”Aarrearkku” myös Iisalmen Rukajärvi-keskukseen

Raine Narvan Aarrearkun sisältö yllättää jatkuvasti. Asiakirjat paljastuivat vasta Toivo V Narvan pojan Raine Narvan löydettyä kotitilaltaan pari vuotta sitten isänsä sota-arkun, joka on ristitty ”Aarrearkuksi”. Harvoin pääsee mukaan kaukana korvessa järjestettyyn juhlatilaisuuteen ja rintamahaastatteluihin näin syvällisen aidolla tavalla kuin tämän todellisen ”Aarrearkun” sisällön kautta. Tapahtumista on kulunut yli 73 vuotta.

Aarrearkun sisältö on nyt osin esillä Lieksan ja osin Iisalmen Rukajärvi-keskuksissa. Aarrearkusta löytyivät mm. Rukajärven rintaman suurten partioretkien; Os. Majewskin Muurmannin radan 14.-24.1.1942 (1924 miestä ja 268 hevosta) sekä Os.Puustisen Jeljärvelle 14.3. – 17.3.1943 (581 miestä). Toivo V. Narva osallistui kummallekin partioretkelle, jotka olivat Jatkosodassa Suomen armeijan suurimmat partioretket.

Aarrearkussa löytyi Marskin ritari Niilo Korhosen ennen julkaisematon 11.5.11943 kirjoitettu haastattelu. Samoin arkussa oli iisalmelaisen tykkipatterin päällikkö Erkki Matilaisen 4.11.1943 haastattelu ”Vienan korpisoiden hehkuvavärinen kuvaaja. Kapteenin Erkki Matilainen maalaa, sotii ja urheilee Rukajärven lohkon tykistössä.”) sekä erittäin mielenkiintoiset artikkelit lottien toiminnasta rintamalla:

– ”Onnenpotkun kanttiini – Teatteri, elokuvat, painiverstas ja kanttiini saman matalan kurkihirren alla. (Esik.K./JR 10 kanttiinilottia) . Voit lukea TÄÄLTÄ.

– Martta, Sirkka, Hilla ja Sanni – Os. H:n hymyilevät tyttäret (JR 10:n kanttiinilottien haastattelu) 29.10.1943,

– Kanttiini korven sylissä – ja sen pirteät hoitajat, lotat Mirkku ja Olga, (III/JR 31 Lottahaastattelu),

– Sairasjunasta kanttiini ”siirtolaan”. Paltamolainen lotta Martta Säkkinen etulinjakomennuksella (III/JR 10 ja III/JR31 lottahaastattelut),

Iisalmen Rukajärvi-keskuksen vitriinien pystytystalkoisiin 24.9.2016 osallistuivat Eero Juntunen, Reijo Pulkkinen ja kuvan ottaja Tenho Tikkanen.
Iisalmen Rukajärvi-keskuksen vitriinien pystytystalkoisiin 24.9.2016 osallistuivat Eero Juntunen, Reijo Pulkkinen ja kuvan ottaja Tenho Tikkanen.

 

Raine Narvan isä Toivo V. Narva toimi Rukajärven rintamallla TK-upseerina. Aarre-Arkku jaksaa yllättää jatkuvasti. Nyt muuton yhteydessä arkusta tuli esille julkaisematon Mannerheim-ristin-ritari Niilo Korhosen, 11.5.1943 tehty, upea 8-sivuinen haastattelu, jossa Niilo Korhonen lausuu mm seuraavaa: "MR-Ritarimerkki ei ole suinkaan minun henkilökohtainen voitonmerkkini, vaan myös niiden miesten, joiden kanssa olen retkeni tehnyt." Mainittakoon, että Niilo Korhonen kuoli 26.9.1943.
Raine Narvan isä Toivo V. Narva toimi Rukajärven rintamallla TK-upseerina. Aarre-Arkku jaksaa yllättää jatkuvasti. Nyt muuton yhteydessä arkusta tuli esille julkaisematon Mannerheim-ristin-ritari Niilo Korhosen, 11.5.1943 tehty, upea 8-sivuinen haastattelu, jossa Niilo Korhonen lausuu mm seuraavaa: ”MR-Ritarimerkki ei ole suinkaan minun henkilökohtainen voitonmerkkini, vaan myös niiden miesten, joiden kanssa olen retkeni tehnyt.” Mainittakoon, että Niilo Korhonen kuoli 26.9.1943.

Aarrearkku pitää sisällään paljon muutakin, satoja valokuvia ja negatiiveja tarkkoine selityksineen sekä kirjoitettuja juttuja. Joukossa huomattava määrä juuri näitä salauspäätöksen alaisia ennen julkaisemattomia. Mikäli Toivo Narva ei olisi vaivautunut kirjoittamaan mm. tätä Niilo Korhosen 8-sivuista haastattelua, olisi Kohosesta saattanut jäädä elämään hyvinkin toisenlainen kuva. Narvan artikkeli löytyvät kokonaisuudessaan Epookki.fi sivustolta ja RSHY:n arkistosta Rukajärvi-keskuksista.

Nyt Narvan ”Aarrearkun sisältö on esillä Rukajärvi-keskuksissa”. Toivo V. Narvan Aarrearkusta on tallennettu 719 valokuvaa ja 640 asiakirjaa. Lisäksi Isto Turpeinen on digitoinut suurenmäärän negatiiveja. Vielä on digitoimatta numeroituja 6×6 kokoisia negatiiveja n. 300 kpl.

Vuoden 2016 aikana RSHY:n arkistoon kerätty aineisto:

Vuoden 2016 aikana on perinneaineistoa saatu kerätyksi runsaasti. Pelkästään puheenjohtajan tietokoneelle on tallennettu 126,7 Gt:a aineistoa. Se käsittää 14.468 asiakirjaa, mikä on tallennettu 486 kansioon. Tämän lisäksi on tallennettu 90,3 Gt:a veteraanien videohaastatteluja ( 17 veteraania ja 6 veteraanin ääninauhat).

Voitaneen tässä yhteydessä mainita, että vuosien 2006 – 2016 välisenä aikana kerätyn aineisto kokonaisuudessaan käsittää n. 99.800 asiakirjaa ja peräti 1750 Gt:a. Veteraanikeräyksellä tästä on koottu vuosina 1987 – 1993 yhteensä 1,4 Gt:a, 1.368 tiedostoa, mikä merkitsi n. 12.300 asiakirjasivua.