Siunaustilaisuus pidettiin Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa. Siunauksen suoritti pastori Juho Kamula, kanttorina toimi Henriikka Väänänen. Tilaisuudessa esiintyi Haapajärven Tammenlehväkuoro, Toivo Heikkilä, Pertti Lampela, Juhani Lampela, Iikka Hoikka, Esko Rintala, Veikko Ruhala, Markku Piiponniemi ja Matti Koskela. Siunaustilaisuudessa esiintyi myös veteraanin kummipoika Kalervo Ollila.


Veteraanin arkkua kantoivat Niilo Syrjäniemi, Veera Syrjäniemi, Teemu Syrjäniemi, Veikko Syrjäniemi, Matti Syrjäniemi ja Lauri Syrjäniemi.

Paikallisen veteraanijärjestön seppeleen laskivat Juha Eronen, Maija-Liisa Veteläinen, Solmu Laulumaa ja everstiluutnantti Esko Hirviniemi.


Paikallisen veteraanijärjestön seppeleen laskivat Juha Eronen, Maija-Liisa Veteläinen, Solmu Laulumaa ja everstiluutnantti Esko Hirviniemi.

Eino Syrjäniemen hautajaistilaisuuteen Rukajärven suunnan historiayhdistyksestä osallistuivat hallituksen jäsenet Ossi Laine, Seppo Räihä ja Tenho Tikkanen, joka otti kuvan.
Muistotilaisuus seurakuntatalolla
Muistotilaisuus pidettiin heti siunauksen jälkeen seurakuntatalolla. Tilaisuuteen osallistui pitkälti yli 120 henkilöä. Muistotilaisuus alkoi heti siunaustilaisuuden jälkeen ja kesti lähes seitsemän tuntia.
Kirkossa ja seurakuntatalolla kuultiin lukuisa määrä veteraanin mielimusiikkia, sitä esittivät suvun lukuisat lapsikuorot, joita avustivat veteraanin kanttorina toimivat lapset Katri ja Tuija.
Muistotilaisuuteen oli valmistettu veteraanin ja hänen perhettään kuvaava vaikuttava laaja video- ja kuvakooste, mitä onnistuneesti täydensi veteraanin pojan Veikko Syrjäniemen juonto sekä nuorimpien suvun jäsenten muistelut.
Muistotilaisuudessa kuultiin lukuisa määrä lähisukulaisten vaikuttavia puheita, Haapajärven kaupunginjohtajana toiminut Maija-Liisa Veteläinen muisteli puheessaan veteraanin kertomuksia sodan ajoilta. Lisäksi kuultiin veteraaniyhdistyksen entisen puheenjohtaja Juha Erosen kirjoittama kronikka.

Tilaisuudessa esiintyi Haapajärven Tammenlehväkuoro, Toivo Heikkilä, Pertti Lampela, Juhani Lampela, Iikka Hoikka, Esko Rintala, Veikko Ruhala, Markku Piiponniemi ja Matti Koskela. Siunaustilaisuudessa esiintyi myös veteraanin kummipoika Kalervo Ollila.
Muistotilaisuudessa Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen piti muistopuheen ja esitti surunvalittelut omaisille. Julkaisemme muistopuheen kokonaisuudessaan.
***
Arvoisat Eino Syrjäniemen omaiset ja saattoväki
Tänään kokoontuneina seisomme kunnioittamaan ja muistelemaan sotaveteraani Eino Syrjäniemeä, joka saavutti kunnioitettavan 105 vuoden iän. Eino oli mies, joka eli elämänsä niin, että hänen periaatteensa ohjasivat häntä lahjomattomasti läpi elämän. Hänen poismenonsa jättää meidät kaipaamaan sivistynyttä ja vahvaa Rukajärven suunnan veteraania.
Muistamme Eino Syrjäniemen monipuolisena ja musikaalisena miehenä. Hänen elämänsä oli täynnä musiikkia, joka oli hänelle voimavara ja perheensä yhteinen ilon lähde. Eino ei vain laulanut ja soittanut, hän toi musiikin kaikkien läheisten elämään. Hänen 100-vuotispäivänsä musiikilliset esitykset kertovat siitä, miten musiikki oli hänelle elämänilon ja voiman lähde.
Eino Syrjäniemi ei ollut vain musikaalinen lahjakkuus, vaan myös mies vahvoilla periaatteilla. Hän antoi äänensä kuulua yhteiskunnallisiin keskusteluihin omalla ainutlaatuisella tavallaan. Muistan hänen rohkeutensa ja sivistyneisyytensä, kun hän otti kantaa koulujen kevätjuhlissa esitettävään Suvivirteen. Eino ei ainoastaan ilmaissut mielipidettään, vaan teki sen musiikin voimalla, tuoden samalla esiin myös aivan uutta sivistynyttä keskustelukulttuuria.
Sotaveteraanina Eino Syrjäniemi kantoi harteillaan historiansa raskasta taakkaa. Hän osallistui Jatkosodan merkittävimmälle partioretkelle Muurmannin radalle, osoittaen sitoutumistaan isänmaahan ja taistelutovereihinsa. Hän ymmärsi retken strategisen merkityksen sodan kululle. Siksipä lienee paikallaan kertoa miksi. Vastaan ensin lyhyesti – sitä myöten virtasi liittoutuneitten avustukset.
Kuten on tunnettua, Eino Syrjäniemi pitkän sotilasuran kohokohtia oli tietenkin se, että hän osallistui Jatkosodan miesvahvuudeltaan suurimmalle partioretkelle Muurmannin radalle 13. – 23.1.1942. Partioretken kokonaisvahvuus oli 1924 miestä ja hevosiakin oli 268. Muurmannin radan partioretki oli Suomen armeijan osoitus saksalaisille aseveljille, jotka eivät onnistuneet katkaisemaan Muurmannin rataa. Eino Syrjäniemi oli hyvin tietoinen siitä, mikä merkitys Muurmannin radan katkaisulla olisi ollut sodan kulkuun. Mainittakoon, että jo ensimmäisen sotavuoden aikana liittoutuneiden aineellinen Arkangelin ja Murmanskin satamien kautta toimitettu apu sisälsi yhdeksässä eri laivasaattueessa tuotuna 3 052 lentokonetta, 4 048 panssarivaunua ja 520 000 moottoriajoneuvoa. Saksa lähti hyökkäämään 22. kesäkuuta 1941 Neuvostoliittoa vastaan 1 830 lentokoneella, 3 580 panssarivaunulla ja 520 000 moottoriajoneuvolla. Muurmannin rata oli vain yksi viidestä liittoutuneitten avustusreitistä (Tyynenmeren kautta 47,1 %, Iranin kautta 23,8 %, Pohjoisen Jäämeren kautta 22,6 %, Mustanmeren kautta 3,9 % ja Pohjoisnavan kautta 2,6 %).
Mainittakoon vielä kertaalleen selvyyden vuoksi, että saksalaiset itse eivät onnistuneet tukkimaan Muurmannin rataa. Eikä tässä vielä kaikki kaksinaamaisuus, mikä on ollut tiedossa ja tulee vahvistetuksi, kun lukee kirjan ”Hitlerin adjutanttina 1937 – 1945: Nicolaus v. Below v. 1980. Se on tohtori Pekka Visurin suomentamana ilmestynyt ensin jo v. 1981. Sen mukaan (s. 285) ”Hitler luki kaiken, mitä lehdistö kertoi tuon sotanäyttämän tapahtumista ja antoi diplomaateille Moskovaan ja Helsinkiin ohjeet hankkia mahdollisimman paljon tietoja sodan kehittymisestä…
Joulukuun 12. päivänä pidettiin Hitlerin luona tärkeä neuvottelu, johon en (Below) itse osallistunut mutta josta sain toveriltani Puttkamerilta tietooni merkitykselliset yksityiskohdat. Hitler otti Readerin vastaan ja keskusteli hänen kanssaan pohjoisista pulmista. Suomen suhteen he olivat yksimielisiä siitä, että Suomelle ei saisi antaa virrata apua `epäluotettavan` Ruotsin kautta”.
Suomalaiset rintamasotilaat Eino Syrjäniemi mukaan lukien eivät olleet tietoisia siitä ”oikein isojen herrojen kaksinaamaisesta pelistä” heidän selkänsä takana. Heitä niin Einoa kuin isääni ihmetyttivät ne englanninkieliset säilykepurkit, mitä he näkivät vihollisen nuotiotulilta jääneen latujen varsille. Einon ja isäni repussa kannettiin kuivaa ”vanikkaa” ja kotimuonaa, voitakin, jos oli juuri palattu kotirintaman vuorolomalta.
Jätän tässä käsittelemättä kokonaan sen mitä Eino näki Ontajärvellä ns. Puuttoisten sissiprikaatin jäljillä ja myös sen mikä häntä olisi odottanut Kostamus-Kontokki-linjalla sodan lopulla syyskuussa 1944. Einon Rajapataljoona n. 1000 miestä vastaan vihollisen hyvin varusteltu divisioona tai kaksi. Miten siinä olisi käynyt, jos ei rauha katkaissut vihollisuuksia.
Eino Syrjäniemi oli mies, jonka henkinen voima ja velvollisuus kohosi perheestä ja myös arjen pienistä iloista. Hänen viimeiset sanansa hänen lapsenlapsensa Mirjamin häissä kertovat meille hänen näkemyksistään elämästä, onnesta ja sivistyksestä. Musiikkinsa ja sanojensa kautta Eino jättää meille perinnön arvostaa paikkaamme maailmassa, rauhallisesta ja onnekkaasta olosta, sekä menettelytavoista ihmisten välien selvittämisen merkityksestä rauhanomaisesti ilman sotaa ja väkivaltaa.
Tänään seisomme täällä kaipaavina teidän kulttuurikodin kasvatusohjeiden kanssa. Samalla kiitollisina siitä, että saimme tuntea Eino Syrjäniemen. Hänen elämänsä opettaa meitä arvostamaan kulttuuria, erityisesti musiikin alalla, hyvien käytöstapojen ja periaatteiden mukaista toimintaa ja sivistynyttä vuoropuhelua. Hänen perintönsä elää meissä kaikissa, ja voimme kunnioittaa hänen muistoaan parhaiten jakamalla näitä arvoja eteenpäin. Jopa kodin nimi oli valittu rauhan aatteen mukaisesti ja nimetty Malttilaksi.
Hyvää matkaa, Eino Syrjäniemi. Olet jättänyt jälkesi historiaan, ja me kaikki seisomme täällä kunnioittaen Sinua, muistaen panoksesi. Laskimme arkullesi havuseppeleen, jonka sinivalkoisiin nauhoihin kirjoitimme tekstin: ”Historia kirkastaa Isänmaalle sykkineen sydämen kilven.”
Kiitos kaikesta – Tenho Tikkanen
***
Haapajärven seurakunnan YouTube-alustalta voi katsoa Eino Syrjäniemen siunaustilaisuuden kokonaisuusessaan linkin takaa TÄÄLTÄ.
Tulemme myöhemmin täydentämään tätä julkaisua tilaisuuden kuvilla.