäjä Rukajärven suunnan sodan tukialueena”. Juhlallisuuksiin osallistui kaikkiaan n. 100 henkilöä.