Rukajärven veteraani, rovasti Erkki Kaikkonen siunattiin haudanlepoon Isänpäivän aattona Joensuussa

Siunaustilaisuus pidettiin Joensuun pääkirkossa. Siunauksen toimitti rovasti Petri Karttunen, jonka siunauspuheen julkaisemme oheisena.

erkki-kaikkonen-kuva

Rovasti Erkki Kaikkosen siunaus 12.11.2016 Joensuun kirkossa                    

Raamatunluku ja siunauspuhe

Kuulkaa! Viisaus kutsuu, ymmärrys korottaa äänensä. Kukkulan laella, tien vierellä se seisoo, siellä missä polut haarautuvat eri suuntiin. Markkinapaikoilla, tungoksen keskellä, kaupunkiin vievillä porteilla se huutaa:

”Teitä minä kutsun, ihmiset, teille kaikille osoitan sanani.

”Minä, viisaus, viihdyn älyn seurassa, harkinta ja tieto ovat kumppanini.

Minut Herra loi ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata. Iankaikkisuudesta minä sain alkuni, kaiken alussa, ennen kuin maata oli. Kun synnyin, ei syvyyksiä vielä ollut, ei lähteitä tuomaan niiden vettä.

San. 8: 1-4, 12-13, 22-24

 Yksikään ihminen ei voi ylpeillä Jumalan edessä. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. 1Kor. 1: 29-30

Minä rukoilen, että Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja näkemisen hengen, niin että oppisitte tuntemaan hänet, ja että hän valaisisi teidän sisäiset silmänne näkemään, millaiseen toivoon hän on meidät kutsunut, miten äärettömän rikkaan perintöosan hän antaa meille pyhien joukossa ja miten mittaamaton on hänen voimansa. Ef. 1: 17-19

Kristuksessa rakkaat ystävät!

Tänään isänpäivän aattona saamme pysähtyä muistamaan yhtä puolisoa, isää ja ukkia, Erkki Kaikkosta. Monille teistä hän on rakas sukulainen, ystävä, tai naapuri, opettaja tai sananpalvelija, taikka luotettava työtoveri, yhteistyökumppani, vastuunkantaja, taikka hyvä veteraaniveli.  Monista näkökulmista hänet tunnemme.  Useimmat meistä varmaan muistavat Erkin miehenä, jonka intohimonaan nuoruudesta saakka on ollut lukeminen.  Aivan elämänsä loppuun saakka Erkki luki paljon.   Hoitokodissakin hän iloitsi erityisesti sen monipuolisesta kirjastosta.

Erkki ei ollut ainoastaan hämmästyttävän nopea lukija. Hänellä oli myös kyky paneutua lukemaansa ja innostua siitä, arvioida ja analysoida sitä, käydä siitä syvää ja antoisaa keskustelua.  Hänellä oli myös taito jakaa löytämäänsä innostavasti, ymmärrettävästi ja selkeästi.  Tästä kaikesta hyvin monet läheiset, työtoverit, oppilaat, seurakuntalaiset ja ystävät Erkin muistavat ja ovat hänelle syvästi kiitollisia.

Jatkuvasti ja yhä uudelleen Erkki paneutui tutkimaan pyhää Raamattua. Hänen käyttämänsä Raamatut ovat täynnä alleviivauksia ja merkintöjä.  Ei ole kovin monta vuotta siitä, kun Erkki vielä veti raamattupiiriä, joka jossain vaiheessa paneutui Vanhan Testamentin viisauskirjallisuuteen.  Senkin jälkeen hän seura- ja hartauspuheissaan Erkki mielellään palasi Raamatun viisauskirjallisuuden opetuksiin.

Äsken kuulemamme jakeet Sananlaskujen 8. luvusta ovat alusta asti olleet kristityille erityisen rakkaita.   Niissä puhutaan viisauden olemuksesta. Viisauden, samoin kuin rakkauden nähdään jo vanhassa testamentissa kumpuavan itsensä pyhän Jumalan olemuksesta.  Namä kaksi, viisaus ja rakkaus ovat saman ominaisuuden kaksi puolta.

Viisaus on siis jotain muuta kuin tieto, harkinta ja älykkyys, mutta ne kuvataan viisauden kumppaneiksi. Kaikki ne olivat Erkille tärkeitä ja niitä hän arvosti.  Apostoli Paavali lisää kolossalaiskirjeessään viisauden kumppaneiden joukkoon myös hyvän järjestyksen.  Senkin arvostuksesta me toki Erkin hyvin muistamme.  Kaikki nämä ovat arvokkaita nimenomaan ja vain viisauden kumppaneina, eivät ilman sitä.  Ilman viisautta ja rakkautta ne jäävät ontoiksi.

Ensimmäisestä sukupolvesta lähtien kristityt ovat ymmärtäneet, että jo Vanhan Testamentin kuvaama viisaus on Kristus itse. Hän on se, joka kuulemamme sananlaskujen tekstin mukaan on ollut jo ennen aikojen alkua.  Hän on se, jonka kautta kaikki on viisaasti ja rakkaudessa luotu.  Hän on se, joka kutsuu meitä seuraansa.  Hän on se, joka kutsuu tietomme, harkintamme, älymme ja sen hyvän järjestyksenkin kumppaneikseen, rakkauden palvelukseen.  Kristuksen tuntemisen rinnalla apostoli Paavali piti kaikkea muuta roskana, ellei se palvellut kumppanina viisautta ja rakkautta itseään.

Erkille usko oli ennen muuta turvallista luottamusta hyvän Jumalan mittaamattomaan ja yhä uudelleen yllättävään viisauteen ja rakkauteen. Hän rakensi toivonsa yksin Jumalan käsittämättömän armon, yksin Kristuksen varaan.  Se oli hänen ilonsa, rakkautensa, rohkeutensa ja jatkuvan innostuksensa ehtymätön lähde.

Jumalan viisauden ihmettely, Kristuksen tuntemaan oppiminen, tekee meistä itsestämme yhä pienempiä ja Jumalasta yhä suuremman. Näemme yhä selvemmin, miten vajaasti ja puutteellisesti olemme kyenneet heijastamaan sitä, mikä on täydellistä.  Tiedämme olevamme peilejä, jotka kantavat itsessään monenlaista säröä ja siksi haavoittavat myös muita.  Siksi tarvitsemme armahtavaisuutta myös toisiltamme ja toisiamme kohtaan.  Sitäkin enemmän kaipaamme päästä katselemaan sitä viisautta ja rakkautta, jota olemme täällä vasta aavistelleet oppiessamme tuntemaan Kristusta.

Erkki on jo kauan tuntenut, että myös pitkä ikä on hänelle armoa, Jumalan suuri lahja.   Puolitoista vuotta sitten hänelle ei enää luvattu pitkää elinaikaa.  Se ei häntä pelottanut eikä lannistanut.  Huoli oli ennemmin Anjasta, rakkaasta puolisosta. Eikä rakkaista ihmisistä, lapsista ja lasten lapsista ja heidän elämänsä seuraamisesta luopuminen ole kenellekään helppoa.  Erkille tästä ajasta lähdön odotukseen liittyi vahvasti myös kaipaus päästä perille.  Olin tunnistavinani siinä suorastaan innostunutta uteliaisuutta, viisauden ja rakkauden, tuon mittaamattoman aarteen lopullisen paljastumisen odotusta. Nyt on hänen odotuksen aikansa takana.  Ympärillä on valo, jota kohti on tehty pitkä matka, yhdessä Anjan kanssa, ja yhdessä Kristuksen kanssa.

 Petri Karttunen rovasti

Rovasti Petri Karttunen
Erkki Kaikkosen siunauksen suoritti rovasti Petri Karttunen.
Rukajärven suunnan historiayhdistyksen seppeleen laskivat Olavi Tiittanen, Tenho Tikkanen, Hannu Kauppinen ja Seppo Räih.
Rukajärven suunnan historiayhdistyksen seppeleen laskivat Olavi Tiittanen, Tenho Tikkanen, Hannu Kauppinen ja Seppo Räihä. Kuva Kalevi Lohiranta.

Uskontunnustus

Nousemme nyt tunnustamaan yhteisen kristillisen uskomme

    Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.

 Tähän uskoon Erkki sai kasteen, tämän uskon varassa hän eli ja tätä uskoa hän tahtoi julistaa.  Tämän uskon varassa me nyt siunaamme hänet odottamaan Vapahtajamme paluuta ja ylösnousemuksen aamua.

Yhteinen esirukous

Laupias Jumala. Olet kutsunut luotamme rakkaan ihmisen ja jättänyt sydämeemme surun ja kaipauksen. Sinun kätesi ohjaa elämäämme, ja sinä annat kuolemassa levon jokaiselle, joka turvautuu sinuun. Meidän katseemme etsii valoa, joka säteilee Poikasi Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksesta. Siinä valossa surumme ja ikävämme hiljenee kiitokseen ja toivoon.

Me kiitämme sinua Erkin pitkästä elämästä, kiitämme hänen palvelutyöstään seurakunnissa, kouluissa ja tässä yhteiskunnassa, kaikesta siitä, missä hän on välittänyt tietoa, viisautta ja sinun rakkauttasi monille sukupolville.  Anna vieläkin kaiken sen, mikä on ollut kestävää ja hyvää, kantaa siunausta ja tuoda viesti elämän arvosta.

Jumala, me kiitämme sinua menneistä sukupolvista, jotka sitkeällä työllään ovat luoneet mahdollisuuksia meidänkin elämällemme. Auta meitä vuorostamme pitämään huolta toinen toisestamme. Kasvata meitä kestävyyteen, rakkauteen ja hellyyteen. Ohjaa meitä noudattamaan niitä elämänarvoja, jotka nousevat sanastasi. Anna meille tämän ja tulevan elämän toivo.

Jumala, kiitos siitä, että Vapahtajamme on kuolemallaan ja

ylösnousemisellaan kukistanut kuoleman vallan. Kun elämämme päivät ovat täydet, anna meidän lähteä rauhassa. Vie meidät taivaalliseen isänmaahan, jonka valo ei koskaan vaihdu kärsimyksen eikä kuoleman varjoksi. Anna meidän nähdä siellä toisemme. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Muistotilaisuus Joensuun seurakuntatalossa

Joensuun seurakuntatalossa pidetyssä muistotilaisuudessa Rukajärven veteraani, yhdistyksemme varapuheenjohtaja Olavi Tiittanen kuvasi oloja ja maisemaa Rukajärvellä Tykistönmäen liepeillä, missä Erkki Kaikkonen koki sodan raskaimmat hetket, mm. aseveljensä menehtymisen aivan vierellään.

Sodan loppuvaiheen tapahtumilla oli suuri merkitys Kaikkosen uravalintaan uskontotieteitten parissa.

Eläkepäivinään Erkki Kaikkonen oli suosittu puhujavieras erilaisissa ja erityisesti veteraanitilaisuuksissa. Historiayhdistys on suuresti kiitollinen hänen aktiivisesta panoksestaan veteraaniperinnetyön alalla. Tästä syystä valitsimme ja laskimme erämaasotilaan arkulle havuseppeleen, jonka nauhoissa on teksti:

Jäi ahkera työ muistoksi meille, hyvän sydämen ohjeet elämän teille.

Esitämme parhaat kiitoksemme Erkki Kaikkosen omaisille heidän luovuttamastaan perinneaineistosta, mikä tallennetaan yhdistyksemme digiarkistoon.

Omaisille luovutettiin Erkki Kaikkosen 28.11.2015 antama videohaastattelu, josta ote julkaistaan myöhemmin yhdistyksen videokanavalla.

Rukajärven veteraani Erkki Kaikkonen on poissa, mutta muistot elävät ikuisesti. Hyvän ihmisen elämä jättää kallisarvoisen muiston ja hänen poismenonsa suuren surun.

Omaisten suruun osaa ottaen

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

RSHY:n edustajat komentaja E.J. Raappanan haudalla 12.11.2016 ennen Erkki Kaikkosen siunaustilaisuutta.
RSHY:n edustajat kävivät 12.11.2016 komentaja E.J. Raappanan haudalla. Rukajärven veteraani OIavi Tiittanen, Seppo Räihä ja Hannu Kauppinen. Kuva Tenho Tikkanen.