Tiiksjärven Korvan viimeinen viestittäjälotta Eeva-Liisa Kumpulainen, silloinen Sarvela, on poissa. Eeva-Liisa menehtyi Helsingissä 22.4.2024  99-vuotiaana.

Pitkän iän mukanaan tuomista vaivoista huolimatta hän jaksoi avarasydämisenä, huumorintajuisena ja aina uteliaana elämälle elää tätä aikaansa.

Eeva-Liisa syntyi 4.12.1924 opettajaperheeseen Kanneljärvellä, Karjalan Kannaksella. Lapsuuden ajan kesät isän kotiseudulla Jurvassa ja nuoruusaika äidin kotipaikalla Iisalmessa jäivät elävinä ja kirkkaina mieleen.

Koulunkäynnin Eeva-Liisa aloitti Iisalmessa asuen tätinsä luona koulukortteeria. Kotitalo ei ollut kaukana, mutta oli kuitenkin veden erottamana itse Iisalmelmesta ja koulusta.  Tietä, siltaa ei vielä ollut.

Sodan jälkeen elämä kuljetti maailmalla, Porvooseen tyttölyseon opettajaksi, Turkuun Turun piirustuskouluun, jonka jälkeen Helsinkiin nelivuotiseen oppiin Ateneumin kuvataideakatemiassa, Kööpenhaminan kuninkaalliseen taideakatemiaan josta takaisin Iisalmeen kuvaamataidon opettajaksi.  Viimein Helsinkiin juurtumaan. Elämä on ollut yhtä värikäs ja tapahtumarikas kuin Eeva-Liisan maalama taulu, kuvailee Heidi Aho Helsingin seudun sotaveteraanilehdessä. Opettajavuosistaan Eeva-Liisa muistetaan erityisen lahjakkaana ja oppilaansa osaavana kuvataideopettajana. 

Jatkosodan alkaessa kesäkuussa 1941 opinnot Iisalmessa olivat vielä jatkuneet.  Sota oli kaikessa lähellä saaden maanpuolustushengen viriämään myös nuorten lukiolaisten mielissä. Näin myös Eeva-Liisa ajatukset – mitä voisimme tehdä.  Eeva-Liisa antoi lottalupauksensa 6.12.1941. Jatko selkeni – Sorjan opistolla Karkussa, nykyisessä Sastamalassa, oltiin järjestämässä lotille suunnattua erikoiskoulutusta, viestikurssia ja radiosähköttäjäkoulutusta. Kotijoukkojen Esikunnan järjestämälle kurssille hyväksytyt sitoutuisivat lähtemään kenttälottana koulutustaan vastaavalle komennukselle. Eeva-Liisan kotona lottatyön merkitys ymmärrettiin, eikä siitä siten tarvittu keskustella. Eeva-Liisa ilmoittautui kolmen koulukaverinsa kanssa toukokuun 1942 alussa alkavalle, kahden ja puolen kuukauden mittaiselle kurssille. Sähkötyksen ja viestiliikenteen opettajina toimivat Karkussa olevan Viestikoulutuskeskuksen kouluttajat. 26.7.1942 päättyneellä kurssilla 62 lottaa sai radisti- tai puhelinviestittäjäkelpuutuksen.

Rintamilla olleiden vanhempien kenttälottien palatessa komennukseltaan takaisin siviilitehtäviinsä syyskesällä 1942. Nämä olivat olleet jo 20-vuotiaita. Päämaja ehdotti Lotta-Svärd keskusjohdolle sotatoimialueelle komennettavien lottien ikärajan laskemista voidakseen korvata erikoiskoulutuksen saaneilla lotilla miehistöä.  Tähän saatiin lopulta päätös joka salli erikoiskoulutuksen saaneita 16-18 vuotiaita lähettää sotatoimialueelle – harkinnan mukaan.

Kuvassa vas. Annikki Lehmus, Laila Halme (os. Pulkkinen) ja Eeva-Liisa (os. Sarvela) Kumpulainen.

Runsaan viikon päästä kurssin päätöksestä, 7. Elokuuta 1942 17-vuotias Eeva-Liisa istui Rukajärvelle jurraavassa kolonnassa Laila Pulkkisen ja Annikki Lehmuksen kanssa. Viimemainittu tuolloin vasta 16 vuotias.  230 kilometrinen taival Lieksan asemalta, Repolan kautta Rukajärvelle oli usein vihollisen miinoittama. Kuukautta aiemmin lomalaiskolonna oli joutunut vihollispartion väijyttämäksi aiheuttaen 11 miehen ja lotan kuoleman.  Tätä eivät nuoret lotat vielä osanneet pelätä tai jännittää.

Komennuspaikaksi oli määrätty Rukajärven kylän tuntumassa oleva Rukajärven IVAK. Kahden perehdyttämisviikon jälkeen heidät sijoitettiin Tiiksjärven lentotukikohdassa toimivaan Ilmavalvontaviestien keräyspaikkaan, IvKe ”Korvaan”.  Tiiksjärven rannan tuntumassa sijainnut radioasema toimi Tiiksjärven lentokentän ilmavalvontaviestien vastaanotto-asemana.  Suuntaa uhkaavat ilmavalvonta viestit jaettiin Lentolaivue 14 ja lentäjille ja kentän ilmatorjunnalle. Korva huolehti myös yhteyksistä Rukajärven ja Repolan sääasemiin.

Vanhempien ”korvattarien ” jätettyä Tiiksjärven syksyllä -42, täyttyivät sen rannat koulutyttömäisestä ennakkoluulottomuudesta ja ilosta. Ehkäpä ei heti alkuun, sillä rintaman läheisyys näkyi ja kuului.  Kuukautta aiemmin oli Korvan muonittajalotta saanut surmansa vihollispartion iskettyä kolonnaan, samaisella tiellä jolla lottatytöt olivat Rukajärvelle saapuneet.

Vihollisen lentoiminta kohdentui erityisesti Tiiksjärven lentotukikohtaa vastaan pommitusten ja lentohyökkäysten muodossa. Lisäksi lähimetsissä liikkui partisaaniryhmiä joiden nuotiotulia nähtiin Tiiksjärven rannoilla.

Eeva-Liisa palveli Rukajärvi IVAK 7.8. – 24.8. Rukajärvi IVAK, 24.8.1942 – 1.8.1943 Iv.P8/ 68. Iv.K Tiiksjärvi  ja 1.8. – 6.9.1943 Pälgäjärvi Iv.radio.asema

´Korvan tytöt´ – kuten heidät asemansa peitetunnuksen mukaan tunnettiin –muodostuivat erityiseksi

 ja merkittäväksi osaksi Tiiksjärven henkeä. Nuorina ja elämänuskoisina he loivat toivoa paremmasta sodan tuivertaessa ympärillä. Tästä yhteenkuuluvaisuudesta ja yhdessä koetusta tuli heille elämänmittainen, vahva sidos.

Tästä joukosta on kukin vuorollaan erkaantunut, Eeva-Liisa nyt viimeisenä.

 Et kuitenkaan ole poissa,

Hannu Siivonen

***

Kansallisen veteraanipäivän tilaisuus Kiuruvedellä

Jo perinteeksi muodostunutta Kansallista veteraanipäivää vietettiin Kiuruvedellä Rukajärven ”Kivivaaraksi” ristityllä perinnepolulla. Tällä kertaa tilaisuus alkoi hiljaisella hetkellä juuri poisnukkuneitten veteraanien muistolle. Tämän jälkeen kuultiin yhdistyksemme puheenjohtaja Tenho Tikkasen puhe, missä hän esitti yhdistyksemme puolesta surunvalittelut Eeva-Liisa Kumpulaisen (4.12.1924 – 22.4.2024) omaisille. Puheenjohtaja Tenho Tikkasen puheeseen voi tutustua oheisen linkin kautta TÄÄLTÄ:

Kiuruveden tilaisuudessa muisteltiin yhdistyksemme perustajajäsentä lotta Eeva-Liisa Kumpulaista. Juhalassa kuultiin Espoon veteraanikuoron ”Kiitos Teille Veteraanit” kappale. Aulis  Lintunen oli kuoron jäsen. Nauhoite on tehty v. 2017 Espoon Suomi 100-pääjuhlasta. Esityksen voi katsoa TÄÄLTÄ:

Puheensa lopuksi hän kertoi tarinan mikä järkytti aikanaan Eeva-Liisa Kumpulaista ja hänen lottasisariaan. Lotta Sirkka Korhonen kaatui lomamatkalla Rukajärven tiellä partisaanien väijytyksessä 8.7.1942. Tällä iskulla on yhtymäkohtansa Kiuruvedelle. Olemme koonneet Rukajärvi-keskusten näyttelyä varten 9.4.2021 päivätyn muistion ”Aino ja Timo Kärkkäinen”, missä ”Pikku-Sirkaksi” nimetyn lotan kaatuminen on tarkemmin selvitetty. Muistio avautuu luettavaksi TÄÄLTÄ. Kyseiselle paikalle saapui pian Sirkka Korhosen kaatumisen jälkeen myös komentaja E.J. Raappana, mistä voi saada lisätietoa oheiselta liitteeltä TÄÄLTÄ:

Eeva-Liisan uusi asunto sai nimekseen ”Moottori”. Kuva on peräisin Eeva-Liisan kansiosta, mistä on tehty kuvakirja: ”Rukajärven rintaman ilmavalvontalotta – Surinaa idästä”. Kirjassa on 64 sivua ja 235 kuvaa”

TJT.