Vietin 19. kesäkuuta 2025 ensimmäiset julkiset syntymäpäiväni Lieksan Rukajärvi-keskuksessa. Olen syvästi kiitollinen kaikille teille, jotka tavalla tai toisella muistitte, soititte, kirjoititte, kävitte tai lähetitte tervehdyksen. Jokainen viesti oli tärkeä ja toi iloa.

Taito Kainulainen onnitteli kaikkien puolesta laulun sanoin, koska puheita ei pidetty. Kuva Antero Huttunen.
Tyttärenpoikani Eemil, syksyllä kahdeksan vuotta täyttävä, lausui minulle seuraavasti:
”Nyt kun olet täyttänyt 80 vuotta, on aivan luonnollista, että et enää kaikkea ymmärrä ja siksi joudut turvautumaan toisten apuun – mutta tekoälykin voi sinua auttaa.”
Niin se aika kuluu – viisaus siirtyy jo seuraavalle sukupolvelle.
Perhe ja yhteisö – suurin ilo
Sain juhlapäivänä ympärilleni neljä sukupolvea omaa perhettäni. Mikään ei voi korvata oman suvun ja läheisten tukea. Elämä on vienyt moniin suuntiin, eikä kaikki ole toteutunut niin kuin nuorena suunnittelin – mutta en vaihtaisi näitä vuosia pois. Ystävien ja työtoverien tuella tavoitteet ovat toteutuneet pitkälti. Kiitän teitä jokaista.
Sain valmiiksi muistelmieni toisen osan, vaikka ajattelin, että olisin onnistunut julkaisemaan myös viimeisimmän juuri 80-vuotissyntymäpäivänäni eli Rukajärven suunnan historiatyön historiikin. Monet ystävistäni pyysivät arvioimaan asioita uudelleen, jota neuvoa kuuntelin ja niinpä muistelmieni toinen osa ”Viimeinen pisara” valmistui, mitä hiukan esittelin syntymäpäivän tilaisuudessa.
On ollut suuri kunnia ja yllätys, että Viimeinen pisara on saanut huomiota myös oikeustieteellisessä tutkimuksessa. Yksi maamme arvostetuimmista vero-oikeuden asiantuntijoista, professori Esko Linnakangas, on yhdessä tutkija Ville Isotalon kanssa käsitellyt kirjaani juuri ilmestyneessä Helsingin yliopiston julkaisemassa teoksessa Veropolitiikan riidat, roolit ja rintamalinjat (2025). Tutkimus on luettavissa avoimesti Helda-tietokannassa: http://hdl.handle.net/10138/595911. Tämä huomio lämmittää erityisesti mieltäni, sillä se osoittaa, että myös kentän ääni alimmalta suorittavalta tasoltakin voi kantautua tieteen ja yliopistojen seinien sisäpuolelle – ja ehkä osaltaan edistää yhteiskunnallista keskustelua ja ymmärrystä siitä, miten käytännön arkielämä ja hallinnon todellisuus kohtaavat. En tietenkään ole kirjoittanut teosta vain itseäni varten, vaan jo kirjan esipuheessa toivon siitä olevan ”opittavaa yhteiskunnalle”.
Kiitokset Lieksalle
Rukajärvi-keskus ja Lieksan rautatieasema olivat juhlani keskiössä. Olen kiitollinen siitä, että sain julkistaa ja esitellä uunituoreen muistelmateokseni ”Viimeinen pisara” ja johdattaa vieraat Rukajärven tien kohteille. Tämä juhla oli minulle enemmän kuin merkkipäivä – se oli osoitus yhteisöstä, joka välittää ja toimii.

Kiitän Risto Hallmania, jonka isän muisto ja Alahovin viinitila yhdistyivät juhlapäivän viinivalintaan. Lahjoitin ”Raappana”-etiketillä varustetut viinit Lieksan aseman ja Nurmijärven kahvioon. Ne menivät kaupaksi ja silläkin tavoin tulee tukea toimintamme Lieksassa. Viini jäi pois syntymäpäiväpöydästä, mutta juhlat eivät kaivanneet tippaakaan enempää – tunnelma oli lämmin ja täynnä iloa ilman viinaakin. Alahovin Riston saman niminen isä oli absolutisti älykäs ja huumorintajuinen eläinlääkäri rintamalla.
Kiitos myös veteraaneille
Sain onnittelut myös kahdelta iäkkäältä veteraanilta: 107-vuotiaalta Ilmari Koppiselta ja 101-vuotiaalta Hannes Tuoviselta. Hanneksen kirjeessä oli yllätys: ”Rauha 80 vuotta” -mitali muistutti siitä, miksi tätä työtä tehdään. Meidän yhdistyksemme on järjestänyt ainoat valtakunnalliset aselevon 70- ja 80-vuotisjuhlat maassamme. Niiden perintö elää yhä voimakkaana.

Onnittelijoita on suuri määrä, joiden joukossa läheiset veteraaniystäväni 107-vuotias Ilmari Koppinen ja 101-vuotias Hannes Tuovinen. Ilmarilta pitkä puhelu ja Hannes oli lähettänyt oikein kirjatun kirjeen ja kirjeessä olikin mieluisa yllätys. Rauhan mitaliin oli painettu teksti: ”Jotta emme unohtaisi – Rauha 80 vuotta”. Tämä minua erityisesti lämmitti, kun vielä muistamme, että juuri yhdistyksemme on viettänyt ainoat valtakunnalliset Aselevon 70- ja 80-vuotisjuhlat. Ne pidettiin Lieksassa 5.9.2014 ja 5.9.2024. Kumpaankin juhlaan tultiin veteraanien kera höyryjunalla, joka ainoana Euroopassa käyttää puuta.

Tosi mieluisa muisto Hannekselta:

Lahjoitukset aseman kunnostamiseen
Olen pyytänyt, ettei kukkia tai lahjoja tuoda, vaan mahdolliset muistamiset voi ohjata yhdistyksemme rahankeräystilille:
FI02 5723 0220 2696 12 / OKOYFIHH – viestiksi ei muuta tarvitse.
Eiliseen mennessä lahjoituksia oli kertynyt 2 685 euroa – käytämme ne lyhentämättömänä Lieksan aseman kunnostukseen. Sydämellinen kiitos tuestanne.
Yhteinen historia
Seisoessani Rukajärven tien opasteiden edessä muistelin sitä, mistä kaikki alkoi: Lieksan itärajan opasteet inspiroivat meitä rakentamaan nykyiset 14 virallista taistelutien opastetta. Arkkitehtikuvat piirsi Hannu Sotikov – Lieksasta Kiuruvedelle muuttanut naapurini. Ensimmäinen Rukajärven perinnepolku vihittiin käyttöön syntymäkotini pihapiirissä 18.9.2009. Kivivaaran perinnepolun vihki kotiseutuneuvos Lauri Winberg.
Lieksan Rukajärven tie on Suomen ainoa virallisesti auktorisoitu Jatkosodan taistelutie, vihitty käyttöön 2.7.2011 kenraaliluutnantti Ermei Kannisen toimesta.
Vielä kerran: Kiitos!
Juhlapäiväni oli 22 tuntia pitkä – mutta lämminhenkinen. Siksi nämä kiitoksen sanat viivästyivät, mutta ne eivät ole vähempiarvoisia. Kiitän teitä kaikkia – sydämestäni.
Ystävällisesti,
Tenho Tikkanen
Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja
80-vuotias, yhä palveluksessa – historian ja rauhan asialla
PS: Juhlaan mennessä en saanut vielä muistelmieni ”Viimeinen pisara” 2. osaa kovakantisena, sellainen valmistuu 15.7.2025, mistä voi tehdä ennakkovarauksia. Kumpaakin kirjaani on saatavissa Lieksan Rukajärvi-keskuksesta. Kirjojen tuoton tilitän Rukajärven suunnan historiayhdistyksen tilille. Verot maksan itse säännösten mukaisesti.
Viimeinen pisara erikseen 100 € – sisältää lähetyskulut ja Narrien kynsissä 100 € – – sisältää lähetyskulut
Yhteishinta 150 € – – sisältää lähetyskulut

Viimeinen pisara – julkistaminen esittelyineen 19.6.2025 – Lieksan Rukajärvi-keskus.

Narrien kynsissä julkistaminen 10.10.2023 – ”Kivivaara” Rukajärven perinnepolku – Kiuruvesi.